puutarhaterapia l.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Puutarhaterapia PowerPoint Presentation
Download Presentation
Puutarhaterapia

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 121

Puutarhaterapia - PowerPoint PPT Presentation


  • 651 Views
  • Uploaded on

Puutarhaterapia. Leväsen Palvelukeskus 2005 Erja Rappe. Päivän sisältö. Viherympäristö hyvinvoinnin lähteenä stressistä toipuminen tarkkaavaisuuden toipuminen elpyminen ja evoluutio Terapeuttisen viherympäristön suunnittelu elvyttävän ympäristön ominaisuudet suunnitteluperiaatteet

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Puutarhaterapia' - Olivia


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
puutarhaterapia

Puutarhaterapia

Leväsen Palvelukeskus

2005

Erja Rappe

p iv n sis lt
Päivän sisältö
  • Viherympäristö hyvinvoinnin lähteenä
    • stressistä toipuminen
    • tarkkaavaisuuden toipuminen
    • elpyminen ja evoluutio
  • Terapeuttisen viherympäristön suunnittelu
    • elvyttävän ympäristön ominaisuudet
    • suunnitteluperiaatteet
    • hyvä ympäristö muistihäiriöisille
  • Terapeuttinen puutarhatoiminta
    • vanhukset
p iv n tavoite
Päivän tavoite
  • antaa perustiedot siitä miten viherympäristö ja kasvien hoitamiseen liittyvät toimet voivat vaikuttaa terveyteen liittyvään hyvinvointiin
  • tutustua tutkimustietoon
  • tutustua käytännön esimerkkeihin

