slide1 l.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) PowerPoint Presentation
Download Presentation
Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270)

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 40

Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) - PowerPoint PPT Presentation


  • 158 Views
  • Uploaded on

Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270). 3. Luento. Intentionaalinen toiminta: peruskäsitteitä. • Intentionaalisuus : toiminnan suuntautuneisuus • Intentionaaliset tilat (propositionaaliset asenteet)

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270)' - adli


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide1

Inhimillinen toiminta:intentionaalisuus, rationaalisuus,merkityksellisyysYhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270)

3. Luento

intentionaalinen toiminta perusk sitteit
Intentionaalinen toiminta: peruskäsitteitä

• Intentionaalisuus: toiminnan suuntautuneisuus

• Intentionaaliset tilat (propositionaaliset asenteet)

– mentaalisia tiloja, joilla propositionaalinen sisältö

• Modaalisesti kahdenlaisia intentionaalisia tiloja:

– uskomukset: miten ajattelee asioiden olevan

– halut / puoltavat asenteet: miten soisi niiden olevan

– ei ”puoskumuksia” (besires), joissa molempia piirteitä

• Peruste (reason)

– halu + uskomus sen toteuttamisesta

– peruste toiminnalle, syy tehdä jotain, ”perustesyy” (erotuksena kausaalisesta syystä)

– vastaa kysymykseen: miksi toimija teki niin kuin teki?

intentionaalinen toiminta perusk sitteit3
Intentionaalinen toiminta: peruskäsitteitä

• Rationaalisuus

– uskomusten (ja halujen) sisällöllinen yhteys toisiinsa

– toiminta perusteiden mukaista

• Harkinta (deliberation)

– perusteiden rationaalinen vertailu ja valinta niiden välillä

• Intentio / aikomus

– teon aiheuttava tekijä

– tarvitaan erottamaan teon aiheuttavat perusteet muista perusteista ja teon aiotut seuraukset onnellisista sattumista

intentionaalinen toiminta teon yksil inti
Intentionaalinen toiminta: teon yksilöinti

• Milloin kyseessä on intentionaalinen toiminta?

• Tapahtumalle voidaan antaa mielekäs intentionaalinen kuvaus

– sama tapahtuma voidaan käsitteellistää useilla tavoilla (esim. puhdas fysikalistinen kuvaus)

intentionaalinen toiminta teon yksil inti5
Intentionaalinen toiminta: teon yksilöinti

Mikä kaikki voidaan laskea osaksi tekoa?

– erialisia kuvauksia samasta teosta:

• lihasten tahdonalainen supistuminen

• käden liikuttaminen

• valokatkaisijan kääntäminen

• valojen sytyttäminen

• murtovarkaan varoittaminen

– aiotut seuraukset?

• Miten rajata teon aiotut seuraukset?

– teko voi tuottaa aiotun tuloksen ei-aiotulla tavalla

– onnistuminen voi riippua onnesta

– jos teolla on useita (vaihtoehtoisia) mahdollisia, haluttuja seurauksia, onko jonkin niistä toteutuminen aiottu?

ehtoja onnistuneelle teon yksil innille
Ehtoja onnistuneelle teon yksilöinnille

B = teko (behaviour)

C = yksilön uskomukset (cognitions)

D = yksilölle attribuoitavat halut (desires)

1. Kun C on annettu, B on paras tapa saada aikaan D.

  • C ja D aiheuttivat B:n.
  • C ja D aiheuttivat B:n syinä (qua reasons).
lis ehtoja rationaalisille selityksille
Lisäehtoja rationaalisille selityksille

4) Uskomusjoukko C on sisäisesti johdonmukainen.

5) Halujen joukko D on sisäisesti johdonmukainen.

6) Uskomusten täytyy olla parhaita mahdollisia, joita saatavilla olevasta havaintoaineistosta voidaan johtaa.

7) Havaintoaineiston täytyy myös aiheuttaa nuo uskomukset.

