Elinymp rist jen hoito vesilinnut
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 14

Elinympäristöjen hoito - Vesilinnut PowerPoint PPT Presentation


  • 56 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Elinympäristöjen hoito - Vesilinnut. Vesilintuelinympäristöt = vesiensuojelu + maisema + luonnon monimuotoisuus. Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava ja MKJ. Metsästäjät kosteikkoluonnon hoitajina.

Download Presentation

Elinympäristöjen hoito - Vesilinnut

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Elinymp rist jen hoito vesilinnut

Elinympäristöjen hoito - Vesilinnut

Vesilintuelinympäristöt = vesiensuojelu + maisema + luonnon monimuotoisuus

Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ

Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola,

Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava ja MKJ

Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi


Mets st j t kosteikkoluonnon hoitajina

Metsästäjät kosteikkoluonnon hoitajina

  • Metsästäjäkunnan toimesta kosteikkoja on perustettu ja kunnostettu 1970-luvun jälkeen noin 2000

    • (Metsästäjäin Keskusjärjestö: selvitys 1994, Metsästysseurakysely 2000 ja 2005)

  • Perustettu lähes 1 000 uutta kosteikkoa

  • Kunnostettu lähes 1 000 kosteikkoa.

  • Näiden lisäksi vuosittain tehdään mittavissa määrin mittakaavaltaan vaatimattomampia vesilintujen elinympäristöjen parantamistoimenpiteitä (vesikasvien niitto, suojan lisääminen, pöntötys, pienpetopyynti)

  • Metsästäjät tehneet kosteikoita jo kauan ennen kuin suojelu- ja muut tahot heräsivät aiheen ympärille

Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi


Riistanhoito merkitt v motiivi maatalousymp rist n luonnonhoidossa

Riistanhoito merkittävä motiivi maatalousympäristön luonnonhoidossa

  • Suomessa yli 300 000 metsästäjää

    • noin 40 % omistaa maata

    • Suomen pinta-alasta noin 28 % on metsästäjien omistamaa.

    • Esimerkiksi yli 90 % maamme pinta-alasta on käytettävissä hirven metsästykseen

  • Riistaelinympäristöjen kunnostus ja hoito sekä vesiensuojelu, maisemanhoito ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat saman asian ja toiminnan eri puolia.

  • Peltoriistalle:

    • Suojavyöhykkeitä, pientareita ja luonnonhoitopeltoja

  • Vesilinnuille

    • Kosteikkoja

  • Peltoriistalle, vesilinnuille, kaloille ja ravuille

    • Luonnonmukaista peruskuivatusta

  • Metsästäjät ja varsinkin metsästävät viljelijät ovat usein aktiivisimpia luonnonhoitajia maaseudun kylissä.

Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi


Kosteikkojen merkitys luonnon monimuotoisuudelle

Kosteikkojen merkitys luonnon monimuotoisuudelle

  • Metsästäjien perustamat kosteikot on usein toteutettu patoamalla, mikä jäljittelee mainiosti majavan luomaa, luonnon monimuotoisuudelle erityisen arvokasta kosteikkoelinympäristöä.

  • Kunnostettujen ja perustettujen kosteikkojen allikoissa viihtyy vesilintujen lisäksi suuri joukko muita kosteikkolajeja kuten vesilisko, jättisukeltaja ja monet sudenkorennot.

  • Kosteikoilla ja niiden lähiympäristössä tavataan noin puolet maamme reilusta 200 pesivästä lintulajista.

  • Rehevät kosteikot ovat arvokkaita vesilintujen poikueympäristöjä.

Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi


Hyv n vesilintuelinymp rist n ominaisuudet

Hyvän vesilintuelinympäristön ominaisuudet

  • 50 % avovettä

  • 50 % mosaiikkimaista kasvillisuutta

  • Mahdollisimman suuri osa alle 0,5 metrin syvyistä

    • erityisen rehevillä kosteikkoalueilla voi olla syvempää  hidastaa umpeenkasvua

  • Riittävä avoimuus.

  • Rantaviivan pituus tärkeä: Paljon repaleista reunaa.

  • Loivarantaisuus (eroosio, vesipinta-alan vaihtelu, kasvillisuus)

  • Vaihteleva syvyys ja lietekuoppa

Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi


Perustettavan kosteikon rakenne

Pato ja laskuoja

Suojavyöhyke

Perustettavan kosteikon rakenne

Luonnonhoito-pelto

Pensaita suojaksi

Tulo-oja

Syvänneosa,

tyhjennetään tarvittaessa

Saarekkeet jakavat virtauksen tasaisesti koko kosteikkoon ja toimivat pesäpaikkoina

