nykyopiskelijakin j nnitt esiintymist mik avuksi n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä - mikä avuksi? PowerPoint Presentation
Download Presentation
Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä - mikä avuksi?

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 27

Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä - mikä avuksi? - PowerPoint PPT Presentation


  • 150 Views
  • Uploaded on

Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä - mikä avuksi?. Opetuksen ja ohjauksen hyvät esteettömyyskäytännöt 16.-17.4.2008 Tampere Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri, YTHS Minna Martin, psykologi, YTHS. Käsitteistä. Esiintymispelko (sosiaalisten tilanteiden pelko, lääketiet.)

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä - mikä avuksi?' - amity


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
nykyopiskelijakin j nnitt esiintymist mik avuksi

Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä - mikä avuksi?

Opetuksen ja ohjauksen hyvät esteettömyyskäytännöt

16.-17.4.2008 Tampere

Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri, YTHS

Minna Martin, psykologi, YTHS

k sitteist
Käsitteistä
  • Esiintymispelko(sosiaalisten tilanteiden pelko, lääketiet.)

huomattava, jatkuva ja toiminnallista haittaa aiheuttava pelko yhtä tai useampaa sellaista sosiaalista tai suoritustilannetta kohtaan, jossa henkilö joutuu tekemisiin vieraitten ihmisten kanssa ja mahdollisesti toisten tarkkailun kohteeksi.

  • Ujous

yleinen luonteenpiirre, joka voi aiheuttaa subjektiivista kärsimystä, mutta siihen ei liity voimakasta ahdistuneisuutta eikä välttämiskäyttäytymistä tai toimintakyvyn laskua.

  • Viestintäarkuus (puheviestintä)

kielteinen, suhteellisen pysyvä puhumistapahtumaan liittyvä affektiivinen suhtautuminen, joka voi rajoittaa tai estää vuorovaikutuskäyttäytymistä

  • Esiintymisjännitys (YTHS:n opiskelijatutkimuksissa)

esiintymisen kokeminen negatiivisena

esiintymisj nnityksen ilmeneminen
Esiintymisjännityksen ilmeneminen
  • Ennakko-oireet

- unettomuus ja ahdistus jopa viikkoja ennen

  • Tunne-elämys

- pelon ja ahdistuksen tunne

  • Fysiologiset reaktiot

- sykkeen ja hengityksen muutokset, hikoilu, punastuminen, vapina

  • Käyttäytymisen muutokset

- sanoissa sekoaminen, takeltelu, katseen suuntaaminen, liikehdintä/jäykkyys

esiintymisj nnityksen taustatekij it
Esiintymisjännityksen taustatekijöitä
  • Temperamenttitekijät

- varautuneisuus, ujous

  • Biologiset tekijät

- neurobiologiset, geneettiset, autonomisen hermoston herkkyys

  • Vuorovaikutussuhteet

- esim. perhetekijät

  • Traumakokemukset

- esim. koulukiusaaminen

  • Psykososiaalisen kehityksen ongelmat

- murrosikä, itsenäistyminen, minäkuva

- ”nuoruuteen tuloa luonnehtii jatkuva korostunut tietoisuus itsestä”

- elämäntilanteen muutokset (esim. koulun alku/vaihdos, muutto)

perheen kasvatusilmapiiri ja kommunikaatio v ga tala kurssien kokemus
Perheen kasvatusilmapiiri ja kommunikaatio(Våga tala -kurssien kokemus)

Ylihuolehtivuus

  • Kaikki, mikä on uutta, voi olla vaarallista ja vahingollista. Lapsi on nähty huolestunein silmin.

Korkeat suoritusvaatimukset

  • Koko ajan on olemassa uhka, ettei täytä vaatimuksia. Ei voi olla varma, että kelpaa, täytyy ponnistaa kaikessa. Lapsi on nähty vaativin silmin.

Vaatimattomuuden normi

  • Ei pitäisi mitenkään erottua joukosta, nousta esille, ottaa tilaa itselleen (”Älä luule, että olet jotakin). Lapsi on nähty ironisin, tarkkailevin silmin.