8) Kun C on annettu, B on paras teko suhteessa kaikkiin henkilön haluihin (sulkee pois akrasian).

praktinen syllogismi ps
Praktinen syllogismi (PS)

• Georg Henrik von Wright (1916 – 2003): Explanation and Understanding (1971)

1 A haluaa saada aikaan G:n (halu)

2 A uskoo, että jollei hän tee tekoa a, hän ei voi saada aikaan G:tä (uskomus)

-----------------------------------------------------------

A ryhtyy tekemään a:ta, ellei häntä estetä

(teko)

toiminnan tulkinta
Toiminnan tulkinta

• Intentionaaliseksi oletetun toimijan käyttäytymisen rationalisointi

– käyttäytyminen käsitteellistetään intentionaalisesti

– päätelmiä toimijan haluista, uskomuksista ja aikomuksista ohjaavat tieto kontekstista ja se, mitä toimija tekee

• Toisten ihmisten tulkitseminen toimijoina on automaattista

– toiminta havaitaan intentionaalisena, sitä ei erikseen päätellä

– teon hahmottaminen mielekkäänä

intentionaalisen selitt misen ongelmia
Intentionaalisen selittämisen ongelmia
  • Loogisen yhteyden argumentti
  • Mentaalisen holismi
  • Ongelmien ratkaisuyrityksiä:
  • Verstehen-metodologia
  • Behaviorismi ja paljastetut preferenssit
  • Eliminativismi ym.
loogisen yhteyden argumentti
Loogisen yhteyden argumentti

Rationalisoinnin (+ siihen käytetyn käsitteistön) yhteys toimintaan on looginen (=käsitteellinen)

– toiminta käsitteellistetään rationaalisena

– perusteet eivät ole kausaalisia syitä käyttäytymiselle, vaan tapa ymmärtää, mistä siinä on kyse.

– PS:n premissejä ja johtopäätöstä ei voida todentaa toisistaan riippumatta, joten yhteys ei ole kausaalinen

vasta argumentteja loogisen yhteyden argumentille
Vasta-argumentteja loogisen yhteyden argumentille

• Kausaalinen yhteys ei sulje pois mahdollisuutta, että joillain tapahtuman kuvauksilla syyn ja vaikutuksen välillä on käsitteellinen suhde

– vrt. ”taudinaiheuttaja aiheutti sairastumisen”

– sama todennettavuusongelma dispositiokäsitteillä (”lasi särkyi, koska se on särkyvä”)

• Mikä aiheuttaa ulkoisen käyttäytymisen?

– argumentti puhuu vain teon rationalisoinnin ja teon yksilöinnin suhteesta

– aiheuttajana aivotoiminta, rationalisointi kausaalisuudesta riippumatonta?

rationalisointi ja kausalismi
Rationalisointi ja kausalismi

• Toiminnan rationalisointi: teon näkeminen järjellisenä

– teko ei ole ”sattumanvarainen”, vaan sille on peruste

• Rationalisoinnin rooli minimaalisesti:

– kyse on ”vain” käyttäytymisen käsitteellistämisestä, ei käyttäytymisen aiheuttavien tekijöiden löytämisestä

• Kausalismi:

– teon perusteiden (+ aikomus) ja käyttäytymisen välillä on syy-seurausyhteys

– teko ja sen aiotut seuraukset voidaan yksilöidä sen mukaan, mikä peruste sen aiheutti (teon päämäärät)

intentionaalisen psykologia kausaalisena teoriana
Intentionaalisen psykologia kausaalisena teoriana

• Teon käsitteeseen kuuluu, että henkilö tavalla tai toisella aiheuttaa käyttäytymisensä

– kausaalinen kontrolli, kyky tehdä toisin

– moraaliseen vastuullisuuden edellytys

• Intentionaaliset selitykset toimivat kuten kausaaliset selitykset

– miksi henkilö käyttäytyi näin eikä noin?

– manipulaatio: vaikuttamalla intentionaalisiin tiloihin voimme vaikuttaa käyttäytymiseen

• Harkinta kausaalisena prosessina:

– ajallinen, voi häiriintyä, tuottaa aikomuksen jne.

