sortokaudet n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Sortokaudet: PowerPoint Presentation
Download Presentation
Sortokaudet:

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 9

Sortokaudet: - PowerPoint PPT Presentation


  • 260 Views
  • Uploaded on

Sortokaudet:. Sortokaudet on suomalaisen historiankirjoituksen luoma käsite vuosien 1899 – 1917 ajalle. Voidaan hahmottaa kaksi eri sortokautta , ensimmäinen 1899 -1905 ja toinen 1908 - 1917 Näinä vuosina suomalaisten autonomiaa kavennettiin ja Suomen ja Venäjän suhteet kiristyivät

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Sortokaudet:' - aquila


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
sortokaudet
Sortokaudet:
  • Sortokaudet on suomalaisen historiankirjoituksen luoma käsite vuosien 1899 – 1917 ajalle.
  • Voidaan hahmottaa kaksi eri sortokautta , ensimmäinen 1899 -1905 ja toinen 1908 - 1917
  • Näinä vuosina suomalaisten autonomiaa kavennettiin ja Suomen ja Venäjän suhteet kiristyivät
  • Sortokausien tapahtumille ja syille on kuitenkin myös venäläinen näkökulma…
sortokausien tausta
Sortokausien tausta:

- Saksan keisarikunta oli syntynyt 1871 keskelle Eurooppaa. Se oli tuolloin Venäjän rajanaapuri ja oli sotilaallisesti hyvin voimakas

- Kaukoidässä Japani oli modernisoitunut ja samoin voimistunut

- Venäjä pelkäsi joutuvansa näiden kahden voimistuvan vallan väliin

- Venäjän heikkoutta lisäsi sen epäyhtenäisyys. Venäjään kuului lukuisia kulttuuriltaan, hallinnoltaan ja taloudeltaan erilaisia alueita.

=> Venäjällä syntyi tarve yhtenäistää omaa valtiota

Muita syitä:

- Panslavismi ja slavofilia (eli slaavilainen nationalismi) vaikeutti vähemmistökansojen asemaa yleensä Venäjällä - myös Suomessa

- Venäjän keskushallinto oli nyt paljon kehittyneempi kuin 1800 - luvun alussa. => Useat alueet oli mahdollista kytkeä tiiviimmin Venäjään.

- Suomen suunnalla useita venäläisiä ärsytti suomalaisten erityisasema ja se, ettei venäläisillä ollut Suomessa samoja oikeuksia kuin suomalaisilla.

sortokausien alku helmikuun manifesti
Sortokausien alku: Helmikuun manifesti:
  • Tsaari Nikolai II antoi helmikuussa 1899 manifestin, eli julistuksen, jolla Suomalaisten autonomiaa kavennettiin
  • Manifestin tarkoitus oli alunperin saada aikaan laki , jolla suomalaiset voitiin asettaa palvelukseen Venäjän armeijassa. Siitä tuli kuitenkin nopeasti "sorron" yleinen tunnus
  • Manifestin pääsisältö oli se, että sellaiset Suomen lait, joilla olisi yleisvaltakunnallista (koko Venäjää koskevaa) merkitystä, tuli säätää Venäjällä
  • Aluksi suomalaiset eivät ymmärtäneet manifestin olevan tsaarin mielen mukainen, sorto ja manifesti henkilöityivät aluksi voimakkaasti kenraalikuvernööri Bobrikoviin
  • Manifestin teksti (Pauli Kruhsen sivuilta): http://www.histdoc.net/historia/keisarik.html
slide4

* Nikolai Bobrikovista (1839 – 1904) tuli Suomen kenraalikuvernööri vuonna 1898.

  • Hänellä oli tiukka linja suomalaisten suhteen
  • Sortokausien alettua juuri häneen henkilöityi sorto ja venäläisiä kohtaan tunnettu katkeruus
  • Eugen Schaumanin suorittama Bobrikovin murha olikin monien mielestä oikeutettu
ensimm isen sortokauden muita tapahtumia
Ensimmäisen sortokauden muita tapahtumia:
  • V. 1900 annettiin ns. kielimanifesti, jolla Venäjän kieli yritettiin saada maan viralliseksi hallintokieleksi
  • V. 1901 annettiin asevelvollisuuslaki, jolla suomalaiset miehet määrättiin palvelukseen Venäjän armeijaan
  • Suomalaisten omat sotaväenosastot hajotettiin (niitä oli 1800 – luvun loppupuolella uudelleen muodostettu)
suomalaisten reaktiot
Suomalaisten reaktiot:
  • Suomalaisten oli täysin mahdotonta käsittää tätä suunnanmuutosta Venäjän suhtautumisessa.
  • Tilanne koettiin sortona, v. 1809 annettujen lupausten rikkomisena. Nikolai oli ”valapatto” Tsaari.
  • Suuri adressi (½ milj. nimeä)
  • Kulttuuriadressi
  • Bobrikovin murha 1904
  • Kutsuntalakot (1902 ns. kasakkamellakka kutsuntalakon yhteydessä)
  • Taiteilijoiden runot, maalaukset yms.
  • Suomalainen (fennomaaninen) puolue jakaantui yhä jyrkemmin:

Nuorsuomalaiset aktiivisempi siipi, vanhasuomalaiset kannattivat toimintaa Venäjän kanssa yhteisymmärryksessä

ven j n n k kulma
Venäjän näkökulma:
  • Ei sortoa, vaan yhtenäistämistä ja hallinnon tehostamista
  • Suomen kieli ja erillinen hallinto oli todella luonut monimutkaisen käytännön. Kaikki Suomea koskevat asiat piti juoksuttaa Suomen asiain komitean, valtiosihteerin tai senaatin kautta, ennen kuin tuli valmista
  • Suomen kielen erityisasema oli Venäjän hallinnon kannalta katsottuna haitta.
  • Venäläiset eivät siis välttämättä vihanneet Suomea, vaan kyse oli hallinnon tehostamisesta.
ensimm isen sortokauden loppu
Ensimmäisen sortokauden loppu:
  • Venäjä hävisi sodan Japania vastaan 1904 – 1905. Tästä nöyryyttävästä tilanteesta puhkesi ympäri Venäjää yleislakko, joka halvaannutti koko valtion
  • Suomalaiset yhtyivät lakkoon, mutta eri syystä: He halusivat sortotoimien lopettamista.
  • Tsaarin oli taivuttava lakon edessä ja Suomen asema palautettiin ns. marraskuun manifestilla 1905 ennen vuotta 1899 vallinneeseen tilanteeseen.
  • Samalla saatiin myös tärkeä uudistus: Päätettiin antaa suomalaisille yleinen äänioikeus sekä hajottaa vanha ja aikansa elänyt säätyvaltiopäivä-järjestelmä. Tilalle tuli moderni yksikamarinen parlamentti, jota Suomessa kutsutaan eduskunnaksi.