Laiminlyönti

  • Lasta ei ole nähty ollenkaan
yleisyys
Yleisyys

Esiintymisluvut vaihtelevat johtuen menetelmien, diagnostisten kriteerien ja raja-arvojen asettamisesta.

  • Sosiaalisten tilanteiden pelko aikuisväestöllä 4 - 14 % elinaikana

Yleisintä nuorilla aikuisilla.

  • Viidesosa suomalaisista nuorista aikuisista jännittää esiintymistä niin paljon, että kokee sen haittaavan suoritustaan.
  • Kv-tutkimuksissa 12 - 24-vuotiaista 30 - 50 % raportoi peloista sosiaalisissa tilanteissa.
  • 20-40 % suomalaisista opiskelijoista ilmoittaa ujouden luonteenpiirteekseen
esiintymisj nnitys yliopisto opiskelijoilla ns mielenterveysseulan kysymys salli saari 1979
Esiintymisjännitys yliopisto-opiskelijoilla(ns. mielenterveysseulan kysymys, Salli Saari 1979)

Minkälaisiksi omalla kohdallasi arvioit seuraavat asiat:

  • otteen saaminen opiskelusta
  • esiintyminen, kuten esitelmän pito
  • kontaktin luominen opiskelutovereihin ja yleensä ihmisiin
  • kontakti vastakkaiseen sukupuoleen
  • seksuaalisuuteni
  • suhde vanhempiin
  • tulevaisuuden suunnitteleminen
  • omat voimat ja kyvyt
  • mielialani yleensä

-2, -1 : TODELLA tai jossain määrin ONGELMA,

0 : ei aihetta kiinnittää huomiota tai vaikea sanoa

+1, +2 : TYYDYTYSTÄ ANTAVA ASIA

esiintymiskokemus suomalaisilla ensimm isen vuoden yliopisto opiskelijoilla 1976 2004
Esiintymiskokemus suomalaisilla ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoilla 1976 - 2004
esiintymiskokemus suomalaisilla 2 4 vuoden yliopisto opiskelijoilla 1978 2004
Esiintymiskokemus suomalaisilla 2.-4. vuoden yliopisto-opiskelijoilla 1978 - 2004
esiintymiskokemus suomalaisilla 5 7 vuoden yliopisto opiskelijoilla 1998 2004
Esiintymiskokemus suomalaisilla 5.-7. vuoden yliopisto-opiskelijoilla 1998 - 2004
positiivisen esiintymiskokemuksen pysyvyys
Positiivisen esiintymiskokemuksen pysyvyys

1. vuosi

3. opiskeluvuosi

5. opiskeluvuosi

Positiivinen

Neutraali

Negatiivinen

neutraalin esiintymiskokemuksen pysyvyys
Neutraalin esiintymiskokemuksen pysyvyys

3. opiskeluvuosi

5. opiskeluvuosi

1. vuosi

Positiivinen

Neutraali

Negatiivinen

negatiivisen esiintymiskokemuksen pysyvyys
Negatiivisen esiintymiskokemuksen pysyvyys

1. vuosi

3. opiskeluvuosi

5. opiskeluvuosi

Positiivinen

Neutraali

Negatiivinen

esiintymisj nnityksen merkitys
Esiintymisjännityksen merkitys

Esiintymisen jännittäminen saattaa

  • eri tavoin rajoittaa elämää

- kapeuttaa sosiaalista elämää

- heikentää koulu- ja opiskelumenestystä

- vaikeuttaa työuran käynnistymistä ja työelämässä etenemistä

  • olla ongelma demokratian kannalta

- Ne, jotka eivät uskalla esittää mielipiteitään, jäävät ilman edustusta erilaisessa päätöksenteossa ja muut puolestaan eivät pääse osallisiksi heidän kokemuksistaan.

  • johtaa mielenterveyden häiriöihin
mist apua j nnitt j lle
Mistä apua jännittäjälle?

