1 / 22

Sellaiseksi on Suomen historia kirjoitettu

Sellaiseksi on Suomen historia kirjoitettu  Prof. Seppo Hentilä http://www.valt.helsinki.fi/blogs/shentila/ Yhteiskuntahistorian luentosarja kl 2011 to klo 16.15–17.45 U 35 ls alkaen to 20.1., kertaustentti 14.4. Korvaavuus: * 3 op (luennot ja tentti tai oppimispäiväkirja )

adelle
Download Presentation

Sellaiseksi on Suomen historia kirjoitettu

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Sellaiseksi on Suomen historia kirjoitettu  Prof. Seppo Hentilä http://www.valt.helsinki.fi/blogs/shentila/ Yhteiskuntahistorian luentosarja kl 2011 to klo 16.15–17.45 U 35 ls alkaen to 20.1., kertaustentti 14.4. Korvaavuus: * 3 op (luennot ja tenttitaioppimispäiväkirja) * 5 op (edellisten lisäksi esseetehtävä 2 op). Voidaan käyttää kohtiin 6 (sivuaineopiskelijat) 10.2a, 10.2b, 11.1, 11.3 tai 14. Käy varaamassa 15.2.-28.2. itsellesi esseen aihe osoitteesta: <http://www.valt.helsinki.fi/blogs/shentila/post-77.htm>

  2. Luento_ 2. 27.1. Autonomia ja ns. sortovuodet

  3. Keisarin uskollisimmat alamaiset Suomalaisten sopeutuminen vuoden 1809 käänteeseen tapahtui helposti - eliitti siirtyi Venäjän palvelukseen, tavallisen kansan elämään muutoksella ei ollut juuri mitään vaikutusta Venäjän uudet alamaiset osoittautuivat varsin lojaaleiksi uudelle vallalle; Ruotsissa suomalaisia pilkattiin "takinkäännöksen" vuoksi --- ”Finnlandisierung!” Turun akatemiasta erotettu dosentti A. I. Arwidsson sai 1820-luvun alussa paljon julkisuutta kerrottuaan Ruotsissa, miten kaikki vapaa ajattelu Suomessa tukahdutettiin Toinen dosentti J. V. Snellman lähti hänkin vuonna 1840 Ruotsiin arvosteltuaan yliopistoa vapauden puutteesta. Hän palasi kuitenkin pian ja alkoi arvostella kansasta vieraantunutta ruotsinkielistä yläluokkaa

  4. Suomessa ei siedetty ylioppilaiden julistamia vapausaatteita. Hallitus piti niitä kapinointina ja ulkomaisena yllytyksenä Yksi syy yliopistoon, siirtämiseen Helsinkiin 1827 olikin Turussavaikuttanut vaarallisena pidetty 'Uppsalan henki' Näissä oloissa opiskelijoiden radikalismi kääntyi romanttiseksi kansanpalvonnaksi. Alettiin tutkia kansanrunoutta, etsiä Suomen kansan myyttistä menneisyyttä ja vaatia suomen kielelle virallista asemaa – sopi hyvin venäläisille, jotka pyrkivät torjumaan ruotsinkielisten vaikutusta

  5. Suomen pieni värvätty sotaväki eli Suomen kaarti osallistui 1830 Puolan kapinan kukistamiseen Palkinnoksi uskollisuudesta Suomen lakeja ei 1830-luvulla yhdenmukaistettu Venäjän lain kanssa Sen sijaan Puola menetti kokonaan autonomiansa, joka oli ollut vähintään yhtä laaja kuin Suomen Selkkauksia oli Viipurin läänissä, missä niin sanottujen lahjoitusmaiden suomalaiset talonpojat rettelöivät venäläisiä isäntiään vastaan Uhittelu kukistettiinkovalla kädellä; samoin tapahtui Pohjanmaalla, missä herätysliikkeet ja puukkojunkkarit aiheuttivat vaivaa viranomaisille