 antaa valmiuksia soveltaa päivän sisältöä arjen tilanteissa

viherymp rist ja terveys
Viherympäristö ja terveys
  • viherympäristön terapeuttinen käyttö juontaa vuosituhansien taakse
  • puistojen rakentamisen taustalla terveyden edistäminen
    • ruuhkaiset ja saastuneet kaupungit olivat epäterveellisiä ja rasittivat liikaa hermostoa
    • puistojen tuottamien esteettisten elämysten uskottiin sivistävän kaupunkilaisia ja lievittävän kaupunkielämän mukanaan tuomaa henkistä rappiota
    • puisto tarjosi viihtyisän liikuntaympäristön
viherymp rist ja hyvinvointi
Viherympäristö ja hyvinvointi
  • mitkä ympäristön tekijät vaikuttavat koettuun terveyteen ei aina selvää
  • ulkoilu, raitis ilma, seura, lisääntynyt autonomia
ulkoilun v lilliset vaikutukset
Ulkoilun välilliset vaikutukset
  • D-vitamiinin synteesi vain ulkona ultravioletti B – tärkeä kalsiumin imeytymisessä ja immuunipuolustuksessa.
  • serotoniinin muodostus (puute masennus) ja muuttuminen melatoniiniksi valosta riippuvaista.
  • fyysinen aktiivisuus ylläpitää toimintakykyä, parantaa unta, estää masennusta
tutkittua tietoa
Tutkittua tietoa
  • ihmiset pitävät enemmän ympäristöistä, joissa on kasveja kuin rakennetuista ympäristöistä
  • mielipaikat sijaitsevat usein luonnossa
tutkittua tietoa8
Tutkittua tietoa
  • kasvit edistävät stressioireista toipumista ja tarkkaavaisuuden tehostumista
  • toipuminen nopeampaa ja lääkkeiden käyttö vähäisempää katseltaessa kasvillisuutta kuin tiiliseinää
tutkittua tietoa9
Tutkittua tietoa
  • kasvien läheisyydessä tunnetaan vähemmän kipua (kukkivat kasvit)
  • kasvit lisäävät myönteisiä tunteita ja vähentävät kielteisiä
  • kasvit vähentävät koettuja terveyshaittoja
stressist toipuminen ulrich et al 1991
Stressistä toipuminenUlrich et al. 1991
  • kasvillisuusympäristöjen katselu edistää stressistä toipumista
  • katselun ei tarvitse olla tietoista; pelkkä kasvien läsnäolo riittää myönteisiin muutoksiin
  • ikkunanäkymän tai luontokuvien katselu voi elvyttää
  • luonnon elvyttävyys ilmenee fysiologisen tilan ja mielialan myönteisinä muutoksina ja toiminnan tehostumisena
stressist toipuminen
Stressistä toipuminen
  • välitön, tiedostamaton, myönteinen tunnereaktio, jonka seurauksena mitattavia fysiologisia muutoksia, mieliala paranee ja tarkkaavaisuus tehostuu
  • fysiologiset muutokset ovat havaittavissa nopeasti, jo muutamissa minuuteissa
  • kasvillisuusnäkymien katselu stressaavan tilanteen jälkeen alentaa verenpainetta, lihasjännitystä ja ihon sähköjohtokykyä nopeammin ja enemmän kuin kaupunkinäkymien katselu
suunnatun tarkkaavaisuuden toipuminen kaplan kaplan 1989
Suunnatun tarkkaavaisuuden toipuminenKaplan & Kaplan 1989
  • jatkuva keskittyminen väsyttää ja ihminen uupuu, jos hän ei saa välillä levätä
  • elpyminen on kognitiivinen, tiedon käsittelyyn liittyvä prosessi; se ei ole tiedostamaton tapahtuma, eikä siihen liity muutosta tunnetilassa
  • luonnossa on piirteitä, jotka kiinnittävät huomion ja ihastuttavat vaatimatta keskittymistä
elpyminen ja evoluutio
Elpyminen ja evoluutio
  • hermosto ja aistinelimet ovat kehittyneet kasvillisuusympäristössä: yhtäaikainen havainnointi ja liikunta, aivot uusiutuvat liikkuessa
  • autonominen hermosto rauhoittuu -parasympaattisen hermoston toiminta aktivoituu katseltaessa luontonäkymiä
  • tietynlaisten kasvillisuusympäristöjen tuntuminen miellyttävältä edistänyt lajin selviytymistä
elpyminen ja evoluutio14
Elpyminen ja evoluutio
  • piirteet, jotka ilmaisevat ravintoa, vettä ja suojaa olevan saatavilla, miellyttävät
  • kukat ennakoivat tulevia hedelmiä
  • parhaiten luonnon merkkejä lukeneet selviytyivät
elpyminen ja evoluutio15
Elpyminen ja evoluutio
  • vaste nopea ja tiedostamaton-geneettinen?
  • fysiologinen vaste kulttuurista riippumaton
  • kaikki luonnon piirteet eivät elvytä
  • rakennettu ympäristö antaa keholle ´vääriä’ hälytyksiä
puistok ynnit ja stressi grahn stigsdotter 2003
Puistokäynnit ja stressiGrahn & Stigsdotter 2003
  • ruotsalaiset vierailivat keskimäärin 150 x / v puistoissa
  • vietetty aika 220 h
  • mitä useammin puistossa käy ja mitä pidempään siellä on, sitä vähemmän kärsii stressiperäisistä sairauksista
  • ne, jotka eniten stressaantuneita, halusivat olla enemmän puistoissa
  • mitä lähempänä puisto oli, sitä useammin siellä käytiin ja sitä vähemmän kärsittiin stressistä ( 5 min kävelyä 325 m aikuinen)
puistok ynnit hollannissa chiesura 2004
Puistokäynnit HollannissaChiesura 2004
  • Tärkeimmät puistossa käymisen syyt olivat rentoutuminen, luonnon kokeminen ja pako kaupungista - ei sukupuolten välisiä eroja mutta ikäeroja oli
  • Vapauden tunne, onnellisuus ja yhteys luontoon olivat yleisimmät puistokäynnin herättämät tunteet
  • Näiden tunteiden katsottiin olevan erittäin tärkeitä koetulle hyvinvoinnille
viheralueen m r asuinalueella de vries et al 2003
Viheralueen määrä asuinalueellaDe Vries et al 2003
  • mitä enemmän viheralueita oli asuinympäristössä, sitä terveemmiksi ihmiset kokivat itsensä
  • vanhusten ja kotiäitien terveyden yhteys viheralueiden määrän vahvin
  • 10 % lisäys viheralueissa vähentää sairausoireita niin, että lisäisi muutaman elinvuoden
vanhusten eloonj minen takano et al 2002
Vanhusten eloonjääminenTakano et al. 2002
  • Tokiolaisvanhusten viiden vuoden eloonjäämistä ennusti parhaiten etäisyys puistoon, jossa oli kävelymahdollisuus kun ikä, sukupuoli, siviilisääty, toimintakyky ja SES vakioitu
  • Myös puistokadut lisäsivät eloonjäämisen todennäköisyyttä
vanhusten kokemuksia viherymp rist ss ulkoilusta
Vanhusten kokemuksia viherympäristössä ulkoilusta
  • iäkkäille luonnon tarkkailu ja kasvien näkeminen tärkeää
  • parantaa mielialaa ja rauhoittaa
  • parantaa keskittymiskykyä
  • parantaa unta
  • raitis ilma tärkeää masentuneille
ymp rist n miellytt vyys
Ympäristön miellyttävyys
  • mieltymys on ilmaus myönteiseen tulokseen johtavasta vaistonvaraisesta käyttäytymisestä
  • ympäristön miellyttävyyttä arvioidaan sen sisällön ja tilallisen rakenteen perusteella
ymp rist n miellytt vyys23
Ympäristön miellyttävyys
  • sisältö: kasvien suhde ihmisen rakentamaan ympäristöön – puut, värikkäät kukat, vesi, kivet
  • tilallinen rakenne: toiminnan mahdollisuus, orientaatio
miellytt vi piirteit
Miellyttäviä piirteitä
  • alhaalta haarautuneet, leveälatvuksiset, monirunkoiset puut
  • sopiva tiheys, jotta syvyyden arviointi helppoa
  • alhaalta avoin, läpinäkyvä
  • takana suoja
  • kaartuvat väylät
elvytt v n ymp rist n ominaisuudet
Elvyttävän ympäristön ominaisuudet
  • Ympäristö on järjestäytynyt, selkeä ja riittävän monimuotoinen
  • Huomion kiinnittävä piirre/ piirteitä, jotka ylläpitävät tarkkaavaisuutta ja mielenkiintoa, ihastuttavat ja vetävät mielen pois normaaliajatuksista riittävän pitkäksi aikaa
elvytt v n ymp rist n ominaisuudet26
Elvyttävän ympäristön ominaisuudet
  • Ympäristö on ymmärrettävä, antaa riittävät vihjeet onnistuneelle toiminnalle ja liikkumiselle eikä uhkaa.
elvytt v n ymp rist n ominaisuudet27
Elvyttävän ympäristön ominaisuudet
  • Sisältää salaperäisyyttä ja piirteitä, jotka voidaan liittää henkilökohtaiseen kokemusmaailmaan niin, että ympäristö saa yksilöllisen merkityksen
elvytt v n ymp rist n ominaisuudet28
Elvyttävän ympäristön ominaisuudet
  • Vastaa kokijan aikomuksia ja valmiuksia eikä aseta liian kuormittavia vaatimuksia
elvytt v n ymp rist n ominaisuudet29
Elvyttävän ympäristön ominaisuudet
  • Tarjoaa mahdollisuuden joko yksinoloon, toisten tarkkailuun tai yhdessäoloon
ymp rist ja parantaminen
Ympäristö ja parantaminen
  • estetiikka osa hoitoa varhaisissa kulttuureissa: esteettinen - aistittava
  • ihmisen ruumiin, mielen ja ympäristön tasapaino oli tärkeää
  • nykyiset sairaalaympäristöt kliinisiä, tehokkaita – kartesiolaisuus?
  • parantola vs. sairaala
  • potilaan mahdoton jatkaa henkilökohtaisia tapojaan ja mieltymyksiään
  • vähän nykyhetkeen liittyvää tarkkailtavaa
ymp rist ja parantaminen31
Ympäristö ja parantaminen
  • sairaalaympäristöissä ihmiset heikkoja ja haavoittuvia, koska ovat sairaita sekä ympäristö on stressaava
  • sairaalassa tuntee itsensä avuttomaksi ja turvallisuuden tunne vähenee, yksityisyyden ja autonomian puute, sosiaalinen eristyneisyys ja harjoitusmahdollisuuksien puute
havainnoinnin ohjaaminen barnes 2002
Havainnoinnin ohjaaminen Barnes 2002
  • suunnittelu ohjaa havainnointia tilassa
  • terapeuttinen suunnittelu ohjaa tunteiden muutosta ajassa ja tilassa
  • aistit yhdistävät ulkoisen ja sisäisen ympäristön
  • ympäristöstä havaitaan piirteitä, jotka kaikki eivät tule tietoisuuteen mutta vaikuttavat tunteisiin ja sitä kautta toimintaan
barnes 2002
Barnes 2002
  • suuri osa aistimuksista suodattuu pois tiedostamatta
  • ensin havaitaan ja sitten tulkitaan havaittu
  • havaittu tulkitaan aiempien kokemusten ja tulevien odotusten perusteella
  • ihmiset havaitsevat asioita, jotka sopivat heidän emotionaaliseen tilaansa
parantava ymp rist
Parantava ympäristö

