1 / 17

KUU

KUU. Ollut aina ihmettelyn kohde: elämää, kaupungit suojavalleineen, epäsäännöllinen, vesi ja ilma toisella puolella, jossa asutus , meriä, juustoa… 1959 Neuvostoliiton Luna 3 kiersi Kuun ja kuvasi sen takapuolen.

addison
Download Presentation

KUU

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. KUU • Ollut aina ihmettelyn kohde: elämää, kaupungit suojavalleineen, epäsäännöllinen, vesi ja ilma toisella puolella, jossa asutus , meriä, juustoa… • 1959 Neuvostoliiton Luna 3 kiersi Kuun ja kuvasi sen takapuolen. • Halkaisija 3476 km, etäisyys Maasta 384000 km (356000- 407000 km), tiheys 3,3 kg/dm³. • Massa on 0,012 kertaa Maan massa ( 1/81 ), painovoima 1/6 Maan painovoimasta. • Aina sama puoli Maahan päin, nopeus 3680 km/h (Maan ympäri), lämpötila +130- -200 C°. • Kuun radan inklinaatio 5,15º. • Rakenne muistuttaa Maan rakennetta: pieni rauta-pitoinen ydin, joka on kevyempi kuin Maan kiinteä rautanikkeliydin (säde 300 km), sitä ympäröi osittain sula vyöhyke (350 km), sitten on 1000 km paksu kiinteä vaippa ja sen päällä 60 -75 km paksu kuori. • Kuunjäristyksiä on mitattu sinne asennetuilla seismografeilla, tapahtuvat ilmeisesti sisävaipassa.

  2. Pinnalla on tummia laava-tasankoja (mare, meri) ja vaaleita ylänköjä (terra, manner), jotka ovat vanhempaa aluetta kuin meret. • Meret ovat mahdollisia suuria törmäysjälkiä, jotka ovat täyt-tyneet laavalla. • Niissä on vähemmän törmäys-jälkiä, siksi ne ovat nuorta aluetta. • Suurimmat kraatterit ovat halkaisijaltaan 300- 400 km, yhtään varmaa tulivuorta ei ole löydetty.

  3. Takaosa on melkein kokonaan mannerta. Mantereetkaan eivät ole alku-peräistä kuuperää, vaan pinta on kauttaaltaan jauhemaisen kiven, regoliitin , peitossa. Regoliitti on muodostunut mikrometeoriittien törmätessä Kuuhun.

  4. Kuvissa merta, vuoria ja repeämä. • Muita pinnanmuotoja: • vuoret, jättimäisten kraatterien muren-tuneita reunavalleja • rotkot, pinnan repeämiä tai laavavirto-jen aiheuttamia • merien harjut, laavakenttien jäähtyes-sä ja rypistyessä

  5. Pinnan kemiallinen koostumus poikkeaa merien ja mantereiden osalta hieman: meret ovat tummaa rautarikasta basalttia, mantereet vaaleampaa alumiinirikasta materiaa. • Kivinäytteistä on selvinnyt Kuun ikä: mantereet 3,9- 4,1 miljardia vuotta, meret 3,1- 3,9 miljardia vuotta. • Koska Kuu oletetaan saman ikäiseksi Maan kanssa, on sillä ollut myrskyisä nuoruus. • Kuulla ei ole kaasukehää, pintaa muokkaa vain törmäävät kappaleet.

  6. Kuun vaiheet Kuu pyörähdysaika akselinsa ympäri on yhtä pitkä kuin kiertoaika maapallon ympäri. Siksi se kään-tää aina Maahan päin sama puolen. Sideerinen kiertoaika on 27,322 d. Kuun vaiheiden mukaan mitattu synodinen kuukausi on 29,531 d. Ero johtuu maapallon kierrosta Auringon ympäri. Kuun on kuljettava lisää tullakseen sa-maan asemaan Maan ja Auringon suhteen. Kuun vaiheet toistuvat siis noin 29 vuorokauden välein. Pohjoisella pallon puoliskolla Kuu alkaa kasvaa oikealta puolelta. Pari päivää uudenkuun jälkeen se alkaa näkyä iltapäivällä kapeana sirppinä.

  7. Kun Kuu on Auringon ja Maan välissä , se ei näy. Silloin on uusikuu. • Runsaan viikon kuluttua on ensimmäinen neljännes, kun Kuu on suorassa kulmassa Auringon kanssa. Silloin näkyy Kuun oikea puolisko. • Kuun tarkkailun kannalta puolikuu on parasta katseluaikaa. Silloin Kuu ei ole liian kirkas ja valon ja varjon rajalla olevat pinnan muodot näkyvät hyvin. Rajaa sanotaan terminaattoriksi. • Kun Kuu on Maasta katsottuna vastakkaisella puolella kuin Aurinko, on täysikuu.

  8. Viimeinen neljännes on, kun Kuusta näkyy sen vasen puolisko. • Kuun heilahtelusta johtuen sen pinnasta on Maasta käsin nähtävissä 59%.

