1 / 42

Urheiluvammojen fysioterapia

Urheiluvammojen fysioterapia. Antti Järvinen OMT-fysioterapeutti Fysiikkavalmentaja(KooKoo ) Juniorivalmentaja(KPL ). Urheiluvammojen esiintyvyys. Yksi urheilija 40: stä loukkaantuu vuosittain Yksi urheilija 4000 :sta saa pysyvän vamman Yksi urheilija 40 000 :sta kuolee vuosittain.

ziazan
Download Presentation

Urheiluvammojen fysioterapia

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Urheiluvammojen fysioterapia Antti Järvinen OMT-fysioterapeutti Fysiikkavalmentaja(KooKoo) Juniorivalmentaja(KPL)

  2. Urheiluvammojen esiintyvyys Yksi urheilija 40:stä loukkaantuu vuosittain Yksi urheilija 4000:sta saa pysyvän vamman Yksi urheilija 40 000:sta kuolee vuosittain Kolmasosa urheiluvammoista aiheutuu tavallisista tapaturmista Toisen suuren ryhmän muodostavat rasitusvammat, jotka ovat tyypillisiä vain urheilulle

  3. URHEILUVAMMOJEN JAOTTELU Syntysyyn mukaan: I Traumoiksi = ulkoisen energian vammoiksi II Rasitusvammoiksi = ylikuormitusvammoiksi Vamman anatomian mukaan Pehmytosavammoihin Luuvammoihin Hermovammoihin

  4. TRAUMAT ”tapaturmat” Tyypillisiä kontaktilajeissa, sekä nopeutta ja voimaa vaativissa pallopeleissä Ulkopuolinen voima (vastustaja, peliväline) aiheuttaa vamman Yleensä merkkinä kudosvauriot (turvotus,kipu)

  5. Rasitusvammat Oireet • Pahenevat tulehdusoireet • Oireilu voi alkuvaiheessa poistua lämmittelyn aikana • Leposärky • Oireilu huomioitava varoitussignaalina! • Kivunlievitystä harkittava tarkkaan!

  6. Mitä urheiluvammojen taustalla? - yksipuolinen harjoittelu (laji) - puutteellinen suoritustekniikka - puutteellinen kehonhallinta ja koordinaatio (alastulot,kaatuminen) - huono lihastasapaino • ulkoiset olosuhteet (alusta!) ”Vammat eivät johdu liiallisesta harjoittelusta, vaan liian vähäisestä liikunnasta!”

  7. Takareiden venähdys/revähdys • Hamstring eli takareiden lihasten vammautuminen on tavallisimmin loukkaantuva lihasryhmä • Vamma tapahtuu usein juoksun maksimaalisessa vaiheessa (yli 90% vauhti) tai potkussa • Ekstenrisen lihastyö

  8. Altistavat tekijät - vanhat vammat - lihasepätasapaino(etu/takareisi) - fysiologiset muutokset(väsymys) - huono lämmittely - lihaskireys?! Ennaltaehkäisy - hyvä lämmittely - hyvät voimaominaisuudet - hyvä nivelliikkuvuus (lonkka) - hyvä ryhti (lantiokori)

  9. Vamman diagnosointi ”Lääkäri kuuntelee, terapeutti tunnustelee” • sijainti • oirekuva • Jatkotutkimukset (uä,mri) SYY – SEURAUS!!!! I aste => venähdys Pieni arkuus, lihasvoima normaali, ei näkyvää purkaumaa II aste => alle 20% säikeistä revennyt Lievä lihasvoiman aleneminen, kipu, lihaskalvo ehjä III aste => 20-50% säikeistä revennyt Lihasvoima selkeästi alentunut, lihaskalvo revennyt IV aste => yli 50% säikeistä revennyt Ei toimintakykyä, usein leikkaushoito

  10. Hoito ja Kuntoutus Ensiapu Välittömästi kompressio, joustavalla siteellä, teipillä tai painamalla vammatunutta aluetta Vammakohta kohotetaan sydämen tason yläpuolelle Kylmähoito mahdollisimman nopeasti vammakohdan päälle Lepo ja vammautuneen alueen tukeminen tarvittaessa Ensiavun tarkoitus: 1) Rajoittaa verenpurkaumaa 2) Estää kudostuhoa ja vamman laajenemista 3) Pienentää arpikudoksen muodostumista => Lyhentää toipumisaikaa!