Jännittäminen kuuluu Psyykkinen

normaaliin elämään häiriö

Puheviestinnän peruskurssit

oppilaitos

Kurssit ujoille, aroille, jännittäjille

Oppilaitos (+terveydenhuolto)

Lyhytterapiaa (yksilö-/ryhmä)

Terveydenhuolto (+oppilaitos)

Pitkäkestoista psykoterapiaa (yksilö-/ryhmä), terveydenhuolto

tavoitteet
Tavoitteet
  • Mahdollisuus vertaistukeen
  • Vuorovaikutus- ja esiintymistaitojen kehittyminen
  • Itsetuntemuksen / itsereflektiotaitojen lisääntyminen
  • Jännitykseen liittyvien ruumiillisten tuntemusten lievittyminen / hyväksyminen
  • Hyväksyvämpi ja armollisempi suhtautuminen itseen, myönteiset muutokset minäkuvassa
kurssin rakenne 8 kokoontumista 2 h
Kurssin rakenne (8 kokoontumista á 2 h)
  • Tutustuminen, ryhmän toimintaperiaatteet, odotukset ja tavoitteet, puheviestinnän opettaja + psykologi
  • Esiintymisjännityksen aiheuttajia, ilmenemismuotoja ja selviytymiskeinoja puheviestinnän näkökulmasta, puheviestinnän opettaja
  • Rentoutuminen, henkilökohtainen jännityshistoria, minäkuvan eri puolet, minäkuvan ja ihannekuvan ristiriita, psykologi
  • Puhetekniikan perusteita, hengityksen ja äänenkäytön harjoituksia, puhe-esityksen valmisteleminen ja pitäminen, esiintymisharjoituksia, puheviestinnän opettaja
  • Rentoutuminen, itsereflektio (miten ajatukset, mielikuvat, tunteet, oireet ja toiminta liittyvät toisiinsa), kasvuhistorian ja temperamentin (ujous, arkuus) merkitys, psykologi
  • Lisää puhetekniikan perusteita, ääneenlukuharjoitus + palaute, esiintymisharjoituksia, puheviestinnän opettaja
  • Videoitavat puhe-esitykset + palautteet, puheviestinnän opettaja
  • Jäähyväiset, kurssipalaute, psykologi + puheviestinnän opettaja
verkkoty skentely
Yleistä

Aikataulut

Yhteystiedot

Ennakkotehtävät

Jännityshistoria

Itsereflektio (sarakepäiväkirja)