Tarjoaa mahdollisuuden

  • harjoitukseen
  • myönteiseen tunnetilan muutokseen
emotionaalinen paraneminen barnes
Emotionaalinen paraneminen Barnes
  • muutos vallitsevasta tilanteesta - siirtymät, liike
emotionaalinen paraneminen barnes36
Emotionaalinen paraneminen Barnes
  • aistien valpastuminen nykyhetkessä – ihastuttavat kasvit
  • vanhan tilanteen arviointi uudesta näkökulmasta - yksityisyyttä suojaava, harjoitusmahdollisuuksia tarjoava ympäristö
  • muuttunut tietoisuus – ’sees hetki’, majesteettisuus
terveytt edist v ymp rist ulrich 1999
Terveyttä edistävä ympäristö Ulrich 1999

tarjoaa

  • mahdollisuuden kontrollin tunteeseen
  • sosiaalista tukea
  • mahdollisuuden liikuntaan ja harjoitteluun
  • luontokokemuksia ja miellyttävää ajankulua
terveytt suojaava ymp rist antonovsky
Terveyttä suojaava ympäristö Antonovsky
  • koherenssin tunne suojaa terveyttä
  • tunne saavutetaan kun ympäröivä maailma on
    • ymmärrettävä
    • yksilölle merkityksellinen
    • siihen voi vaikuttaa
ymp rist n kokemuksellisuus
Ympäristön kokemuksellisuus
  • epämiellyttävältä tuntuvaa ympäristöä vältetään
  • hyvä ympäristö
    • on ymmärrettävä ja hallittava
    • tarjoaa valinnanmahdollisuuksia
    • herättää myönteisiä tunteita
    • herättää muistoja vahvistaen identiteettiä ja jatkuvuuden tunnetta sekä laajentaen paikkakokemusta
elvytt v n ymp rist n suunnittelu
Elvyttävän ympäristön suunnittelu
  • perustuu käyttäjien mahdollisuuksiin ja tarpeisiin
  • päämääränä ominaisuuksiltaan vaihteleva, monipuolisesti aistittava ympäristö, joka tukee käyttäjien toimintakykyä ja tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia
  • ympäristö määrittää haitan suuruuden
elvytt v n ymp rist n suunnittelu41
Elvyttävän ympäristön suunnittelu
  • korostaa mahdollisuuksia kokea ja toimia
  • virkistää mieltä ja ruumista
  • rohkaisee mielikuvitusta
  • eri kohderyhmillä erilaiset tarpeet
  • myös henkilökunta ja omaiset huomioitava
  • turvallisuus haastaa valinnanvapauden
elvytt v n ymp rist n suunnittelun vaiheet
Elvyttävän ympäristön suunnittelun vaiheet
  • tavoitteet sovitetaan vallitsevaan ympäristöön
  • sitoutettava kaikki mukaan
  • kasvivalinta: kasvutekijät, tilojen avulla ohjataan käyttäytymistä
  • hoitosuunnitelma etukäteen
  • monitekijäinen alati muuttuva ja kehittyvä kokonaisuus
terapeuttisen puutarhan suunnitteluperiaatteet cooper marcus 2002
Terapeuttisen puutarhan suunnitteluperiaatteet Cooper Marcus 2002

vähentää stressiä

  • Mahdollisuus harjoitukseen: kaunis, houkutteleva ympäristö innostaa toimimaan. (osallisuus / kuuluminen ympäristöön: saako toimia? eläinten ruokinta)
  • Mahdollisuus valintoihin, yksityisyyteen ja hallinnan tunteeseen -tukee itsemääräämisoikeutta

3. Mahdollisuus kokoontua ja saada sosiaalista tukea. Vierailujen tukeminen tilojen ja toimintamahdollisuuksien avulla

4. Mahdollisuus kokea luontoa. Vaihteleva, kiinnostava, moniaistittiva kasvillisuus ja muu luonto

suunnitteluperiaatteet cooper marcus 2002
Suunnitteluperiaatteet Cooper Marcus 2002

