slide1 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Varhaisen puuttumisen menetelmiä Kirkkohallitus 7.10.2010 Marie Rautava, MLL PowerPoint Presentation
Download Presentation
Varhaisen puuttumisen menetelmiä Kirkkohallitus 7.10.2010 Marie Rautava, MLL

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 20

Varhaisen puuttumisen menetelmiä Kirkkohallitus 7.10.2010 Marie Rautava, MLL - PowerPoint PPT Presentation


  • 143 Views
  • Uploaded on

Varhaisen puuttumisen menetelmiä Kirkkohallitus 7.10.2010 Marie Rautava, MLL. "Aina kun lapsen tai nuoren elämässä tapahtuu jotain kamalaa, joku taho kertoo, että olivathan ongelmat jo vuosia sitten nähtävissä. Jos ne kerran nähdään ja tiedetään, miksi ei auteta ajoissa?".

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Varhaisen puuttumisen menetelmiä Kirkkohallitus 7.10.2010 Marie Rautava, MLL' - adie


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide1

Varhaisen puuttumisen

menetelmiä

Kirkkohallitus 7.10.2010

Marie Rautava, MLL

slide2
"Aina kun lapsen tai nuoren elämässä

tapahtuu jotain kamalaa, joku taho

kertoo, että olivathan ongelmat jo vuosia

sitten nähtävissä. Jos ne kerran nähdään

ja tiedetään, miksi ei auteta ajoissa?"

lapsella on oikeus varhaiseen puuttumiseen
Lapsella on oikeus varhaiseen puuttumiseen
  • Lastensuojelulain mukaan lapsella on oikeus turval-liseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun.
  • YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus erityiseen huolenpitoon ja apuun sekä oikeus erityiseen suojeluun henkiseltä ja fyysiseltä hyväksikäytöltä.
  • Aikuisten velvollisuus on puuttua tilanteisiin, joissa lapsen oikeuksia loukataan!
mit varhainen puuttuminen on
Mitä varhainen puuttuminen on?
  • Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
    • Varhaisesta puuttumisesta puhutaan mm. sairauksien, oppimisvaikeuksien, päihteiden käytön, nuorisorikollisuuden ja työttömyyden ehkäisyyn ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä
  • Varhaisen puuttumisen lisäksi tarvitaan hyvinvointia rakentavaa ja ongelmia ehkäisevää työtä.
varpuverkosto 2004 alkaen
Varpuverkosto 2004 alkaen
  • Oikeusministeriö, opetusministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö, työministeriö, Kirkkohallitus, Opetushallitus, THL, Kuntaliitto, Folkhälsan, A-klinikkasäätiö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Vanhempainliitto.
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen VerDi-tiimi kehittää ja kouluttaa varhaisen puuttumisen menetelmiä sekä tekee

niistä vaikuttavuustutkimusta.

  • Varpu-sivustot: www.varpu.fi
varpu toiminnan tavoitteet
Varpu-toiminnan tavoitteet
  • Kouluttaa ja levittää varhaisen puuttumisen ja tukemisen hyviä käytäntöjä
  • Kehittää lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen yhteistoimintaa
  • Edistää vastuunoton ja välittämisen kulttuuria
  • Edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä

Valtakunnallisella, alueellisella ja

paikallistasolla

milloin voit puuttua
Milloin voit puuttua?
  • Oma subjektiivinen huolesi riittää
  • Kun kohtaat avun tarpeessa olevia aikuisia, selvitä myös heidän lastensa tilanne ja avun tarve
  • Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
subjektiivinen huoli
Subjektiivinen huoli
  • Subjektiivinen huoli lapsesta perustuu kontaktitietoon, jota on vain hänen kanssaan tekemisissä olevilla ihmisillä
  • Jokaisen kontaktitieto on ainutlaatuista
  • Aikuisilla on työnsä/tilanteensa puolesta erilaiset auttamismahdollisuudet, siksi huoli lapsesta voi olla eriasteinen.
    • Huoli kasvaa sitä mukaa, kun aikuinen kokee omien auttamismahdollisuuksiensa vähenevän
huolen vy hykkeist
Huolen vyöhykkeistö
  • kontrollilla tarkoitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajoittamalla jotakin epätoivottavaa asiaa esim. päihteiden käyttöä.