– praktinen syllogismi harkinnan rekonstruktiona?

intentionaalisen psykologia kausaalisena teoriana15
Intentionaalisen psykologia kausaalisena teoriana

• Perusteet (+ aikomukset) kausaalisina syinä

– Donald Davidson: ”Actions, Reasons and, Causes” (1963)

– useimmat toiminnan ja mielen filosofit nykyän

– teon yksilöinti ja vastuu: mihin teko on suunnattu (mikä peruste on sen takana, mikä aikomus sen aiheuttaa)

– miten mentaalisten tilojen ja fyysisen käyttäytymisen välillä voi olla kausaalinen yhteys? (mentaalisen kausaation ongelma)

mentaalisen holismi
Mentaalisen holismi
  • Folk psykologian mukaan halut ja uskomukset selittävät tekoja. Jos meillä on tietoa haluista ja uskomuksista, voimme ennustaa teon.
  • H&UT
  • T&HU
  • T&UH
  • Mutta meillä ei koskaan ole tällaista tietoa.
rosenbergin johtop t kset
Rosenbergin johtopäätökset
  • Taloustiede (yhteiskuntatiede) ei edisty, koska se perustuu folk psykologiaan.
  • Tietomme haluista ja uskomuksista ei lisäänny ajan myötä.
  • Ennusteet eivät parane
  • Vain ns. geneerisiä ennusteita
kritiikki rosenbergille
Kritiikki Rosenbergille
  • Preferensseihin perustuvan yhteiskuntatieteen ei yleensä tarvitse ottaa preferenssejä selville. Joskus riittää kun niitä kuvailee ylimalkaisesti.
  • Esim. Hotellingin malli, Duvergerin laki. Schellingin malli.
toiminnan tulkinta19
Toiminnan tulkinta

• Teoriateoria

– toisten toiminnan tulkinnassa on kyse implisiittisestä teorian soveltamisesta

– intentionaalinen käsitteistö on teoreettista käsitteistöä, joka ohjaa havaintoaineiston (käyttäytyminen) tulkintaa, mentaaliset tilat ovat käyttäytymistä selittäviä olioita jne.

– intentionaalinen psykologia on teoria sisäisistä tiloista, sen käyttö teorian soveltamista

– sisäiset tilat aiheuttavat käyttäytymisen

– rationaalisuus on sisäisten tilojen suhdetta määrittelevä periaate.

teoriateoria ja simulaatioteoria
Teoriateoria ja simulaatioteoria

• Simulaatioteoria:

– toisten mentaalisten tilojen ”päättely” on mentaalista simulaatiota, asettumista samaan tilanteeseen toisen henkilön kanssa ja tästä seuraavien uskomusten ja halujen päättelyä.

- vrt. introspektio (mental shoehorn maneuver)

• Kilpailevia teorioita?

– teoriateoria koskee käsitteistön viittauslogiikkaa

– simulaatioteoria koskee päättelyn episteemistä statusta: ovatko päätelmät toisista oikeutettuja?

eliminativismi
Eliminativismi

• Stephen Stich, Paul & Patricia Churchland

• ”Kansanpsykologia”

– intentionaalinen psykologia on esitieteellinen ”kansanteoria”, joka kilpailee neurotieteen ja komputationaalisen kognitiotieteen kanssa

• Kansanpsykologia on virheellinen teoria

– heikko selitys- ja ennustusvoima, ei kehitystä

– muutkin kansanteoriat ovat syrjäytyneet

– olettaa muuhun tieteeseen sopimattomia (ja muualla hylättyjä) prinsiippejä (teleologisuus, henkiset ominaisuudet)

– teoria ja sen postuloimat entiteetit on hylättävä

eliminativismin kritiikki
Eliminativismin kritiikkiä

• Kansanpsykologian monet roolit:

– spontaani tulkinta (synnynnäinen taipumus) ja sen peruskäsitteistö

– arkiuskomukset ihmisen mielen toiminnasta

– käsitteistön rooli osana tieteellistä psykologiaa

• Kansanpsykologia käytäntönä

– käyttäytymisen kategorisointi ja rationalisointi sosiaalisista tarpeista (ennakointi, koordinointi)

rationaalisuusoletuksen rooli
Rationaalisuusoletuksen rooli

• Ohjaa inhimillisen toiminnan tulkintaa

– toiminnan perusteiden päättely toiminnasta, toiminnan ennakointi oletetuista haluista ja uskomuksista

• Keskeinen osa ihmistieteellistä metodologiaa

– ymmärtävä ihmistiede (rooli tulkinnassa)

– rationaalisen valinnan teoria

tulkinnan hyv nsuopuus
Tulkinnan hyvänsuopuus

• Donald Davidson (1917–2003)

– ”suopeuden periaate” (principle of charity)

• Tulkinnan lähtökohtana on ajatus, että tulkinnan kohde on rationaalinen

– kohteen toiminnan seuraukset oletetaan enimmäkseen aiotuiksi

– kohteen uskomukset oletetaan enimmäkseen ”tosiksi” (tilanteeseen sopiviksi, kohde samanmieliseksi tms.)