puutarhan esteettömyys ja käytettävyys

  • Näkyvyys- tieto puutarhan olemassa olosta ja sen käyttömahdollisuudesta.
  • Saavutettavuus: lukitsemattomat ovet, esteettömät kulkuväylät
  • Turvallisuuden tunne: ei ulkopuolisia, henkilökunnan valvonta, ymmärrettävyys
  • Mukavuuden tunne: lääkityksen vaikutukset
  • Hiljaisuus: ei laitteiden melua
  • Taide-esineet, jotka herättävät myönteisiä tunteita.
esteett myys
Esteettömyys
  • fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista
  • pysyvästi liikuntaesteisiä 10 % väestöstä
  • liikuntaesteinen: kyky liikkua, toimia, suunnistautua tai kommunikoida rajoittunut
  • liikunta-, näkö-, kuulo- ja kehitysvammaiset, sairauden tai onnettomuuden vuoksi liikuntaesteiset
  • tilapäisesti liikuntaesteisiä 5 %
  • allergioita 20-30 % väestöstä
  • astma 6 % väestöstä
kulkuv yl t
Kulkuväylät
  • tasaisia alle 5 mm kohoumat tai kuopat
  • riittävän leveitä 1,8 m
  • hyvä valaistus
  • pinta kova, luistamaton, heijastamaton
  • pinnoitteiden muutokset ilman tasoeroja
  • ei yli 5 % pitkittäiskaltevuutta eikä yli 2 % poikittaiskaltevuutta
lepopaikat
Lepopaikat
  • riittävästi lepopaikkoja
  • poissa kulkuväylältä
  • riittävästi tilaa apuvälineille
  • kalusteiden mitoitus ja kunto
erot ymp rist n hahmotuksessa
Erot ympäristön hahmotuksessa
  • näkövammaiset: suorat kulmat, voimakkaat kontrastit, äänet, tuoksut
  • pyörätuoli: kaarevat kulmat
nimaailma
Äänimaailma
  • melu hermostuttaa
  • vältettävä kaikuvia ja ääntä heijastavia materiaaleja
  • tiheä kasvillisuus vähentää melua ja kaikumista
  • kun melunlähde ei ole näkyvissä vähemmän stressiä
  • rauhallisella veden solinalla voidaan peittää häiritseviä ääniä
ilmasto
Ilmasto
  • vältettävä ääriolosuhteita –paahde, kylmyys, tuulisuus
  • olosuhteiden säätely rakenteiden ja kasvillisuuden avulla
viherymp rist n suunnittelu dementoituneille
Viherympäristön suunnittelu dementoituneille
  • otettava huomioon taudin vaihe, yksilön mieltymykset ja elämänhistoria
  • kun ympäristö on suunniteltu dementoituneiden tarpeita vastaavaksi
    • asukkaat oleskelevat siellä mielellään
    • vähemmän tunkeutumista, ulospääsyn etsintää, kiihtynyttä käyttäytymistä, näyttävät tyytyväisemmiltä
ymp rist n merkitys dementoituneelle
Ympäristön merkitys dementoituneelle
  • haitallinen käyttäytyminen liittyy usein rauhattomaan ympäristöön, virikkeettömyyteen, ikävystymiseen ja yksinäisyyteen
  • ympäristöhälyn vähentäminen auttaa rentoutumaan ja vähentää häiriökäyttäytymistä
  • yksityisyys vähentää aggressioita, pelokkuutta, karkailua ja levottomuutta ja parantaa unta
  • yhteiset kokoontumispaikat ja toimintatilat vähentävät vetäytyvää käyttäytymistä
j ljell olevan toimintakyvyn hy dynt minen
Jäljellä olevan toimintakyvyn hyödyntäminen
  • fyysinen toimintakyky ja pitkäkestoinen muisti säilyvät usein pitkään
  • näiden avulla yksilön yhteyttä omaan itseensä ja ympäristöön voidaan tukea
  • tuttujen piirteiden ja toimien avulla voi saavuttaa levollisen olon ja hallinnan tunteen
  • viherympäristö ei kuormita aisteja liikaa
ulkoilu
Ulkoilu
  • vaeltelutaipumus –johtaa usein rajoittavaan hoitoon ja rauhoittavan lääkityksen käyttöön
  • ei haitta vaan mahdollisuus parantaa dementoituneen hyvinvointia
  • kävely ulkona vähentää häiriökäyttäytymistä, parantaa mielialaa, ruokahalua ja unta
ulkoilu56
Ulkoilu
  • asukkaat virkeämpiä, tietoisempia, rentoutuneempia
  • fyysinen aktiivisuus, sosiaalinen vuorovaikutus, ympäristönmuutos, ulkoilma ja –valo (saattaa vaikuttaa parantavasti vuorokausirytmiin, unen laatuun ja vähentää levottomuutta)
  • yhteistä tekemistä omaisten kanssa
viherymp rist ja dementia
Viherympäristö ja dementia
  • dementian edetessä yksilön herkkyys ympäristön piirteille kasvaa kognitiivisten toimintojen heikentyessä
  • selviytyäkseen dementoituneet tarvitsevat runsaasti aistitietoa ympäristöstä
  • maisemiin ja kasveihin luontaisia affektiivisia vasteita, jotka eivät edellytä kognitiivista toimintaa
  • ymmärrettävä aistitieto vähentää pelokkuutta, levottomuutta ja aggressiivisuutta
  • aistivirikkeillä voidaan parantaa orientaatiota ja muistia
viherymp rist ja dementia58
Viherympäristö ja dementia
  • ongelmat suunnistautumisessa (aika ja paikka) dementian varhaisia oireita - kognitiiviset kartat katoavat (suunnittelu, ennakointi, erottelu)
  • suunnistautuminen perustuu ympäristöstä välittömästi saatavilla olevan tiedon tunnistamiseen (visuaalinen)
  • estetiikalla (aistien kautta syntyvä mielihyvä kokemisesta / kauneudesta) tärkeä merkitys dementoituneiden elämänlaadulle
  • värikkäät kukat ja marjat kiinnostavat dementoituneita
suunnistautumista auttaa
Suunnistautumista auttaa
  • joko toiminnaltaan tai ilmiasultaan toisistaan selkeästi erottuvat alueet
  • kiinnekohtina opasteet ja maamerkit, jotka poikkeavat selvästi muodoltaan, toiminnaltaan tai merkitykseltään
  • opasteiden sijoittelussa huomioitava katseen suunta: usein maahan päin
viherymp rist n rakenne
Viherympäristön rakenne
  • rajattu, turvallinen alue
  • aita: riittävän korkea kiipeämisen estämiseksi, läpinäkymätön?, kasveilla verhoilu, istutukset aidan ja kulkuväylän välissä
viherymp rist n rakenne61
Viherympäristön rakenne
  • portit: lukitus
  • käynti sisätiloista: läpinäkyvä ovi käytävän perällä houkuttelee
  • näkymät ikkunoista ulos lisää käyttöä - valvonta
viherymp rist n rakenne62
Viherympäristön rakenne
  • kokoontumispaikat
    • lähelle rakennusta
    • miellyttävät olosuhteet:
    • ei häikäisyä, tuulta,