Kasvillisuus-

mosaiikki

Avoimet ja loivat rannat

Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi


Elinymp rist jen hoito vesilinnut

Hyvän vesilintuelinympäristön ominaisuudet

Avoimet rannat

50 % kasvillisuus mosaiikkia

50 % avovettä

Pitkä rantaviiva

Keskisyvyys n. 50 cm

Loivat rannat

Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi


Elinymp rist jen hoito vesilinnut

Kosteikon perustaminen

  • Uusi kosteikko voidaan perustaa patoamalla tai kaivamalla

    • Kosteikko perustetaan edulliseen maastonkohtaan, kuten tulva-alttiille alueelle tai kosteaan notkoon

    • Pato varustetaan vedenpinnan säätelylaitteistolla

  • Padotut kosteikot ovat erinomaisia vesilintujen poikueympäristöinä, varsinkin jos ne ovat laaja-alaisia (yli 0,5 ha)

    • Patoamisella tavoitellaan n. puolen metrin keskisyvyyttä

  • Kosteikon hyötyjä:

    • Riistaelinympäristö

    • Vesiensuojelu

    • Maisema

  • Rahoitus:

    • Ei-tuotannollisten investointien tuki

    • Metsäluonnon hoitohankkeet

    • Yhdistyksille Leader –toimintaryhmien kautta

Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi


Ei tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen

Ei-tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen

Kosteikkohankkeen vaatimukset

  • Kosteikkohankkeen valuma-alueesta on oltava peltoa vähintään 20 %

  • Kosteikkohankkeen pinta-alan on oltava vähintään 0,5 % valuma-alueen pinta-alasta (hankkeen pinta-ala sisältää kosteikon, tulva- ja reuna-alueet ja penkereet sekä uomien luonnontilaa parantavat toimenpiteet) Aiemmin perustetut tai luontaiset kosteikot voidaan lukea mukaan vähimmäispinta-alaan

  • Kosteikon perustamisen jälkeen on tehtävä hoitosopimus

  • Alue on oltava hakijan/hakijoiden hallinnassa, ei tarvitse olla sitoutunut ympäristötukeen ennen kosteikkotuen hakemista

    • Yhdistysten vuokrattava alue riittävän pitkäksi ajaksi (esim. 8 tai 13 vuotta)

    • Yhdistyksen hakemuksiin Leader toimintaryhmän lausunto (ELY-keskus hakee)

Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi


Ei tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen1

Ei-tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen

  • Monivaikutteisten kosteikkojen rakentamiseen voidaan maksaa tukea toteutuneiden hyväksyttävien kustannusten perusteella, ottaen huomioon tulonmenetykset ja alueelta saatava hyöty

  • Tukitaso enintään 11 500 euroa hehtaarilta

  • Pienialaisille hankkeille (0,3 - 0,5 ha), tukitaso enintään 3 226 euroa kohteelta

  • Useamman maanomistajan maalle ulottuvassa hankekokonaisuudessa on tarkasti sovittava rahoituksen jakoperusteet

Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi


Ei tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen2

Ei-tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen

  • ”Jos perustettavat kosteikot muodostavat hankekokonaisuuden, edellä mainittua 20 % osuutta arvioidaan hankekokonaisuuden kannalta”

  • Kosteikot on perustettava luontaisille paikoille ensisijaisesti patoamalla.

  • Kosteikossa on oltava syvemmän veden alue, joka on tyhjennettävissä.

  • ”Uomien luonnontilaa parantavat hankkeet voidaan toteuttaa siten, että palautetaan tulva-alueita, perustetaan useita pieniä kosteikoita tai rakennetaan pohjakynnyksiä.”

  • Hankkeen valuma-alue punaisella, peltoa yli 20 %

  • Kosteikko vaalean sinisellä rasterilla

  • Kosteikon perustamiseen liittyvä uoman luonnontilan parantaminen tumman sinisellä

  • Kosteikko ja/tai uoman luonnontilan parantamisen hankekokonaisuus ja jo olemassa olevat kosteikot vähintään 0,5 % valuma-alueesta

Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi


Monimuotoisuuspelto riistalle

Monimuotoisuuspelto riistalle

Perustettava viimeistään 30.6.

Vähäinen lannoitus mahdollista

Suosituksena kylvö sänkeen kotimaisin siemenin

(1. vuonna ei suorakylvöä nurmen sänkeen)

Kylvettävä vuosittain

Seoksessa oltava vähintään kahta kasvia (myös 1-v.)

Ei vilkasliikenteisten teiden läheisyyteen


Monimuotoisuuspelto riistalle1

Monimuotoisuuspelto riistalle

Voidaan viljellä samoilla lohkoilla yksi tai useampi kasvukausi

Niittäminen ei ole pakollista; pensaiden ja puiden kasvu on kuitenkin estettävä

Ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita

Saa päättää kylvöä seuraavana keväänä mekaanisesti, kyntämällä tai muokkaamalla


Kiitos

Kiitos!

[email protected]

Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi


  • Login