Terveempiä rakenteita – terveempiä kuntalaisia?

1. Terveempiä rakenteita – terveempiä kuntalaisia? Hankejohtaja Anne Niska 0405899214 anne.niska@ppshp.fi

2. Aloitusseminaari28.10.2009Terveempi Pohjois-Suomi= TerPS koordinaatio- ja kehittämishankeHankejohtaja Anne Niska TtM

3. Terveempi Pohjois-Suomi (TerPS) Hyvinvointi: rakenteet, osaaminen ja osallisuus KEHITTÄMISEN OSIO P-P:n Hyvinvointiohjelma KOORDINOINNIN OSIO tukipalvelut hallinnointi TERE- YHTEISTYÖ Kansallinen / Alueellinen osio Osahankkeet: alueellinen osaaminen • Hyvinvoinnin rakenteet: • johtaminen, osaaminen ja palveluketjut Seuranta- järjestelmät Tasot: kunta, alue, maakunta ja kansallinen (Teroka, ATH ja D2D) • Koulutus: • Ammattilaiset • - luottamus- • henkilöt 2. Kuntalaisen osallisuus • Esiselvitys • järjestöyhteis- • työn tila/ • maakunnallinen 3. Palvelukonseptit ja –mallit /teknologia YHTEISTYÖ: = mallinnettavat ratkaisut Viestintä / Terveysviestintä ”maakunta liikkeelle” 4. Arviointi: osana seurantajärjestelmää

4. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEET JA TOIMEENPANO KUNNASSA = Koordinaation viitekehys rakenteiden kehittämisessä (THL yhteistyö) TERVEYDEN EDISTÄMISEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ JA JOHTAMINEN Vastuut, työnjako, osaamisen ja prosessien johtaminen TIETO Terveyden, hyvinvoinnin ja terveyserojen seuranta, arviointi ja raportointi - Hyvinvointikertomus ja indikaattorit KUNTASTRATEGIAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet osana kuntastrategiaa ja toimialojen suunnitelmia HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN TYÖKALUPAKKI - Toimintamallit ja käytännöt - Työvälineet ja menetelmät • TOIMEENPANO JA TOTEUTUS • Toimeenpanorakenteet; HV&TE ohjausryhmä, • teemakohtaiset työryhmät • - Koordinaatio ja yhteistyö OSAAMINEN, KOULUTUS - Ammatillinen - Strateginen TOIMIALAKOHTAISET tavoitteet ja tehtävät HANKKEET - moniammatilliset työryhmät RESURSSIT - Henkilöstövoimavarat - Muut voimavarat

5. Taivaalta ei ole tarkoitus kurkotella kuuta, elämää vain kohentaa • ei mitään muuta - Arvo Turtiainen Yhteistyössä tämä mahdollistuu? Hankkeiden materiaalit ja tapahtumat 1.12.09 alk. www.terps.fi

6. Terveempi Pohjois-Suomi -hankekokonaisuuden toteutusta tukeva ulkoinen arviointi Loppuseminaari 29.9.2011 Oulu Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA Jouni Ponnikas & Sirpa Korhonen

7. Itsearviointia asiantuntijan tuella • Arvioidaan TerPS- hankekokonaisuuden toteutumista: hankekokonaisuuden toteutus, onnistumiset, heikkoudet, tulokset ja vaikutukset. • Arvioinnin toteutus: 1.6.2010–31.10.2011 • Aineisto arviointia varten kerättiin pääasiallisesti kyselyn ja työpajojen sekä osahankkeiden toteuttamien itsearviointien kautta.

8. Onnistumiset Hankkeessa on onnistuneesti kehitetty 1. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä apuvälineitä ja toimintamalleja, kuten sähköinen hyvinvointikertomusmalli 2. Etäohjatut painonhallintaryhmät 3. Terveydenhuollon sähköisiä palveluja Olennaista hankkeen vaikuttavuuden varmistamisen kannalta on, että ratkaisujen käyttöönoton varmistamiseen kiinnitetään riittävästi huomiota ja kohdennetaan resursseja.

9. Lähtökohdat Hankkeen toimeenpanon lähtökohdat eivät olleet kiitollisimmat mahdolliset 1. Alkuperäinen hankesuunnitelma ja hankkeen tavoitteet ovat laajoja ja osittain abstrakteja ja niiden pohjalta on vaikea käynnistää konkreettisia kehittämistoimia. 2. TerPS- hankekokonaisuuden alle on tullut mukaan varsin monenlaisia kehittämishankkeita, joiden yhteiset nimittäjät on helppo nähdä, mutta konkreettista kosketuspintaa niiden välillä on vaikeampi hahmottaa.

10. Onnistumiset Haasteellisesta alkutilanteesta toimeenpanossa onnistuttiin etenemään suotuisiin lopputuloksiin  Kokonaisuuden onnistumista ovat tukeneet 1. Toimeenpanon alussa laadittu hankkeen tavoitteiston konkretisointi 2. Hankkeen toimeenpanon työsuunnitelma ja toimeenpanon työmalli, jossa hankekokonaisuuden koordinaatio on tukenut * irrallisten osahankkeiden kumulatiivisten yhteisvaikutusten syntymistä * toimijoiden välistä ajatusten vaihtoa * yksittäisten osahankkeiden kautta kehittämisen ruohonjuuritason yhteyttä valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin sekä muuhun alan kehittämistoimintaan valtakunnallisesti. Alueellisten hankkeiden kautta on 1. Vahvistettu kahden maakunnan välistä ja maakuntien sisäistä yhteistyötä kehittämisessä. 2. Paikalliset erityispiirteet ovat tulleet huomioiduiksi mallien kehittämisessä.