kylmää, paahdetta

    • tukeva, muunneltava

kalustus, istuimissa

selkä- ja käsinojat, keinut

kulkuv yl t63
Kulkuväylät
  • selkeät, tasaiset, leveät reitit, joissa ei umpiperiä
  • lenkki, voi kulkea sekä sisä- että ulkotilassa
  • mahdollisuus valita reitin pituus tai rasittavuus
  • vaihtoehtoiset reitit suorassa kulmassa, eroava päällystemateriaali
kulkuv yl t64
Kulkuväylät
  • reitillä joku päämäärä, antaa tarkoituksen kävelylle
  • maamerkit johdattavat päämäärään
  • riittävästi lepopaikkoja reitin varrella: näköyhteys
kulkuv yl t65
Kulkuväylät
  • lisääntynyt alttius kaatua: epätasaiset pinnat, hämärä valaistus, häikäisy, liukkaus
  • erottuvat reunat vähentävät kaatumista tai sen pelkoa, reuna kertoo mistä joku alkaa tai mihin loppuu
kulkuv yl t66
Kulkuväylät
  • liian vaalea pinnoite voi aiheuttaa häikäisyä
  • pinnoitteiden vaihtelu kävelyterapiassa: ääni ja kosketus
kulkuv yl t67
Kulkuväylät
  • dementiaa sairastavilla vaikeuksia värien erottelussa, syvyysnäössä ja kontrastien tulkinnassa
  • vältettävä tummia kuviointeja pinnoitteissa
  • valaistus lisää käyttöaikaa
terapeuttinen ymp rist
Terapeuttinen ympäristö
  • usein henkilökunta käyttää enemmän kuin potilaat
  • henkilökunnan mieliala paranee, rentoutuvat, työskentely tehostuu
  • mielialan muutos aiheutui hoitajien mielestä eniten kasveista ja puista 69 %, muista aistivirikkeistä (tuoksut, äänet, raitis ilma) 58 %, ja 50 % tilan hallinnan tunteesta (pakopaikka).
  • kun puutarha käytettävissä sairaalaympäristössä potilaat, henkilökunta ja vierailijat käyvät vapaaehtoisesti siellä, koska se saa heidät voimaan paremmin.
hyv viherymp rist
Hyvä viherympäristö
  • vahvistaa yksilön identiteettiä ja kunnioittaa yksityisyyttä ja henkilökohtaisia arvoja
  • sallii kokemuksellisen vapauden
  • on turvallinen toimintakyvyn rajoissa – valvottua vapautta
  • hellii aisteja ja on asukkaalle merkityksellinen
  • parantaa kaikkien viihtyvyyttä ja hyvinvointia
theorie der gartenkunst 1779
Theorie der Gartenkunst 1779
  • ”Sairaalan puutarhan on sijaittava välittömästi rakennuksen vieressä. Jo mahdollisuus katsella ikkunasta puutarhan kukkaloistoa ja herttaisuutta nostaa sairaan elämänhalua… Puutarhan on tarjottava heikoille helppoa kävelyä, oleskelua auringon lämmössä, virvoitusta raikkaassa ilmassa ja kasvien miellyttävää tuoksua.”
allergiat
Allergiat
  • siitepöly suurin allergian aiheuttaja: koivu, pujo, mykerökukkaiset
  • kosketus: jättiputki, palsami, samettikukka, begoniat
  • tuoksu: hyasintti, kielo, pihasyreeni, tuijat
allergiahaittoja est
Allergiahaittoja estää
  • käytä lajeja, jotka eivät allergisoi
  • suosi hyönteispölytteisiä: värikkäitä
  • käytä kerrottukukkaisia, tuoksuttomia lajeja
  • vältä istutuksia vilkkaissa kulkupaikoissa
  • kosteus sitoo siitepölyä, käytä vesiaiheita
  • kostealla säällä enemmän homeitiöitä ilmassa
  • vältä kompostin levittämistä
  • aja nurmikko ennen kuin heinät kukkivat
myrkylliset kasvit
Myrkylliset kasvit
  • Ukonhattu
  • Rohtosormustinkukka
  • Risiini
  • Kultasade
  • Näsiä
  • Oleanteri
  • Lumimarja
  • Sudenmarja
  • Kielo
  • Punakoiso
  • Vuokot
  • Jouluruusu
  • Hullukaali, hulluruoho
  • Marjakuusi
terapeuttinen puutarhatoiminta75
Terapeuttinen puutarhatoiminta
  • kasvien ja niiden hoitamisen käyttämistä ihmisen hyvinvoinnin parantamiseen
  • koostuu kahdesta tekijästä:
    • ympäristöstä ja sen aiheuttamista fysiologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista vasteista
    • toiminnasta ja sen vaikutuksesta toimintakyvyn eri osa-alueisiin
puutarhaterapia76
Puutarhaterapia

Hoitomenetelmänä käytettävään puutarhaterapiaan kuuluvat Diane Relfin mukaan seuraavat neljä osa-aluetta:

  • suunnitelmallinen kasveihin liittyvä hoito-ohjelma
  • potilaalla diagnoosi, jonka vuoksi hän saa hoitoa
  • terapia on tavoitteellista, sen vaikutukset tulee voida mitata ja arvioida
  • terapiaa antaa koulutettu henkilökunta
amerikan puutarhaterapia yhdistys ahta
Amerikan puutarhaterapia-yhdistys AHTA
  • puutarhaterapia on täydentävä terapiamuoto, joka käyttää kasveja, puutarhanhoitoa sekä luontoa ammattimaisesti johdetuissa terapia- ja kuntoutusohjelmissa.
puutarhaterapia terapeuttinen puutarhatoiminta
Puutarhaterapia-terapeuttinen puutarhatoiminta