  11. Venähdys (1-2vko) • Akuuttivaiheessa; 0-3vrk vammasta tukisidos ja Kolmen K:n periaate • Jos ei leposärkyä, kevyttä liikuttelua ja isometriset jännitykset vastalihaksille. • Kivuttomat passiiviset venytykset ja nivelten passiivinen liikuttelu keskialueella • Noin viikon kuluttua veryttelyvauhdista asteittainen paluu normaaliin vauhtiin (2-4vko) Revähdys (2-6vko) • Akuutissa vaiheessa sama hoito, kun muissakin pehmytkudosvammoissa! • Noin viikon jälkeen veryttelyvauhdista alkaen asteittainen paluu normaaliin tasoon (4-6vko) • Voimatasojen ja liikkuvuuden arviointi • => Voimatasot ja liikkuvuus(90%) • Alussa painotus aerobisella puolella • Nopeus- ja kimmoisuus harjoitteet asteittain mukaan (loppuvaiheessa!)

  12. Repeämä (6-12vko) Sama perusajatus kuin revähdyksissä, mutta eteneminen hitaampaa, paluuseen voi mennä jopa 6kk!

  13. Lihaskramppi • Voimakas, äkillinen ja tahaton lihassupistus, ”suonenveto” => Kireä lihas, kova kipu! • Syytä ei täysin tunneta, mutta altistavat tekijät tiedetään: • elektrolyytti- ja nestetasapainon häiriö • kuumuus • väsymys • lihasepätasapaino(heikot/kireät lihakset) • aiemmat vammat(arvet) • hermotushäiriöt(vaikuttaja-vastavaikuttaja)

  14. URHEILUVAMMAN HOITOLINJAUS Lääkäri: määrittää vamman vakavuuden, hoitolinjan ja lääkityksen tarpeen (15min/vko) Fysioterapeutti : osaltaan miettii parantumisaikataulua, toipumisajan hyödyntäminen ja lajiomaisuuksien sisällyttäminen harjoitteluun. Ja voi pohtia valmentajan kanssa vammaan johtaneita tekijöitä (2-3h/vko) Valmentaja: Tärkeä rooli, tapaa urheilijaa eniten. Ohjeistuksen noudattaminen. Korvaavien harjoitteiden ohjelmointi (5-10h/vko) Urheilija: Noudattaa saamiaan ohjeita!(168h/vko) - Kivuton vammakohta, ei välttämättä ole parantunut vammakohta! - Totaalilepo ei ole järkevää paikallisessa vammassa - Korvaavien harjoitteiden noudattaminen - Kertoo vammastaan ajoissa ja hankkii tarvittaessa apua!

  15. Fysioterapeutin rooli takareisivammassa Suorittaa tutkimuksen(ryhti, lihastasapaino, tarkastelee harjoitusten sisältöä sekä mahdollisuuksien mukaan tarkastelee urheilijaa harjoitustilanteessa) => Pohtii syy-seuraus yhteyttä! Ohjaa tarkat harjoitteet ja määrittää suoritusmäärät Alkuvaiheessa passiiviset hoitomenetelmät Tuet, teippaukset

  16. Heittäjän olkapää Yleensä tilanteessa kipua olkapään etu/sivuosassa Subakromiaalitilassa oleviin pehmytkudoksiin(supraspinatus, bursa, biceps,labrum) kohdistuu kudoksia ärsyttävää kompressiota ja hankausta Liiallisen kuormituksen seurauksena kudokset tulehtuvat Pitkittynyt tilanne voi johtaa degeneraatiomuutoksiin. Myös repeämät mahdollisia.

  17. Kiputilalle altistavia tekijöitä ovat: • voimakas aktiviteetti • rakenteelliset tekijät(instabiliteetti, ryhti) • yläraajan toistuva rasitus yläasennossa • lihasepätasapaino(stabilaattoreiden heikkous) • Ikä?

  18. Hoito ja Kuntoutus - akuutissa tulehdusvaiheessa kivun ja tulehduksen lievittäminen - kivuttomia passiivisia/avustettuja liikkeitä - isometrisiä jännityksiä hartiatason alapuolella - lapaluun liikkeen hallinnan parantaminen - lapaluun stabiliteetin kehittäminen • Olkanivelen fleksio max. 60 astetta, abduktio 45 astetta! • olkanivelen takaosan kireyksien lievittäminen • Keskivartalon hallinnan parantaminen • aerobisen kunnon kehittäminen