  6. Suomen kieli ja kulttuuri – venäläisessä suosiossa Suuri juhlanaihe 1835 julkaistu Kalevala, kokoaja Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnrot Se oli kansaneepos, sankaritarina Suomen menneisyydestä Teoksen myynti oli kuitenkin surkea: juhlittu kansa ei harrastanut lukemista Kansankulttuuriin keskittyminen sopi hyvin venäläismielisten byrokraattien ajatusmaailmaan He näkivät valtion vihollisen ruotsinmielisessä yläluokassa ja rohkaisivat siksi ylioppilaita kansallisissa harrastuksissa

  7. Kansan syvät rivit palvoivat keisaria, joka koettiin etäiseksi hyväntekijäksi Varsinkin Aleksanteri I oli Suomessa ylen suosittu; kuvaukset hänen kiertomatkastaan Suomessa vuonna 1819 herättivät ihastusta ja ihmettelyä vuosikymmeniä tapauksen jälkeenkin Vuonna 1825 valtaistuimelle noussut Nikolai I sanoi: ”Jättäkää suomalaiset rauhaan. He ovat suuressa valtakunnassani ainoita, jotka eivät ole aiheuttaneet minulle harmia.” Uskollisuuden tulikoe oli Puolan kapina 1830: Suomalaiset pysyivät lojaaleina, yhtä opiskelijoiden ravintolaillassa juotua 'Puolan maljaa' lukuun ottamatta

  8. Miksi suomalaiset eivät vaatineet omia valtiopäiviä? Korkeimmat virkamiehet, myöskään suomalaiset, eivät pitäneet säätyjen kokoontumista tarpeellisena, koska asiat voitiin hoitaa muutoinkin eli hallitsijan määräyksinä Myöskään senaatti ei kaivannut säätykokousta valtaansa jakamaan Kansa puolestaan ei esittänyt juuri muita toivomuksia kuin helpotuksia veroihin Hätä toimeentulosta oli todellinen, mutta uskottiin, että Keisari ja Jumala kyllä auttavat, jos vain tietävät kansan hädän Esim. 1830-luvun kadon järkyttämä J. L. Runeberg pani talonpoika Saarijärven Paavon sanomaan: ”Koettelee, vaan ei hylkää Herra. Pane leipään puolet petäjäistä, kaksin verroin minä ojaa kaivan, mutta Jumalalta kasvun toivon.”

  9. Kumpi olisi ollut parempi - ruotsalainen vai venäläinen Suomi? Kyse tietysti jossittelusta eli kontrafaktuaalisesta spekuluoinnista, jota ei voida historian keinoin tutkia Toteutumaton vaihtoehto auttaa kuitenkin näkemään toteutuneen selvemmin Jos teesi kuuluu näin: Suomen joutuminen Venäjän yhteyteen 1809 takasi tulevalle kansalliselle liikkeelle otollisen maaperän, eikä Suomi olisi tänään ”Suomi” ilman sitä Ja kääntäen: Ruotsi ei olisi sallinut Suomen kasvamista kielellisesti, kulttuurisesti ja valtiollisesti omaksi kokonaisuudeksi Vasta-argumentti: Ruotsi salli 1905 Norjan irtautumisen unionista, Ruotsi muuttui vuoden 1809 jälkeen, se ei olisi enää 1800-luvun lopulla kahlinnut suomalaisia

  10. Mutta: olisivatko suomalaiset itse edes halunneet suomenkielistä kansallista kulttuuria, jos olisimme pysyneet Ruotsin yhteydessä Suomalainen eliitti, myös se, joka nousi säätykierron kautta suomenkielisestä rahvaasta, ruotsinkielistyi 1600- ja 1700-luvulla ja vielä 1800-luvun alussa Ehkä suomalaiskansallista liikettä ei olisi ollenkaan syntynyt Mikä on (ollut) Suomi ja keitä ovat (olleet) suomalaiset? Ongelmana nykypäivän Suomi-käsitteen projisoituminen historiallisiin tilanteisiin, jotka ovat olleet tyystin toiset Erotettava maantieteellinen Suomi (puhuttaessa alueesta) ja suomalaiset (jotka alueella ovat asuneet) sekä suomalaisuus (Suomeen kuuluminen) kansallisena identiteettinä, joka on voitu tiedostaa