Thrive, 2003

  • puutarhaterapia: kasvien käyttöä kliinisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ammattilaisten toimesta
  • terapeuttinen puutarhatoiminta: kasvien ja puutarhatoimien käyttö yksilöiden hyvinvoinnin kehittämiseen joko passiivisen tai aktiivisen osallistumisen kautta
puutarhaterapian historia
Puutarhaterapian historia
  • Egyptissä rauhoittavia puutarhakävelyitä mieleltään järkkyneelle hoviväelle
  • mielenvikaisuudesta voikin parantua – maatalous- ja puutarhatyö 1700- ja 1800-luvuilla hoitomuodoksi
  • 1798 Benjamin Rush raportoi maataloustyön terapeuttisuudesta henkisesti sairaille
  • 1817 passiivisen kokemuksen parantavuus: puutarhan lumo herättää aistit ja saa suuntaamaan tunteet uudelleen
puutarhaterapian historiaa
Puutarhaterapian historiaa
  • 1879 terapeuttinen kasvihuone
  • 1899 puutarhatyö edistää henkisesti sairaiden lasten oppimista
  • 1900 -l työtoiminnan avulla pyrittiin vahvistamaan potilaiden terveitä puolia
  • 1930 -l osaksi toimintaterapiaa
  • II MS- veteraanien kuntoutus USA:ssa
puutarhaterapian historiaa81
Puutarhaterapian historiaa
  • 1950 -l suosio väheni -psyykenlääkkeet: avohoito, psykoterapia
  • puutarhaterapeuttikoulutus alkoi 1970-l Kansasin yliopistossa
  • viime vuosina toimintaterapioiden arvo noussut uudestaan - puutarhaterapian vaikutus perustuu toimintaan ei niinkään ympäristössä oleskeluun
  • SLU:ssa alkaa maisteriohjelma 2005 syksyllä, kandidaatin tutkinto 2006
terapeuttisen puutarhatoiminnan avulla voidaan
Terapeuttisen puutarhatoiminnan avulla voidaan
  • ylläpitää toimintakykyä
  • parantaa toimintakykyä
  • kuntouttaa, kompensoida
  • virkistää, rauhoittaa
  • arvioida toimintakykyä
terapeuttinen puutarhatoiminta83
Terapeuttinen puutarhatoiminta
  • passiivista olemista, aktiivista tarkkailua tai toimintaa
  • yksilö- tai ryhmäterapiaa /yhteisöt
  • vaikuttaa toimintakyvyn kaikkiin osa-alueisiin yhtä aikaa – liikkeessä ajatus mukana, vahvistaa aivojen sisäisiä yhteyksiä luomalla hermoverkkoja
  • usein muiden nähtävissä joko ympäristönmuutoksina tai vuorovaikutuksena
terapeuttinen puutarhatoiminta84
Terapeuttinen puutarhatoiminta
  • toiminta jaettavissa / yhdistettävissä helposti erilaisiksi kokonaisuuksiksi: kaikille onnistumisen mahdollisuuksia
  • kehittää omaa aktiivisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa hyvinvointiin
  • ei erottele
terapeuttinen puutarhatoiminta85
Terapeuttinen puutarhatoiminta
  • moniaistinen kokemus (näkö, tunto, kuulo, haju, maku) : aistien kompensointi
  • aistimukset samasta kohteesta useiden aistinreseptoreiden kautta yhtä aikaa
  • aistimuksella usein suora yhteys toimintaan
kasvit
Kasvit
  • erilaisia värejä, tuoksuja, muotoja ja rakenteita, jotka tunkeutuvat tietoisuuteen tahdosta piittaamatta
  • kertovat tarkoituksesta ja ajasta
  • muutokset hitaita eivätkä pelota vaan ennalta aavistettavia
  • tärkeää hiljentyä aistimaan
n k aisti
Näköaisti
  • muoto, rakenne ja väri
  • värit vaikuttavat paikan tunnelmaan ja tilan suuruuden kokemiseen
  • lämpimät värit, kuten punaiset ja oranssit, ovat iloisia, innostavat aktiivisuuteen ja näkyvät kauas
  • viileät värit, vihreät ja siniset, kutsuvat rauhoittavaan mietiskelyyn, pakenevat katsojaansa ja sopivat läheltä katseltaviksi
n k aisti88
Näköaisti
  • kontrastivärit auttavat heikkonäköistä havaitsemaan
  • dementoituneille kontrastivärit voivat aiheuttaa huimausta
  • vaaleat värit näkyvät hämärässä
tuoksut
Tuoksut
  • kukkien tuoksu houkuttelee pölyttäjiä
  • hedelmien tuoksu ravintoa etsiviä eläimiä
  • varsien ja lehtien tuoksu karkottaa tuhoeläimiä ja estää mikrobien kasvua
  • aiemmin tuoksuvat kasvit tärkeitä esim. islamilaisessa kulttuurissa
  • kukkien tuoksu vähentynyt kasvinjalostuksen myötä
  • hajusteyliherkkyys
tuoksut90
Tuoksut
  • usein aromiaineita vapautuu vasta solukoiden rikkoutuessa, joten kasvien hypistelyn tulee olla sallittua
  • yöpölyttäjiin erikoistuneet kukat aloittavat huumaavien tuoksujen levittämisen vasta päivän laskettua
tuoksut91
Tuoksut
  • mausteyrttien tuoksu on yleensä voimakkainta aurinkoisella ja lämpimällä kasvupaikalla
  • kostealla säällä tuoksut tuntuvat voimakkaammilta ja pidempään kuin kuivalla säällä
  • näkövammaisia liiat tuoksut voivat häiritä: hajuaistilla ei suuntavaistoa
tuoksumuistot
Tuoksumuistot
  • jos tapahtumaan liittyy voimakas tunne, se muistetaan helposti
  • tuoksut palauttavat helposti mieleen muistoja ja tunne-elämyksiä
kukkien tuoksu
Kukkien tuoksu
  • vähentää pelkoja – heliotrooppi syöpäpotilaita
