Alueellinen kartoitus ”Pilari”-tyyppisen palvelun tarpeesta

1. Alueellinen kartoitus ”Pilari”-tyyppisen palvelun tarpeesta Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunta

2. Kyselyn toteutus • Lähetettiin 46 vastaajalle eri alueen yksikköihin • Toteutuksessa käytettiin WEBROPOL-alustaa • Käynnistyi 14.9.11 ja päättyi 27.10.11 • Vastauksia 12kpl

3. Kyselyn tavoite • Kartoittaa alueella ”Pilari”-tyyppisen palvelun tarvetta ja yhteistyöhalukkuutta. • ”Pilari”- toiminnan tavoitteena on nuorten hyvinvoinnin, koulunkäynnin ja elämänhallinnan tukeminen. • Toiminnan tavoitteena on paikata nuorten kuntoutusjärjestelmästä aukko, joka liittyy mm. nuorten oppimisvaikeuksien tutkimuksiin ja kuntoutukseen.

4. Kyselyn tavoite • ”Pilari”- tyyppistä’ toimintaa on kehitetty mm. Seinäjoella hankerahoituksella sekä eri toimialojen oman toiminnan uudelleen organisoimalla.

5. kysymykset • 1.Organisaatio nimi/kunta • 2.Jos alueellamme olisi ”Pilari”tyyppinen palvelumalli, mitä palveluita teidän organisaatio olisi valmis ostamaan? • 3.Millaista eritysosaamista teidän organisaatiossa on, jota olisitte valmis myymään ”Pilarin ”käyttöön joko fyysisesti tai virtuaalisesti? • 4.Mitä teillä olevaa palvelua voisi ulkoistaa ja antaa ”Pilarin” hoidettavaksi?

6. kysymykset • 5. Paljonko teillä on ollut asiakkaita vuonna 2010, joiden oppimisvaikeuksien kartoitukseen, hoitamiseen tai kuntoutukseen ei teidän mielestä oltu edellisessä organisaatiossa paneutua (esim. taloudelliset resurssit, henkilöstöpula)? • 6.Minkälaisella toimintamallilla haluaisitte ”Pilarin” toimivan? • 7.Mitä palveluita nuorten asioissa puuttuu tai haluaisitte alueelle?

7. Vastanneet organisaatiot/kunta • TYP • Fysiatria ja Kuntoutuspalvelut/KIURU • Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto/Kannus • Psykiatrinen os.15/KIURU • Kokkolan ammattiopisto • Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä/Oma Polku-hanke • Kokkolan kauppaopisto • Sosiaali- ja terveysalan opisto

8. Vastanneet organisaatiot/kunta • Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto (vuoden alusta Keski-Pohjanmaan Opisto) Kälviä • JYTA Psykososiaaliset palvelut • Aikalisä A&B Kokkola

9. 2.Jos alueellamme olisi ”pilari”-tyyppinen palvelumalli, mitä palveluita teidän organisaatio olisi valmis ostamaan? • Psykologin, psykiatrin ja lääkärin tutkimuksia, lääkäripalvelua. • Neuropsykologiset kartoitukset • Psykologisia tutkimuksia opiskelijoille. • Työkyvynarvioita, kuntoutustutkimukset, kuntoutustarveselvityksiä. • Opiskeluedellytysten kartoituksia. • Toimintaterapeuttisista arvioista • Päihdetyöntekijän palveluita • Potilaistamme on karkeasti arvioiden jopa "Pilarin" kaltaisen avun tarpeessa jopa 20-40%. • Ostopalvelurahaa on niukasti mutta "etsivän nuorisotyön" tapainen kannatteleva apumuoto olisi mahdollinen • Ostopalvelu • Kuntoutusjaksot • Ryhmämuotoinen jatkohoito/pitkäaikainen • "räätälöity" jatkohoitomuoto