  9. Vuorovesi johtuu Kuun vetovoimasta. Kuu vetää meriä puoleensa suuremmalla voimalla Kuun puolella ja pienemmällä voimalla vastakkaisella puolella. Maan ja Kuun yhteinen painopiste on Maan sisällä 4690 km Maan keskipis-teestä. Keskihakuvoimasta johtuva vuoksi on suurempi Maan toisella puolella Kuuhun nähden. Kahden vuoksen ero aikaero on noin 12 tuntia.

  10. Miksi Kuu näyttää horisontissa näkyessään suuremmalta kuin ollessaan keskitaivaalla? (Kuvissa samat kameran asetukset) • Ilmiötä on pohdittu jo Aristoteleksen aikoina 350 vuotta eKr. Sama ilmiö on havaittavissa myös muilla taivaan-kappaleilla, Auringolla ja tähdillä. • Havaitsijasta riippuen Kuun näyttää 30 – 50% suuremmalta horisontissa kuin keskitaivaalla. Valokuvista ja mitta-keppiä käyttäen voi huomata, että Kuu on saman kokoinen ollessa ylhäällä tai alhaalla. • Selitys kuuilluusiolle on ihmisen ky-vyssä hahmottaa Kuun kuva. • Tavallisin selitys on vertailukohdan puuttuminen korkealla taivaalla. Sama illuusio tulee kuitenkin näkyviin katsot-taessa Kuuta lentokoneesta pilvien yläpuolelta, jossa vertailukohteita ei ole.

  11. Aurinko kuvattuna 8 minuutin välein, Pekka Parviainen

  12. Toinen selitys on ns. Ponzo –ilmiö, jossa kauas ulottuvat kohteet esim. ratakiskot näyttävät lähestyvät toisiaan. Kaukana näkyvät kohteet tiedetään näkyvän pie-nempinä ja niinpä aivot suurentavat koh-teen sisäisen tiedon pohjalta. • Ilmakehä ei myöskään toimi kuten suuren-nuslasi, vaikka sekin on kansanomainen selitys. • Psykologia on yrittänyt selvittää asiaa ainakin 50 vuotta, mutta ilman tulosta. • Aivoista kuuilluusio varmaan johtuu, mutta selkeää selitystä sille ei ole. Jotkin ihmiset väittävät näkevänsä Kuun normaalin kokoi-sena katsoessaan sitä pää alaspäin jalkojensa välistä. • Todellisuudessa Kuu on 1,5% pienempi ollessa horisontissa kuin keskitaivaalla. Silloin se on havaitsijasta Maan säteen verran kauempana. • Kuu liikkuu taivaalla halkaisijansa verran noin 2,5 minuutissa ja peittää taivaasta 0,5 asteetta.

  13. Kuun pimennys syntyy, kun Kuu menee Maan varjoon. Kuu ei katoa taivaalta, vaan näkyy punaisena Maan ilmakehän taittaessa Auringon valon punaisen värin Kuuta päin. Pimennys tapahtuu pari kertaa vuodessa osittaisena useammin kuin täydellisenä.

  14. KUULENTOJA, kuvat Luna 2 ja Apollo 11, Armstrong • NL:n Luna 2 osui Kuuhun 12.9.1959 • NL:n Luna 3 kuvasi Kuun takapuolen 4.10.1959 • NL:n Luna 9 laskeutui Kuuhun 31.1.1966, kuvia pinnalta • NL:n Luna 13 teki tutkimuksia pinnalla 21.12.1966 • USA:n Surveoyr 3 teki tutkimuksia pinnalla 17.4.1967 • NL:n Zond 5 kiersi Kuun ja palasi Maahan 14.9.1968 • USA:n Apollo 8 kiersi Kuun ja palasi, mukana kolme ihmistä Borman, Lovell, Anders 21.12.1968 • USA:n Apollo 10 kävi 15 km:n päässä Kuun pinnasta 18.5.1969 • USA:n Apollo 11, Armstrong ja Aldrin ensimmäiset ihmiset Kuussa, Collins kiersi Kuuta 16.7.1969

  15. Astronautti ja kuuauto. • NL:n Luna 16 haki automaattisesti näytteitä 12.9.1970 • NL:n Luna 17 vei Kuuhun mönkijän, Lunahod 1 10.11.1970 • USA:n Apollo 17 viimeiset ihmiset Kuussa 7.12.1972 • Viimeiset näytteet Kuusta toi NL:n Luna 24 vuonna 1976 (kolme Luna- luotainta on tuonut näytteitä) • USA:n Lunar Prospector aloitti 1998 tutkimukset Kuun kiertoradalta etsien vettä • Smart- luotain ohjattiin törmäämään Kuun pintaan 2006. Se aiheutti noin 10 metrisen kraatterin. • Smart oli Esan luotain, joka käytti ionimoottoria

  16. Kuun kivi, Apollo 17

  17. Miehitettyjen lentojen laskeutumispaikat.

More Related