  • voi rauhoittaa ja nukuttaa – laventeli dementoituneita
kosketus
Kosketus
  • opimme kosketuksen kautta
  • kosketus tuntuu mukavalta
  • kämmenet, jalkapohjat ja kasvot herkkiä
  • lehdet karvaisia, pehmeitä, kovia, tahmaisia
  • puun kuori, kaarnat
  • vältä piikkisiä, terävälehtisiä, iho-oireita aiheuttavia kasveja
slide95
Maku
  • makea, hapan, suolainen, kitkerä, umami
  • maut usein hajuja
  • syötävät kasvit: vihannekset, marjat, hedelmät
  • vältä värikkäitä myrkyllisiä marjoja: lapset, muistihäiriöiset
kuulo
Kuulo
  • luonnon äänet rauhoittavia, koska tuttuja ihmiselle
  • pehmeitä, ei liian kovia
  • lähteinä kasvit, eläimet, vesi (sade), pinnoitteet
  • ilman- tai ihmisen liike saa aikaan kasvien äänen
terapeuttinen puutarhatoiminta onnistuu kun
Terapeuttinen puutarhatoiminta onnistuu kun
  • selkeää, rauhallista, johdonmukaista
  • tehtävät pystyy suorittamaan onnistuneesti ja lopputulos on konkreettinen
  • tarvikkeet ja apuvälineet ovat oikeita ja sopivia
  • tarjoaa valinnanmahdollisuuksia
  • siitä saa palautetta
huomioi
Huomioi
  • kasvinsuojeluaineita käytettäessä varoajat
  • mahdolliset lääkityksen sivuvaikutukset
    • vapina, pakkoliikkeet, nukahtelu, valoyliherkkyys
  • kuumuus: ajankohta- alku ip kuuminta
    • lisääntynyt nesteen tarve
    • vaatetus suojaa haihtumiselta - hattu, käsineet
    • auringonvarjot
vihjeit puutarhaterapiaan
Vihjeitä puutarhaterapiaan
  • kasvien kylvö tai pistokaslisäys, istuttaminen ja hoito päätehtäviä
  • nopeasti juurtuvat hyviä (rönsylilja)
  • oma kasvi lisää vastuuntuntoa ja antaa mahdollisuuden huolehtimiseen
vihjeit puutarhaterapiaan100
Vihjeitä puutarhaterapiaan
  • Jos potilaalla on tuntopuutoksia, voivat terävät työkalut, kuten sakset ja leikkurit olla vaarallisia.
  • Metallivahvisteiset käsineet suojaavat käsiä.
  • Yksikätinen työskentely on mahdollista alustaan kiinnitetyillä työkaluilla.
  • Käsineiden käyttö suojaa ihoa, estää otteen liukumista työkalun varressa ja pehmustaa. Ohuet käsineet eivät alenna tuntoa niin paljon kuin paksut.
  • Polvisuojat eristävät kylmältä ja pehmustavat.
vihjeit puutarhaterapiaan101
Vihjeitä puutarhaterapiaan
  • Työkalun suora varsi pakottaa työskenneltäessä kumartamaan selkää, mutta jos varsi on käyristetty, työskentely selkä suorana on mahdollista ja työkalun kulma maahan nähden hyvä.
  • Paksureunaiset työkalut (lapiot, harat) eivät uppoa helposti maahan. Heikkovoimaisille ohut- ja teräväreunaiset työkalut ovat parempia.
vihjeit puutarhaterapiaan102
Vihjeitä puutarhaterapiaan
  • Halvaantunut tai voimaton raaja voidaan ottaa liikkeeseen mukaan erilaisten apukahvojen ja remmien avulla.
  • Jos työkalussa on käännetty tarttumaote, voidaan työskennellä ranne suorana. Käsivarsi voidaan myös tukea työkalun varteen, jolloin ote on parempi ja työkalu pysyy kädessä.
vihjeit puutarhaterapiaan103
Vihjeitä puutarhaterapiaan
  • Kun puristusote on heikko tai voimaa on vähän, kannattaa käyttää lyhytvartisia työkaluja.
  • Ote työkalusta on varmempi, kun kahva on karhea tai kädessä on käsine.
  • Tahattomat liikkeet vaikeuttavat työkalujen hallintaa. Tällöin painavampi työkalu voi olla helpompi hallita kuin kevyt.
vihjeit puutarhaterapiaan104
Vihjeitä puutarhaterapiaan
  • Apukahva auttaa liikkeen suuntaamisessa.
  • Taskut työkaluille, joko työvaatteessa tai esiliinassa, jättävät kädet vapaiksi.
  • Nimilaput kasveissa ja tarvikkeissa auttavat muistamaan ja tunnistamaan.
  • Kuvatauluilla voidaan kertoa, kuinka tehdään ja muistuttaa huolehdittavista asioista.
  • Usein toistuvat pienet lepo- ja venyttelytauot estävät kehoa rasittumasta liikaa.
vaikutusten arviointi
Vaikutusten arviointi
  • kuntoutus kokonaisvaltaista
  • tulosten määrällinen osoittaminen ongelmallista
  • kuntoutujien kokemukset omasta voinnistaan ja henkilökunnan havainnot tärkeitä
    • kyselyt: vastauksiin vaikuttaa kognitiivinen kyvykkyys, väsymys, miellyttäminen
puutarhaterapia vaikuttaa
Puutarhaterapia vaikuttaa
  • myönteiset vaikutukset fysiologisiin vasteisiin kuten verenpaineeseen
  • parantaa kognitiivisia toimintoja: keskittymiskyky, muisti
  • parantaa tunnetiloja vähentämällä pelkoa ja ärtyisyyttä
  • lisää itseluottamusta ja antaa elämälle tarkoituksen
  • lisää vuorovaikutusta ja sen laatua
aistien ik ntymismuutokset
Aistienikääntymismuutokset
  • aistitoiminnot hidastuvat ja heikkenevät
  • näkökyky: ikänäkö, kyynelehtiminen, pigmentaatiot, mustuaisaukon pieneneminen, syvyysnäön heikkeneminen