Keskustelupalsta

Ajatukset ja tunnelmat tapaamisen jälkeen

Itsereflektio, keskustelu muiden kanssa

Pieni tavoite viikossa

Dokumentit

Monisteet, ryhmätöiden yhteenvedot

Artikkeleita esiintymisjännityksestä

Kirjallisuusluettelo

Linkit

Jännittämiseen ja puheviestintään liittyviä linkkejä

Verkkotyöskentely
mik auttaa mik muuttuu
Mikä auttaa, mikä muuttuu?
  • Tärkeintä ryhmässä on vuorovaikutus – vertaistuki, keskustelu, tukea ja kannustusta antava turvallinen ilmapiiri, ryhmän jäsenet / ohjaajat esimerkkeinä
  • Yleensä jännittäjä ei osaa hyödyntää ympäristön tukea mm. virheellisten tulkintojen vuoksi, ryhmässä tämä pyritään korjaaman
  • Itsereflektiokyky paranee ja se auttaa havainnoimaan – sen sijaan, että pelkästään kokee
  • Tulkinnat (oireita, muita ihmisiä, itseä koskevat) myönteisemmiksi
  • Muutokset minäkuvassa - on ok jännittää, olla ujo, tuntea epävarmuutta
  • Käsitys itsestä ja muista realistisemmaksi
  • Itsesäätelykyvyt paranevat – kaikkea ei voi / tarvitse kontrolloida, kyky rauhoitella itseä, kyky ilmaista tunteita ja tarpeita
  • Kosketus omaan tarvitsevuuteen paranee – voin pyytää apua tai saada tukea, en ole yksin
  • Tietojen ja taitojen karttuminen
kurssipalautteen ker minen
Kurssipalautteen kerääminen
  • Kirjallinen kurssihakemus ~ opiskelijan tilanne ennen kurssia
  • Kirjallinen palaute kurssin päättymisen jälkeen.
  • Kirjallinen palaute ½ vuotta ryhmän päättymisen jälkeen (sähköpostitse).
  • Mittaus (SPIN-FIN) ryhmän alussa, lopussa ja ½ vuotta ryhmän päättymisen jälkeen.
kurssipalaute
Kurssipalaute
  • En päässytkään eroon jännityksestäni
  • Aikaa oli liian vähän, kurssi oli liian lyhyt, enemmän harjoituksia
  • Parasta oli vertaistuki, hyvä ilmapiiri, toisten myötätunto
  • En ole yksin, huono, outo tai kummallinen, jännittäminen ei olekaan niin harvinaista
  • Parasta oli videoitu esiintymisharjoitus ja siitä saatu palaute, kaikki ylittivät itsensä
  • Sain paljon positiivisia kokemuksia, paras kurssi yliopistolla
  • Yllätyin, miten vähän jännittäminen näkyy
  • Itseluottamus parani, itsevarmuutta lisää
  • Itsetuntemus parani, ”prosessi pään sisällä lähti käyntiin”
  • Jouduin miettimään tosissani oman jännittämiseni taustoja
  • Hyväksyn itseni ja ujouteni, olen armollisempi itseäni kohtaan
  • Uskallan olla spontaanimpi
  • Opin rentoutumaan, rauhoittelemaan itseäni
seurantakysely
Seurantakysely
  • Sosiaaliset ja uudet tilanteet, esiintyminen, kesätyö jännittävät edelleen
  • En stressaa esiintymistä yhtä paljon kuin aiemmin
  • Realistisempi käsitys jännittämisestä – muutkin jännittävät
  • En välitä jännittämisestäni
  • En jaksa miettiä, mitä muut ajattelevat esiintymisestäni
  • Olen rennompi, avoimempi
  • Myönteisiä elämänmuutoksia (uusi esiintymistä vaativa harrastus / kurssi / pääaine / työ, uskallan opiskella opettajaksi)
  • Olen suvaitsevampi itseäni kohtaan
  • En vaadi täydellistä suoritusta
  • Jännittäminen on hyväksytty osa minua, on ok olla ujo
  • Uskallan olla oma itseni vieraiden joukossa
  • Sain lisää itsevarmuutta
  • Oikeastaan alan jo nauttia esiintymisestä
spin fin
SPIN-FIN

0 ei yhtään / 1 vähän / 2 kohtalaisesti/ 3 hyvin paljon / 4 äärimmäisen paljon

  • Pelkään määräävässä asemassa olevia ihmisiä
  • Toisten ihmisten edessä punastuminen vaivaa minua
  • Minua pelottavat kutsut ja tapahtumat, joissa on ihmisiä
  • Vältän puhumasta ihmisille joita en tunne
  • Arvostelluksi tuleminen pelottaa minua paljon
  • Nolostumisen pelko saa minut välttämään joidenkin asioiden suorittamista tai puhumista toisille ihmisille
  • Hikoileminen toisten ihmisten edessä aiheuttaa minulle ahdinkoa
  • Vältän kutsuille osallistumista
slide24
Vältän tekemisiä joissa olen huomion keskipisteenä
  • Tuntemattomille puhuminen pelottaa minua
  • Vältän joutumasta pitämään puheita
  • Tekisin mitä tahansa välttääkseni arvostelluksi tulemisen
  • Sydämen tykytys vaivaa minua ollessani ihmisten lähellä
  • Pelkään tehdä asioita kun ihmiset saattaisivat katsella
  • Nolostuneeksi tuleminen tai tyhmältä vaikuttaminen kuuluvat pahimpiin pelkoihini
  • Vältän puhumasta kenellekään määräävässä asemassa olevalle
  • Vapiseminen tai täriseminen muitten edessä aiheuttaa minulle ahdinkoa
spin fin ryhm 3
SPIN-FIN, ryhmä 3

Keskiarvo 35 - 27 - 26

spin fin ryhm 4
SPIN-FIN, ryhmä 4

Keskiarvo 35 - 24 - 24