10. . • Kuntoutuspalveluja, elämänhallinnan tukea, vertaisryhmätoimintaa / maksusitoutumuksien puitteissa. • Vertaistukiryhmä: masentuneet-nuoret aikuiset • Tarvitsimme keskittymiseen ja oppimiseen sekä muihin tämän tyyppisiin ongelmiin liittyviä tutkimus- ja konsultointipalveluja. Liian usein törmätään tilanteisiin, että ongelmien selvittäminen on laiminlyöty lähes kokonaan, vaikka siihen olisi ollut äärimmäisen kova tarve koko aikaisemman kouluhistorian ajan. • Tarvitsimme liikkuvaa työntekijää, (psyk.puolen osaajaa, joka voisi käydä kouluilla). • ADHD- tutkimukset, päihdehuolto, "coatch"-palvelu (tuki- tai rinnallakulkija erityisopiskelijoille) • Vaikea sanoa kun ei tiedä oikein tarvittavan toiminnan laajuutta ja määrää. Myös ylipäätään ostopalveluihin käytettävät resurssit ovat tällä hetkellä varsin pienet ja laajempaan toimintaan riittämättömät.

11. 3. Erityisosaamisen myyminen ”pilari”-tyypppisen mallin käyttöön • Jonkin veran fysioterapeutin arvioita toimintakyvyn suhteen • Sairaalan psykologiyksikön psykologin palvelua jossakin määrin • Verkkokurssit oppimisen tukemiseksi • Yksilölliset lukitestaukset, matikkatestaus, matikkaterapia • Psykiatrian tulosalueen erityisosaamista mm. musiikkiterapia toimintaterapia eri terapiaosaaminen, laaja kielitaito-valikoima • Ammattiopiston "etsivätoiminnan" toimintamallia ideana, ei resurssina (varhainen puuttuminen). • Opeteltaisiin enemmän eri osaajien välistä yhdessä tekemistä opiskelijan tarvitsemissa asioissa.

12. . • Mahdollisuudet tarjota ulospäin palveluita ovat varsin rajalliset ellei olemattomat työntekijöidemme ollessa nykyisellään jo hyvin työllistettyjä • Tämänhetkinen ryhmien erityisosaaminen jää ryhmien käyttöön eikä meillä ole resursseja myydä toimintoja • Kaikki käytettävissä olevat resurssit menevät omiin opiskeluryhmiin ja lisäresurssikin olisi tarpeen.

13. 4.Mitä teillä olevaa palvelua voisi ulkoistaa ja antaa "Pilarin" hoidettavaksi? • Kuntoutusuunnnitelman seuranta ja arvio toteutumisesta ja mahdollisesti suunnitelman tarkistus, kuntoutuvan • Nuoren yhdyshenkilönä toimiminen • Kaikki arviointi, kuntoutus ja hoito mitä opiskelijat tarvitsevat. Palveluja olisi tarpeen mukaisesti = riittävästi. • Erityisopettajapalvelut ja kuraattoripalvelut • Joissakin tapauksissa nuorten poliklinikka-ajoille kuljetuspalvelu olisi hyvä asia

14. . • olemme tyytyväisiä tämän hetkiseen tilanteeseen. • ei ulkoistettavaa ilman vaikeahkoa päätöksentekoprosessia • Kunnille velvoitettujen koulupsykologitoiminnan olemattomuus. Mikäli kuntiin palkattaisiin lain edellyttämät koulupsykologit, perheneuvoloista vapautuisi resursseja myös terapiatyöhön, mistä on kova lisätarve.

15. 5. Paljonko teillä oli asiakkaita vuonna 2010, joiden oppimisvaikeuksien kartoitukseen,hoitamiseen tai kuntoutukseen ei teidän mielestä voitu edellisessä organisaatiossa paneutua(esim. taloudelliset resurssit, henkilöstöpula)? • Arviolta 50 asiakasta • 15-25 nuorta • Muutamia kymmeniä • Useita kymmeniä • Toisen asteen ammatillisten opintojen alkuvaiheessa tehtyjen lukikartoitusten pohjalta syntyy kuva ettei kaikkiin oppimisvaikeuksiin ei ole puututtu perusopetuksen puitteissa (erityistuen tarpeessa olevia opiskelijoita yli 200/1100 opiskelijaa). Ensimmäiselle vuosikurssille tulleista opiskelijoista erityisopetuksen piirissä on ollut 55. • Toisella asteella ei saada resurssien puitteissa kaikille tarvitsemaansa tukea.