Arnkil & Eriksson / THL

miten puutut
Miten puutut?
  • Kun puutut, tarjoa tukea ja yhteistyötä
  • Pyri kunnioittavaan vuoropuheluun
  • Tue perheen voimavaroja, luo toivoa
  • Tarvittaessa hae yhteistoimintaa muiden työntekijöiden tai aikuisten kanssa
  • Puutu rakentavasti ja vastuullisesti: varmista, että lapsi/perhe saa tarvitsemansa avun.
varhaista puuttumista tukee se ett
Varhaista puuttumistatukee se, että
  • kaikilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevillä on sellaisia työkäytäntöjä, jotka tukevat pulmien tunnistamista ja niihin tarttumista
  • tarvittaessa tukena on yhteistyöverkosto, jolta voi saada lisäapua
  • yhteistyössä hyödynnetään ja arvostetaan erilaista osaamista niin julkisella kuin järjestösektorilla
  • käytössä on tasavertaista vuoropuhelua rakentavia työmenetelmiä
huolen puheeksiottomenetelm
Huolen puheeksiottomenetelmä
  • Lomake, joka auttaa valmistautumaan keskusteluun vanhempien kanssa
  • Puheeksi otetaan henkilökohtainen lasta koskeva huoli, ei lapsen tai perheen ongelma
  • Puheksiottoon valmistaudutaan pohtimalla, mitä voimavaroja perheessä on ja mitä itse voi tarjota tueksi
  • Etukäteen mietitään, millainen tapa ottaa huoli puheeksi on vanhempia arvostava ja yhteistyötä rakentava
huolikartoitus
Huolikartoitus
  • Huolen vyöhykkeistön avulla kartoitetaan työn-tekijöiden subjektiivista huolta heidän työssään kohtaamistaan lapsista ja nuorista
  • Viikon ajan tukkimiehen kirjanpidolla tehtävä kartoitus tuottaa tietoa siitä, paljonko ja minkä asteista huolta lapsista koetaan
  • Tuntuvan huolen alueella saadaan näkyviin tiiviim-pää yhteistyötä tarvitsevien lasten ja nuorten osuus
  • Voidaan toteuttaa työyksikössä, asuinalueella, kunnassa tai seutukunnassa.
hyvien k yt nt jen kokoaminen
Hyvien käytäntöjen kokoaminen
  • Vyöhykkeistölle kootaan omat hyvät työkäytännöt

sekä hyvät yhteistyökäytännöt

  • Hyvät käytännöt kootaan vyöhykekohtaisesti

(ei-huolta, pieni huoli, tuntuva huoli, suuri huoli)

  • Tavoitteena on tuottaa oman työn ja yhteistyön menetelmäpaletti
  • Työskentely auttaa tutustumaan omiin ja toisten työkäytäntöihin ja tarjoaa välineitä lapsi- ja perhetyön kehittämiseen.
dialogiset yhteisty palaverit
Dialogiset yhteistyöpalaverit
  • Tavoitteena eri osapuolten vastuun- ja työnjaon selkiyttäminen ja konkreettinen suunnitelma
  • Erilaisia palaverimuotoja aiheen ja osallistujien mukaan
  • Ulkopuoliset verkostokonsultit ohjaavat palaverin kulkua
  • Vuoropuhelurakenne varmistaa moniäänisen, voimavarakeskeisen ja tasavertaisen keskustelun
  • Turvataan kaikkien mahdollisuus puhua, tulla kuulluksi ja kuunnella.
keskustelu vs dialogi
Keskustelu vs. dialogi
  • Keskustelu on vuoropuhelu, jossa tuodaan esiin oma kanta ja puolustetaan sitä.
  • Dialogi on vuoropuhelu, jossa

- ihmiset ajattelevat yhdessä

- on monia näkökulmia

- kukaan ei ole väärässä

- omaa kantaa pidetään vain askeleena

kohti uutta ymmärrystä

- painopiste on vuorokuuntelussa

- lopputulos on jotain kaikille uutta.

tulevaisuuden muistelu
Tulevaisuuden muistelu

Kysymykset perheelle:

  • Vuosi on nyt kulunut ja asiat ovat aika hyvin. Miten ne ovat sinun kannaltasi?
  • Mitä sinä teit tämän myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi? Mistä ja

keneltä sait tukea ja millaista tukea?

Kysymykset työntekijöille:

  • Kuten kuulitte, asiat ovat perheessä nyt aika hyvin. Mitä sinä teit tämän

myönteisen kehityksen tueksi? Saitko jostakin tukea, millaista?

Lopuksi kaikille kysymys:

  • Mistä olit huolissasi silloin vuosi sitten ja mikä sai huolesi vähenemään?
dialogisuuden peruspilarit
Dialogisuuden peruspilarit
  • Läsnäolo
  • Kunnioitus
  • Kuunteleminen
  • Avoimuus
  • Luottamus
  • Subjektiivisuus, minä-puhe
asiantuntijal ht isyys
Asiantuntijalähtöisyys
  • Yksin tekeminen
  • Ongelmapuhe
  • Asioiden nimeäminen
  • Paremmin tietäminen
  • Puolesta päättäminen
asiakasl ht isyys
Asiakaslähtöisyys
  • Puututaan omaan huoleen
  • Pidetään kokemustietoa yhtä arvokkaana kuin asiantuntijatietoa
  • Haetaan tarvittaessa muilta apua
  • Huolehditaan siitä, että asiakas ja hänen läheisensä ovat mukana kaikissa elämäänsä koskevissa pohdinnoissa
  • Haetaan voimavaroja ja luodaan toivoa
  • Rakennetaan dialogisia kohtaamisia