  • kuulo: vaikeus kuulla korkeita ääniä ja erottaa ääniä toisistaan
  • kyky aistia lämpötilan muutoksia ja säädellä kehon lämpötilaa heikkenee
puutarhaterapian tavoitteet vanhuksilla
Puutarhaterapian tavoitteet vanhuksilla
  • monipuoliset aistielämykset muistojen, tunteiden ja ajatusten herättämiseksi
  • kognitiivisten toimintojen harjoittaminen
  • itsetunnon parantaminen, osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden lisääminen
puutarhaterapian tavoitteet vanhuksilla110
Puutarhaterapian tavoitteet vanhuksilla
  • liikkuvuuden ylläpito ja kaatumisten ehkäisy motoriikan, lihasvoiman ja tasapainon harjoittamisella
  • kuntoutus
  • vuorovaikutuksen lisääminen
  • tekemättömyyden katkaisu kiinnostavalla tavalla
puutarhaterapia ja dementia
Puutarhaterapia ja dementia
  • puutarhatyöt ehkäisevät dementiaa?
  • kasvit ja niiden hoito kiinnostavat, toimilla merkitys
  • monipuolista kognitiivista harjoitusta, johon yhdistyy liike
  • kasvit tuovat aistittavilla ominaisuuksillaan (tuoksuillaan, mauillaan, kosketuksen kautta) muistoja ja niihin liittyviä tunteita mieleen
  • tarjoaa palkitsevia toimintamahdollisuuksia (onnistuminen, tarpeellisuus)
puutarhaterapia112
Puutarhaterapia
  • monille yliopittuja taitoja, jotka säilyvät pitkään
  • tehtävät helposti muunneltavissa taitojen mukaan, eivät lapsekkaita: lievässä dementiassa toimintakyvyn hyödyntäminen ja itsetunnon rakentaminen, myöhemmissä vaiheissa monipuoliset aistivirikkeet, tietoisuuden ja mielihyvän tuottaminen
  • erottelua vaativia toimia käytettävä harkiten
puutarhaterapia dementoituneiden vanhusten kanssa
Puutarhaterapia dementoituneiden vanhusten kanssa
  • paransi yhtäläisesti kognitiivista, psykososiaalista ja fyysistä toimintakykyä
  • osallistuivat pidemmän aikaa kasvien kanssa tehtäviin toimiin kuin muihin käsitöihin
  • voi parantaa myös jo hyvin pitkälle dementoituneiden käyttäytymistä
puutarhaymp rist n vaikutuksia dementiakodissa cox et al 2004
Puutarhaympäristön vaikutuksia dementiakodissaCox et al. 2004
  • oleskelu puutarhassa lisäsi mielihyvää
  • asukkaat aktivoituivat spontaanisti: kastelu, nyppiminen
  • verrattuna Snoezelen- huoneeseen, puutarha vireytti ja aktivoi
kasvit ja hoitoty rappe lind n 2004
Kasvit ja hoitotyöRappe & Lindén, 2004
  • kasvit kuuluvat hoitoympäristöön ja niitä voidaan käyttää hoitotyössä - 95 % vastaajista
  • 65 % käyttänyt kasveja hoitotyössä, eniten keski-ikäiset
  • asukkaat kiinnostuneita kasveista
  • kylvö, istutus, kastelu, nyppiminen, kitkeminen, haravointi, haistelu, maistelu, muistelu, keskustelu, huomion kiinnittäminen
  • kasvit vaikuttavat etenkin asukkaiden psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin
hy tyj kasveista
Hyötyjä kasveista
  • kasvien tuoksut ja värit virkistivät asukkaita ja aktivoivat muistoja, tutut kasvit rauhoittivat levottomia
  • kasveihin liittyvät toimet antoivat mahdollisuuden käyttää jäljellä olevia taitoja ja kohottivat itsetuntoa, ’raataminen’ paransi unta
  • tuotteita käytettiin omassa taloudessa
ongelmia kasvien kanssa
Ongelmia kasvien kanssa
  • ongelmat liittyivät asukkaiden toimiin, työympäristöön tai tiedon puutteeseen
  • asukkaat repivät kasveja, söivät kasveja (raakoja marjoja) ja multaa varsinkin ruokapöydältä – ei kuitenkaan haittaa allergioista, kasvien siirtely, liikakastelu, kukkien ja oksien poiminta
  • kasvit vaikeuttivat siivousta, keräsivät pölyä, veivät tilaa
  • henkilökunnan tietämys ja taito hoitaa kasveja puutteellista (myrkkykasvit)
suosituksia
Suosituksia
  • kasvit hyvin hoidettuja, kauniita, tuttuja
  • eivät saa estää näkymiä tai haitata liikkumista
  • vältettävä myrkyllisiä, piikikkäitä tai teräväreunaisia
  • värikkäät kukat, hedelmät ja marjat houkuttelevat laittamaan suuhun
suosituksia119
Suosituksia
  • voimakkaat tuoksut voivat häiritä sisätiloissa
  • runsaasti lehtiä tai kukkia tiputtavia vältettävä
  • kestettävä kovaa kohtelua ja epäsäännöllistä kastelua
  • kukkivat kukat hyviä keskustelunaiheita
toivo tulevaisuudessa
Toivo tulevaisuudessa
  • ”…että niinkun otin siemeniä tuolta, kehäkukan siemeniä. Niin minä ittelleni naureskelin. Mää aattelin, että mää olen ihan hassu, kun minä vielä siemeniä otan. Että tarttenko näitä vai en. Vaan tämmönen on ihmisen elämä… Mitä varten sen pittää kumminki tuota aina ajatella seuraavaakin kessää.”
tiedonl hteit
Tiedonlähteitä
  • www.HealthDesign.org
  • www.plants-for-people.org
  • www.slu.se
  • www.movium.slu.se
  • www.ext.vt.edu
  • www.ahta.org
  • www.thrive.org.uk
  • www.carryongardening.org.uk