16. . • Hankkeessa oli mukana 61 opiskelijaa, jotka olivat keskeyttämässä opintonsa tai jo keskeyttäneet. Näistä kahdelletoista tehtiin psykologiset tutkimukset hankkeen aikana, yhteensä kahdellekymmenellekahdeksalleolisi pitänyt tehdä tutkimukset ja tarjota myös kuntoutusta • Ryhmissämme oli vuonna 2010 yhteensä 16 opiskelijaa, joista 11 opiskelijan kohdalla olisi tarvittu lisäresursseja oppimisvaikeuksien lisäkartoitukseen, toimivien opetus- ja tukimenetelmien kehittämiseen sekä kuntoutustarpeen selvittämiseen ja vahvempaan henkilökohtaiseen tukeen.

17. . • Jokaisen erityisopiskelijan kohdalla on tehty toimenpiteitä ja heitä on autettu, mutta heidän hoitamiseen olisi voitu tehdä enemmänkin, jos siihen olisi ollut tarpeeksi resurssia ja osaamista. • Toisella asteella ei saada resurssien puitteissa kaikille tarvitsemaansa tukea. • Olemme voineet huonosta lääkäritilanteesta johtuen ottaa vain muutamia kymmeniä nuoria yksikköön asiakkaaksi.

18. . • Akuuttipsykiatriassa ei juuri voi paneutua ko ongelmien käsittelyyn koska "päällimmäisenä" on psyykkinen ongelmatiikka ja ko asioiden käsittely vaatii aika stabiilia tilannetta • Uutena yhteiskunnallisena potilasryhmänä on tullut erityisesti esiin nuoret "uusavuttomat" "uustaidottomat" • ”Elämänhallintahukassa "-ryhmä, joilla alkoholin käyttöä runsaasti • Nuoret, jotka ei kiinnity mihinkään opiskelumuotoon/keskeyttää koulut

19. 6.Minkälaisella toimintamallilla haluaisitte "Pilarin" toteutuvan? • Lähipalvelu • Monniammatillinen yhteistyö -verkostotyö • Helppo ja nopea saatavuus. • Mahdollisimman kevyt organisaatio, eli yksikköön ilmoittautuneet tekevät työnsä omassa toimipisteessään. • Palveluprosessin tulisi olla nopeaa (nuorten tilanne vaatii pikaista toimintaa). • Työntekijöiden tulisi olla osa paikallisesti toimivaa organisaatiota (terveydenhuolto tms.), jotta kuntoutus/hoito etenisi ilman väliportaita. • Yhdyshenkilö asiakkaalle nimetään ja hän huolehtii, että suunnitellut tutkimukset on tehty ja järjestelee • Verkostokokouksen kuntoutussuunnitelman tekemistä varten. • Mahdollisesti kokoukset käytäisiin videointitekniikkaa käyttäen. Laskutusta tutkivien tahojen välillä mahdollisimman vähän, esim.erikoisairaaanhoidossa tutkituista lasku kuntaan (tulevat normaalisti lähetteellä sille henkilölle, joka ilmoittautunut verkostoyksikköön).

20. . • Toimitilat, jotka mahdollistavat erilaisia toimintoja • Toimintamallin tulisi muotoutua niin, että nuoret saisivat palveluja matalalla kynnyksellä, sellaisessa muodossa ja aikoina sekä sellaisessa toimintaympäristössä, joka heidän on helppo saavuttaa tai heitä olisi helppo tavoittaa. • Toteutus/aloitus pienillä resursseilla ja voimavarojen yhteenliittymällä, työaikoja osittain paremmin kohdentamalla, joustavuus milloin nuoria tavoitetaan parhaiten. • Virtuaalimuoto • Palveluihin; nuorten "kieli."

21. . • Moniammatillinen toimintamalli, jossa jollakin taholla olisi kokoava koordinoiva vastuu nuoren kokonaistilanteen arvioinnista ja suunnitelman seurannasta. • Tärkeätä olisi se, että kuntoutumisen/kouluttamisen näkökulmat eivät sekoittuisi liikaa, eikä kuntouttava työ lankeaisi yksinomaan opiskelijahuollon harteille. • Pilari täydentäisi niitä palveluita, joita ei ole muuten saatavilla. Tuki verkostoyhteistyöhön. • Erityisopiskelijapalveluiden resurssikeskus.