  11. Ruotsi-Suomen valtakunta – pötypuhettaSuomesta puhuttiin Ruotsiin kuuluvana herttuakuntana jo Kustaa Vaasan poikien valtakaudella – hallinnollinen merkitysSitä tarkoittivat suunnilleen nyky-Suomen alueella sijaitsevat maakunnat, jotka olivat kuin mitkä tahansa Ruotsin maakunnatSuomen ydinalueet hyvin lähellä keskusta, Tukholmaa Ruotsin vallan aikana Suomi ei yksikkönä edustaututunut yhteisesti missään virallisessa merkityksessä; valtiopäivillä mukana omissa säädyissään Heistä säätyläiset puhuivat ruotsia ja maaseudun rahvas enimmäkseen Suomea, mutta suomalaisia he eivät kokeneet olevansa --- säätyläiset ehkä pikemminkin ruotsalaisia

  12. Vasta suomalaisuusliikkeen myötä 1800-luvulla ensin osa sivistyneistöä, josta suurin osa puhui ruotsia eikä koskaan oppinut suomea, alkoi väittää olevansa suomalaisia Tavallisen kansan tietoisuudessa suomalaisuus ja Suomeen kuuluminen vasta 1900-luvulla – fennomaanien valistuksen myötä, kirkko, koululaitos, sanomalehdet

  13. Suomen ja Venäjän konflikti: ns. sortokaudet Erityisesti Puolan kapina 1863 nosti esiin Venäjällä vaatimuksen imperiumin tiiviimmästä yhtenäistämisestä Kiihkovenäläiset, slavofiiliset ja panslavistiset voimat saivat keisarikunnan politiikassa entistä enemmän jalansijaa Uusi uhka Venäjälle: Saksan yhdistyminen keisarikunnaksi 1871 Euroopassa alkoi suurvaltojen välinen kilpavarustelu Bismarckin syrjäydyttyä 1890 Saksan ulkopolitiikan johdosta Venäjä ja Saksa ajautuivat vastakkaisiin suurvaltablokkeihin Pelko Saksan hyökkäyksestä Suomen kautta Pietariin: Suomen geopolitiikan ikuisuusongelma oli syntynyt

  14. Suomi ja Venäjä ajautuivat perustuslailliseen konfliktiin, kun imperiumin yhtenäistämispolitiikka ulotettiin vuodesta 1899 myös Suomeen Kiihkovenäläiset ajoivat lehdistössään kaikkien vähemmistökansojen sulattamista imperiumiin - yksi kieli, uskonto ja kulttuuri Panslavistit: Suomen autonomialla ei oikeudellisia eikä historiallisia perusteita, vaan suomalaiset olivat saaneet erioikeutensa viekkaudella, pettämällä röyhkeästi keisaria Suomalaisten vuodesta 1809 jatkunut lojaalisuus keisari-suuriruhtinasta kohtaan lakkasi ja he nousivat vastarintaan

  15. Ensimmäinen Suomea koskeva yleisvaltakunnallinen säädös v. 1890 annettu postimanifesti Suomessa kiistanaiheeksi kysymys Suomen ja Venäjän lakien yhdenmukaistamisesta Suomen kenraalikuvernööriksi 1898 lujatahtoinen Nikolai Bobrikov- ohjelmanaan Suomen tiiviimpi liittäminen imperiumiin Ensimmäiseksi oli Suomen armeija yhdistettävä Venäjän sotalaitokseen Valtiopäivät vastustivat lakiesitystä, jolloin keisari antoi 1899 helmikuun manifestina tunnetun julistuksen

  16. Manifestin perussisältö: Suomessa kuin Venäjälläkin säädetyt lait, jotka koskivat molempia, olivat yleisvaltakunnallisia Tällaiset lait oli säädettävä Venäjän perustuslakien mukaisessa järjestyksessä Suomen paikallisen lainsäädäntöjärjestyksen mukaan voitiin säätää vain Suomea koskevia lakeja Yleisvaltakunnallisissa laeissa Suomen valtiopäiville jäi vain lausunto-oikeus, joka ei sitonut Venäjän elimiä mitenkään Kun Suomessa vallalla oma valtioidea, suomalaiset eivät tunnustaneet yleisvaltakunnallista lainsäädäntöä Yhteiset lait tuli laatia suvereenien valtioiden välisinä sopimuksina