– sen parempi tulkinta mitä järkevämmäksi kohde saadaan

toiminnan ymm rt minen vs k ytt ytymisen selitt minen
Toiminnan ymmärtäminen vs.käyttäytymisen selittäminen

• Suopeuden periaatteesta selitettävyyden periaatteeseen (David Henderson)

– tulkinnan suopeus voi olla alustava heuristiikka, mutta tavoitteena maksimoida toiminnan selitettävyys ottaen huomioon psykologia, konteksti jne.

• Jos käyttäytyminen näyttäytyy ei-rationaalisena sen jälkeen kun tulkintamanuaali on jo toiminnassa, se ei sinänsä anna syytä hylätä tuota manuaalia.

ymm rt v ihmistiede
Ymmärtävä ihmistiede

Ajatus, jonka mukaan ihmistieteet eivät pyri selittämään, vaan ymmärtämään kohteitaan

• Toiminnan rationalisointi

– yksilön oma kokemus toiminnastaan ja sen päämääristä

• Merkitysten ymmärtäminen

– toiminnan symboliset ja kommunikatiiviset merkitykset

– tekstin tai muun symbolisen merkityksen tulkinta

– merkityksen holistisuus: esim. tekstin ilmaisujen merkitykset määräytyvät suhteessa toisiinsa ja laajempaan kontekstiin

ymm rt v ihmistiede27
Ymmärtävä ihmistiede

Ymmärtävä ihmistiede

• Hermeneuttinen kehä:

– ilmauksen merkitys selviää vain kulkemalla kehässä ilmauksen (osa) ja asiayhteyden (kokonaisuus) välillä

– lähtökohtana tulkitsijan esiymmärrys, jota korjataan tulkinnan kuluessa

– tavoitteena johdonmukainen ja mielekäs käsitys kokonaisuudesta

• Merkitykset voivat vaihdella tulkitsijan mukaan:

– merkitys itselle vs. merkitys yhteisölle

– tarkoitettu merkitys vs. tulkintaa ohjaava tilanne

– merkitys kohteelle vs. tutkijalle

tulkitsevan tutkimuksen kohteita
Tulkitsevan tutkimuksen kohteita

• Yksilön kokemus tai tarkoitukset

– esim. mitä tekstin kirjoittaja on tarkoittanut

– inhimillisen toiminnan merkitysten ymmärtäminen

• Tekstin, teon tms. kulttuurinen merkitys

– merkitys vastaanottajalle tai tarkkailijalle jonkin tietyn kulttuurisen kehyksen puitteissa

• Kulttuurinen kehys

– jäsennys, jonka valossa jäsenet tulkitsevat tilanteita (normit, tavat, arvostukset, merkitykset)

rationaalisuuden teoriat
Rationaalisuuden teoriat
  • Mihin meillä on perusteita uskoa?
  • Mitä meidän pitäisi tehdä?
  • Mitä päämääriä meillä tulisi olla?

Näitä kysymyksiä vastaavat uskomusten rationaalisuus, toiminnan rationaalisuus ja päämäärien(tai arvojen) rationaalisuus.

instrumentaalinen rationaalisuus ja toiminnan p m r t
Instrumentaalinen rationaalisuus jatoiminnan päämärät

• Instrumentaalinen rationaalisuus

– toimija toimii tavoilla, joiden uskoo johtavan valitsemiinsa päämääriin

– toimijuuden minimivaatimus

– motivoivista haluista seuraa välineellisiä haluja

rationaalisen valinnan teoria
Rationaalisen valinnan teoria

• Päämäärärationaalisuuden hylkääminen

• Käytännöllisen järjen formalisointia?