11. Onnistumiset Hankekokonaisuudessa on hienosti oivaltaen toteutettu ohjelma- ja hankeperustaisen kehittämistoiminnan ideaa on lähdetty liikkeelle laajasta kehittämisohjelmamaisesta ongelman kartoituksesta ja relevanttien tavoitteiden muotoilusta on edetty konkreettisen työsuunnitelman laatimiseen, osahankkeiden toimeenpanoon ja niiden toteutusta tukevaan koordinointiin sekä luotujen mallien pilotointiin Toimintamalli on kuitenkin koko ajan ollut uutta etsivä ja kokeileva. Hankekokonaisuuden toimeenpano on kokoajan pysynyt laajana, mutta kehittämisen keihäänkärjet ovat terävöityneet ja tavoitteet konkretisoituneet hyvinvointia ja terveyttä edistäviksi apuvälineiksi ja toimintamalleiksi.

12. Haasteet 1. TerPS hankekokonaisuuden toimenpiteet ovat osa isoakehittämisaaltoa, jossa on liikkeellä samanaikaisesta paljon samansuuntaista kehittämistoimintaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoiminnan alueellinen koordinointi on erittäin tarpeellista, jotta toimijat tietävät paremmin, mitä toimintoja eri tasoilla on meneillään. 2. Erityisen tärkeää sähköisen hyvinvointikertomuksen vaikuttavuuden parantamisessa on sen linkittäminen kunnan toimintasuunnitteluun ja talousarvioon. Toimeenpanon seurantaa tukevat indikaattorit tulee varmistaa ja yhteismitallistaa niin, että valtakunnallisesti kootaan ja seurataan samoja indikaattoreita. Näin varmistetaan hyvinvointikertomusten seurannan valtakunnallinen vertailtavuus.

13. Haasteet Hankekokonaisuudessa on tehty paljon ehkäisevää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, jolla on myöhempiä hoitokustannuksia säästäviä vaikutuksia. Monet hankkeessa kehitetyistä toimintamalleista ja palveluista kuuluvat kuntien perustyökaluihin ja ne tulee saada budjettivaroin rahoitettaviksi toiminnoiksi. Jalkautusvaihe hankkeella on jäänyt kesken ja siihen pitää erillistä rahoitusta (mahdollisen uuden kehittämishankkeen muodossa) suunnata, jotta juurtuminen toteutuu eivätkä kehittämiskokonaisuuteen tähän mennessä suunnatut varat jää vaille pysyviä kehittämisvaikutuksia. Hankerahoituksen käyttäminen TerPS osahankkeiden tuotosten juurruttamiseen osaksi käytännön toimintaa on hyvin perusteltua ja rahoituksellisen kestävyyden turvaamisen kannalta välttämätöntä.

14. Terveempiä rakenteita – terveempiä kuntalaisia? Kainuun alue Oulun Eteläinen Raahen seutu Hankejohtaja Anne Niska 0405899214 anne.niska@ppshp.fi

15. Mitä TerPs on Kainuun, Oulun Eteläisen ja Raahen seudun alueella? Yhteistyö terveyden edistämisen (TERE) yksikön kanssa Lähde: THL 2010, 9.

16. Todellisuutta matkamme alussa ”…useimmista kunnista puuttuu kokonaan väestön terveyden edistämiseen keskittynyt johtaminen ja toimeenpanorakenne, ja suurin osa kunnista tinkii jopa lainsäädännön osoittamista velvoitteista, kansallisista hyvistä käytännöistä puhumattakaan.” (Rimpelä ym. 2009, 281) 16

17. Todellisuutta matkamme alussa”hyvinvointi oli pirstaloitunut” Hyvinvointikäsitteistö ei ole kunnissa yhtenäistä Kunnilla ei ole yhteisiä kansallisesti käytettyjä osoittimia kuvaamaan hyvinvointia Hyvinvointitieto hajallaan eri järjestelmissä - ei saada kokonaiskuvaa Hyvinvointitiedon irrallisuus päätöksenteosta - ei osana talous- ja toimintasuunnittelua ”Hyvinvointivertailu” eri kuntien kesken on vaikeaa

18. On kampitettu jo uutta terveydenhuoltolakia http://finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100090 poikkihallinnollisuus näkyy kautta linjan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kärkenä kuntien ja kuntayhtymien vastuut ja velvoitteet määritelty yhteistyöhön ohjaavuus

19. On rakennettu kivijalkaa kuntien hyvinvointityöhön vastuutahot riittävästi voimavaroja eri toimialojen ja verkostojen yhteistyötä Lähde: Sovellettu THL 2010, 15.

20. On rakennettu kivijalkaa myös alueen hyvinvointityöhön = sosiaali- ja terveyspiirit, kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet Lähde: THL 2010, 19.

21. Jolloin on pohdittu ja sovittu myös 21 Lähde: THL 2010, 18.

22. On käyttöönotettu IVA/EVA- työvälineenä osana päätöksentekoa

23. Työvälineenä sähköinen hyvinvointikertomus Seuranta Strateginen suunnittelu www.hyvinvointikertomus.fi Raportointi

24. Hyvinvoinnin asiantuntija osana rakenteita ALUEELLINEN HYVINVOINTIKOORDINAATTORI Lähde: THL 2010.

25. Tätä teemme  ? • Vasta sitten, kun Hyvinvoinnin edistäminen • liitetään osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua ja • kytketään kunnan talousarvion laadintaan, • hyvinvointistrategioista tulee • vakavasti otettavaa kunnallispolitiikkaa. • (Uusitalo ym. 2003, 54)

26. Kiitos Kaarina, Leena A, Leena M-R, Marja, Merja ja Sinikka tiimeineen!