  17. Helmikuun manifesti on historiassa saanut merkitystään suuremman maineen • Kostoisku, valarikko, keisari petti Suomelle antamansa hallitsijanvakuutuksen • 'Valarikon viiva’ – kesän 1899 huipputulvan merkkinä • Manifesti vain yksi etappi pitkässä ja monivaiheisessa Venäjän imperiumin lainsäädännön yhtenäistämisessä • Manifestin nojalla säädettiin vain yksi laki, v. 1901 asevelvollisuuslaki, jota varten koko manifesti oli alun perin laadittukin • Suomen armeija lakkautettiin ja suomalaiset määrättiin asepalvelukseen Venäjän armeijaan

  18. Suomalaisten oikeustaistelu • Helmikuun manifesti, kieliasetus, jolla venäjä määrättiin ylimpien virastojen kieleksi, ja asevelvollisuuslaki nostattivat Suomessa vastarintaa • Aikalaissanonta: ”Rautatiet ja Bobrikov loivat yhtenäisen Suomen - rautatiet taloudellisesti, Bobrikov poliittisesti” • Helmikuun manifesti ja suuren adressin kerääminen tekivät laajat kansalaispiirit tietoisiksi Suomen perustuslaeista • Suomalainen nationalismi sai korostetun legalistisen, perustuslaillisen sisällön - yhdisti kieliryhmiä

  19. Suomi-neidon käteen kuvattiin lukemattomissa maalauksissa, piirroksissa ja veistoksissa LEX-kilpi. Niistä kuuluisin on Eetu Iston maalaus "Hyökkäys” vuodelta1899 Ulkomaille suunnatussa propagandassa, Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 sekä Lontoon ja Tukholman olympiakisoissa 1908 ja 1912, korostettiin sitä, että suomalaiset taistelevat laillisten oikeuksiensa puolesta Suomalaiset vastarintaan - Bobrikov hankki 1903 keisarilta diktaattorin valtuudet

  20. Suhtautuminen venäläistämispolitiikkaan jakoi poliittisen kentän kahtia, myöntyvyyslinjan ja vastarintalinjan kannattajiin (perustuslaillisiin) Vanhasuomalaiset ja nuorsuomalaiset Perustuslailliset: laittomuuksiin vastattava passiivisella vastarinnalla; salainen Kagaali-järjestö Venäläistämispolitiikan sivutuotteena sekä senaatti että virkamiehistö suomalaistuivat, sillä monet erotetuista perustuslaillisista virkamiehistä olivat ruotsinkielisiä 1904 aktiivinen vastustuspuolue Kenraalikuvernööri Bobrikovin murha 1904, Eugen Schauman

  21. Historiankirjoitus autonomian puolustajana J.R. Danielson-Kalmarin vastine venäläiselle Ordinille Perustuslaillinen historiankäsitys syrjäytti muut tulkinnat Mihin kaikkiin tuleviin vaiheisiin se lopulta kelpasikaan? 1. Suomen itsenäistymisen perustelu – johdonmukainen jatkumo Porvoon valtiopäiviltä joulukuun kuudenteen 1917 2. Itsenäinen Suomi maailmansotien välillä idänpoliittisen uhan alaisena 3. Talvisota osoitti sen olleen totisinta totta 4. Ajopuuteorian perustelu – Suomi joutunut syyttään sotaan

  22. 5. Sotasyyllisyyden torjumisen perustelu6. Takapakki: 1960-luvun paasikiveläinen historiantulkinta7. Vieläkin pahempaa: 1970-luvun kekkoslainen historiantulkinta – itsenäisyytemme ”Leninin lahja”8. Uusi elpyminen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen – ÄHÄKUTTI !

More Related