– rationaalisuus päämäärien saavuttamisen maksimoimisena ja toiminnan konsistenssina

• Päätösteoria

– matemaattinen teoria, jolla voidaan mallintaa ja vertailla eri toimintamalleja päämäärien ja oletettujen seurausten valossa

rationaalisen valinnan teoria32
Rationaalisen valinnan teoria

– sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan mallintamista

– mikrotaloustiede, politiikan tutkimus, jonkin verran sosiologiassa

– oletuksena, että toimijat maksimoivat preferenssejään ottaen huomioon esim. muiden toimijoiden toiminnan ja eri toimintatapojen hyödyt ja kustannukset

rvt tulkintoja
RVT: tulkintoja
  • Formaali vs. substantiaalinen (paksu vs. ohut rationaalisuus): onko oman edun tavoittelu (tai jokin muu substantiaalinen käyttäytymisoletus) oletettu osana teoriaa vai ei.

- Esim. Julkisen valinnan teoria vs. sosiaalisen valinnan teoria.

- Oman edun maksimoinnin vaatimus esitetään yleensä vaatimuksena teorian testattavuudesta.

  • Deskriptiivinen vs normatiivinen päätösteoria: teoria ihmisten tosiasiallisesta päätöksenteosta vai teoria siitä mitä valintoja pitäisi tehdä.
p t steorian perusk sitteit
Päätösteorian peruskäsitteitä
  • Rationaalisuus ymmärretään hyvin määritellyn funktion maksimoinniksi.
  • Jos yksilön preferenssit (=halut) toteuttavat joukon intuitiivisesti mielekkäitä ehtoja, niitä voidaan esittää hyötyfunktiolla. Yksilön käyttäytymistä voidaan sitten kuvata ikään kuin hän maksimoisi (odotettua) hyötyään.
representaatioteoreemat
Representaatioteoreemat
  • xRiy: i pitää x:ää ainakin yhtä hyvänä kuin y:tä.
  • Preferenssien täydellisyys, transitiivisuus ja jatkuvuus  on olemassa hyötyfunktio Ui siten että Ui(x)>Ui(y) joss xRiy.
  • Tämä ei ole ainoa funktio, jolla yksilön preferenssejä voidaan kuvata. Mikä tahansa positiivinen transformaatio V kelpaa: esim. V=U2.

 Ei ole mielekästä sanoa, että joku yrittää maksimoida hyötyään.

hy tytransformaatiot
Hyötytransformaatiot

Esimerkki

U(.) V(.)=U-2

5 x 3

2 y 0

1 z -1

inhimillisen toiminnan rationaalisuuden kritiikki ja ongelmia
Inhimillisen toiminnan rationaalisuudenkritiikkiä ja ongelmia

• Ihmiset toimivat myös irrationaalisesti

– päättelykyky rajallista, osittain tehtäväsidonnaista

– toiminta puutteellisen tiedon varassa  epätäydellisen rationaalisuuden teoria ja epätäydelllisen informaation teoria.

• Ihminen ei välttämättä maksimoi halujensa toteutumista, vaan tyydyttää ne

– tyytyväisyys päämäärien riittävään toteutumiseen (satisficing)

inhimillisen toiminnan rationaalisuuden kritiikki ja ongelmia38
Inhimillisen toiminnan rationaalisuudenkritiikkiä ja ongelmia

• Ongelma tulkitsevalle metodologialle (suopeuden periaate, hermeneutiikka)

– täydellinen tulkinta ei välttämättä mahdollista tai edes totuudenmukaista

– miten tietää, mitkä virheet ja ristiriitaisuudet tulkinnan kohteessa, mitkä tulkinnassa?

• Rationaalisen valinnan teorian ongelma

– Idealisoitujen psykologisten oletusten totuusarvo on usein vaikea arvioida ja joskus oletukset ovat räikeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa.

ep t ydellisen rationaalisuuden teoria
Epätäydellisen rationaalisuuden teoria
  • Herbert Simon esitti, että ihmisten rationaalisuus on olennaisesti (tai ”väistämättä”)(inherently) rajoittunutta (bounded).
  • Informaation epätäydellisyys; ihmiset eivät tiedä mitä seurauksia heidän valinnoillaan on.