  19. Toipumisvaihe • Minimaalinen kipu! • Passiivinen liikkuvuus 70-80% => Hyvä lapaluun asennon hallinta • - aktiiviset liikkeet (alle 90 asteen abduktiossa) • - olkanivelen avustetut/aktiiviset rotaatiot lapaluu tuettuna • - lapaluuta liikuttavien ja stabiloivien lihasten harjoitteet (90 asteen fleksio/abduktio) • - sovellettu kuntosaliharjoittelu • - toiminnallinen harjoittelu keskivartalolle ja alavartalolle

  20. Toiminnallinen vaihe • => 90% voimasta ja liikkeestä palautunut • => Ei ongelmia normaalielämässä! - voiman ja kestävyyden kehittäminen (paikallinen!) - kolmiulotteisia harjoitteita progressiivisesti vaikeuttaen • lajiharjoitteet;lajivoima • plyometriset harjoitteet

  21. Paluu urheiluun Ei löydöksiä kliinisissä tutkimuksissa Normaali lajille riittävä liikkuvuus Normaali dynaaminen stabiliteetti ja liikkeen hallinta Hyvät voimaominaisuudet(kesto,maksimivoima,nopeus) Kivuttomuus kaikissa harjoitteissa!

  22. Nilkan nivelsidevamma Yksi yleisimmistä alaraajavammoista urheilussa (palloilu, kamppailulajit) Suurin osa vammoista nilkan ulkosyrjän vammoja ns. supinaatiovammoja Nivelsiteistä yleisimmin vaurioituu anteriorinentalofibulaari-nivelside (FTA)

  23. Nivelsidevammojen luokittelu 1) VENÄHDYS (paraneminen n.1 vko) - pieni osa säikeistä venyttynyt/katkennut - vetolujuus normaali - paikallinen arkuus - ei turvotusta - ei verenpurkaumaa - hoitona kolme K:ta ja elastinen sidos 2. OSITTAINEN REPEÄMÄ (täydellinen paraneminen 12-18kk) - huomattava osa säikeistä katkennut - lievää löysyyttä - turvotus - liikerajoitus - kipu - verenpurkauma - hoitona alussa immobilisaatio (ortoosi/kipsi/teippi) - liikkuvuus ja lihaskunto-ohjelma - vamma-alueen tuenta tarpeeksi pitkään!

  24. 3. TÄYDELLINEN REPEÄMÄ • - nivelen instabiliteetti, joskus myös sijoiltaan meno • - hoitona yleensä leikkaus

  25. Tutkiminen • Haastattelu • Tunnustelu(palpaatio) • arkuus • tukevuus(stabiliteetti) • verenkierto(pulssit) • äänet • Lihasvoimat • Murtumaepäily => rtg Hoito ja Kuntoutus • Akuuttivaihe(tulehdusvaihe) • Kesto n. viikko • Ensiapu(3K,RICE) • Ortoosi, Teippaus • Tulehduskipulääkitys (2-3pv) • ”Jos Burana ei auta, niin kyseessä todennäköisesti neurogeeninen kipu!” Jouko Heiskanen

  26. Kasvuvaihe (subakuuttivaihe) • Kesto yksi-kolme viikkoa • Muodostuu uutta kudosta, sidekudossäikeiden välille muodostuu siltoja ja tulehdussolut poistuvat vaurioalueelta • Vamman asteen määrittäminen; lääkäri, radiologiset tutkimukset • Kuntoutusaikataulun suunnittelu ”urheilija-lääkäri-fysioterapeutti-valmentaja” • Aktiivinen liikuttelu (koukistus-ojennus) kivuttomasti • Passiivinen mobilisaatio (nivel,lihas,faskia) • Käveleminen sallittua, jos onnistuu ontumatta ja on kivutonta! • Isometriset harjoitteet

  27. Kypsymisvaihe => Alkaa yleensä kolmannella viikolla vammautumisesta Kudokset kypsyvät ja vahvistuvat kuormituksen seurauksena Arven joustavuuden ja vetolujuuden paraneminen Lihasvoiman ja hermotuksen palautuminen Korvaavat harjoitteet Määrien ja tehojen lisääminen asteittain kävely-hölkkä-juoksu-kiihdytykset Uusi kudos kestää kuormitusta lähes normaalisti kuuden-kahdeksan viikon päästä vammautumisesta. Paluu lajiin, kun perusominaisuudet palautuneet (liikkuvuus, tasapaino, nopeus, voima)

  28. Harjoitteleminen Kehittyminen Vammautuminen

  29. Palautumisen tehostaminen = Vammojen välttämistä! 1) Lepo 2) Uni 3) Ravinto 4) Lisäravinteet 5) Kehonhuolto

  30. 1) Lepo ”more is better” Liiallinen harjoittelu johtaa kataboliseen tilaan => Kudokset tulehtuu ja palautuminen estyy! Kehon hormonitoiminta häiriintyy ”mitä kovemmin harjoittelet, sitä huonommaksi tulet” ”Et kehity nostamalla painoja, vaan palautumalla nostamisesta!” Mark Rippetoe 2) Uni Tarpeeksi unta (yli 8h) Hormonitoiminnan palautuminen = GH vapautuminen Monella tapaa helpoin, halvin ja mukavin tapa parantaa palautumista!