22. . • Eri organisaatioiden edustajia toimisi "yhteisessä pisteessä" ja oppimisvaikeuksiin liittyvät tutkimukset, kuntoutus ja erityisopetuksen suunnitelmat voitaisiin tehdä ja toteuttaa moniammatillisesti 2. asteen alussa, mikäli niitä ei ole tehty aiemmin tai niitä on syytä päivittää. • Tavoite olisi, että toiminta toteutuisi edullisesti perustasolla ja varhemmin kuin sen jälkeen kun opiskelija on jo keskeyttänyt opintonsa ja ohjataan esim. Typin kautta tutkimuksiin. Esim. NMI-insitutti tai Pilari esimerkkinä.

23. . • Pilari voisi toimia sekä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin nuoriso- ja psykiatrian osastojen että erityishuoltopiirin kehityspolin toiminnan yhteydessä. • Kummallakin osastolla olisi peruskoulun päättäneiden ryhmä, joka on ammatillisesti valmentava ja kuntouttava ja jossa ryhmässä olisi riittävän vahva "miehitys”. • Edellä esitetyn kaltaiseen tutkimus-, kuntoutus- ja toiminnan ohjaukseen. Eli jos ryhmässä on 8 opiskelijaa, niin ohjausresurssia ryhmää kohden tulisi olla 2 erityisopettajaa, 1 psykologi, 2 koulunkäyntiavustajaa/ nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaa, 1 sosiaalityöntekijä ja 1 fysioterapeutti sekä lääkärin ja erikoissairaanhoitajan palvelut tarvittaessa.

24. 7. Mitä palveluita nuorten asioissa puuttuu tai haluaisitte alueelle? • Toimintaa, joka valmentaisi työelämään tai opiskeluun. Toimintaa niille nuorille, joilla ei ole vielä työkykyä avoimille työmarkkinoille tai opiskeluun, sairauslomalla tai kuntoutustuella olevat. • Neuropsykologiset tutkimukset – kuntoutustutkimukset • Kuntoutusohjausta, sosiaalista kuntoutusta. • Lääkäripalvelut nuorille matalammalla kynnyksellä, ennen kuin on erikoissairaanhoidon tarpeessa. • Tarvitaan usein tutkimuksia esim. psykologi, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, eri erikoislääkärien arvoit jne. • Tärkeää olisi kuitenkin näiden jälkeen kuntoutussuunnitelman laatiminen ja toteutuksen seuranta, tämä voitaisiin tehdä perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoito toimisi konsulttina tarvittaessa. • Psykiatrisia palveluita • Etsivä/velvoittava nuorisotyö • Päihdepalvelujen erityisosaaminen tarpeen • Huumeongelmaetiikkaan perusosaamista

25. . • Psykologipalveluja: tutkimukset, kartoitukset, neuvonta ja ohjaus yksilöille. • Lääkäri- ja terveydenhoitajapalvelut asetuksen mukaisesti. Kutsuntatarkistuksiin erillinen lisäresurssi. • Opinto-ohjausta: täsmäohjausta ei oppilaitoksen kirjoissa oleville. • Erityisopettajan osaamista ammattioppilaitosten eri koulutusaloille. • Psykologeja, erityisopetusta, kuntoutusta, toiminnan ohjausta, ADHD-tukea, tukihenkilöitä. • Koulupsykologi myös toisen asteen oppilaitoksiin

26. . • "aamuherättäjä ja iltanukuttaja" • tukihenkilötoiminta • Nuorisopsykiatrian palvelujen "jalkauttaminen" niin, että Etsivän nuorisotyön tapaan oppilaitoksissa kiertäisi erikoissairaanhoitaja/ sosiaalityöntekijä & psykologi työpari, jonka palveluja olisi oppilaitoksessa saatavilla viikoittain ja jonne erityisopettaja/ kuraattori/ opo/ terveydenhoitaja voisi "saattaen vaihtaen" tuoda nuoren, • ”Päivystyskäynti" /pikakartoitus, millaisia vaikeuksia nuorella on opiskeluun ja elämään liittyvissä asioissa.

27. . • Kehityspolilla olisi hyvä olla vertaistukiryhmiä aikuistuville nuorille, jossa käsiteltäisiin esim. seurusteluun, seksuaalisuuteen, rahankäyttöön, vapaa-aikaan ja nettikäyttäytymiseen liittyviä asioita. • Ryhmää vetäisi psykologi/ sosiaalityöntekijä/ erikoissairaanhoitaja työpari ja joka ryhmän koko olisi korkeintaan 6-8 nuorta.

28. . • Kiitos