  31. 3) Ravinto ”kulkeekohan formula 95:lla?” Syö enemmän! Hiilihydraatit/Proteiinit yhtä tärkeitä! Hormonit(insuliini!) 4) Lisäravinteet Jos muut asiat ei kunnossa, älä tuhlaa rahojasi! Heraproteiini(amihapot) Kalaöljy(tulehduksen lievitys) Kreatiini Antioksidantit D-vitamiini => Lisäravinteita ei suositella, koska ei ole asiantuntemusta!

  32. 5) Kehonhuolto Lämmittely (venyttely!?) Pehmytkudosten käsittely • lihakset ja sidekalvot(faskiat) Palauttavat harjoitteet (venyttely?) • Verenkierto! Kivunhoito (lääkitys?, kylmä?) Foamroller(jumpparulla) - verenkierto(paine) - kivun lievitys - pumppaava venytys kudoksiin

  33. Kinesioteippaus urheiluvammojen hoidossa Kenzo Kase kehitti Japanissa 1970-luvulla Kase huomasi, että ihoa ja sen alaisia kudoksia liikuttelemalla voidaan lievittää kipua ja parantaa nivelten liikkuvuutta => Tuetaan kehon paranemisprosessia! Tutkimuksissa havaittua: - kivun lievittymistä - lihasaktiviteetin lisääntymistä - liikkuvuuden lisääntymistä

  34. Kinesioteippauksen ideologia • Tarkoitus: - aktivoidaan passiivisia kudoksia - inhiboidaan yliaktiivisia kudoksia - nopeuttaa paranemisprosessia - liikkumisen normalisointi • Teipin avulla voidaan - nostaa kudoksia(ihoa) - siirtää kudoksia - ihon kautta antaa ärsykettä (aktivoida/inhiboida)

  35. Kinesioteippauksen vaikutukset • Kivun vähentyminen • Turvotusten lievittyminen • Kehontoiminnan normalisoituminen • Lihasvoiman lisääntyminen • Verenkierron vilkastuminen • Parantaa nivelten liikkuvuutta • Antaa tukea rakenteille

  36. Teippaustekniikat • Tekniikka valitaan hoidettavan kudoksen ja tavoitteen mukaan • -lihastekniikka(perus) • - lymfatekniikka • - korjaavat tekniikat • - arpikudos

  37. Lihastekniikka ”perustekniikka” • Tavoitteena palauttaa lihaksen ”normaali” toiminta! => Lisätään aktiviteettia => Vähennetään aktiviteettia Aktivoidaan lihasta: • Lihaksen lähtökohdasta(origo)-Lihaksenkiinnittymiskohtaan(insertio) Inhiboidaan lihasta (vähennetään lihastoimintaa) • Insertiosta - Origoon

  38. Teippauksen suorittaminen • Asetetaan teipin pää(base) n. 2-3 cm teippattavan lihaksen origon/insertion ulkopuolelle ilman venytystä • Venytetään teipattava kudos • Palauta lihas lepoasentoon ja kiinnitä toinen pää ilman venytystä

  39. Esitelmän lähteet • Mueller-WohlfahrtHans-Wilhelm et al. 2013. MuscleInjuries in Sports. Stuttgart/New York: Thieme • Kinesioteippaus: Niemi Ulla 2013 • Järvinen et al. 2010 Traumatologia: Lihaksen jänteen ja vammat • Peltokallio, Pekka 2003. Tyypilliset urheiluvammat. Osa 1 ja 2. Vammala: Medipel Oy • Olympiakomitea 2012, Terve Urheilija, Luentomateriaali • Anttila, Pekka 2008. Subakromiaalinenimpingement-kipu –konservatiivisen hoidon toteuttaminen. Suomen Ortopedia ja Traumatologia • Niemi, Kari 2009. OMT-koulutus. Hartiaseudun harjoitusterapia. SOMTY.

More Related