Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön vahvistaminen

1. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön vahvistaminen Esa Iivonen esa.iivonen@mll.fi Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisverkostojen yhdyshenkilöiden työkokous 20.1.2010

2. Aamu- ja iltapäivätoiminnalle perusopetuslaissa asetetut tavoitteet Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä lapsen tunne-elämän kehitystä lapsen eettistä kasvua Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia edistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa ennaltaehkäistä syrjäytymistä lisätä osallisuutta

3. Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteiskunnalliset tehtävät (Iivonen 2009, Apip-toiminnan selvitys) Lapsen ohjatun vapaa-ajan toiminnan tehtävä Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen Lapsen oppimisen ja opiskelun tukeminen Varhaisen tuen ja syrjäytymisen ehkäisyn tehtävä Työn ja perheen yhteensovittaminen

4. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarvitaan edelleenvaikka perusopetuksen tuntimäärää lisättäisiin Aamu- ja iltapäivätoiminnalle on vankat kehityspsykologiset perusteet: Pulkkinen: ”Unohdettu keskilapsuus” (ikävuodet 7-12) Lapsilta on perinteisesti Suomessa odotettu itsenäisyyttä ja selviytymiskykyä liian aikaisin. Apip-toiminnalla on tärkeä merkitys lasten sosialisaatioprosessissa. Suomessa on OECD-maiden vertailussa toiseksi vähiten oppitunteja. 1. ja 2. vuosiluokan oppilaiden vähimmäisviikkotuntimäärä on 19. Koululaisten vanhempien työllisyysaste Suomessa on OECD:n kärkeä. Äitien, joiden nuorin lapsi 6-15-vuotias, työllisyysaste oli Suomessa 85,9 % vuonna 2007 (OECD:n keskiarvo 69,6 % vuonna 2007) (Lähde: Family database, OECD) Valtaosa kouluikäisten lasten vanhemmista on Suomessa kokoaikatyössä. Aamu- ja iltapäivätoimintaa ei korvaa perusopetuksen oppilaiden mahdollinen muutaman viikkotunnin lisääminen. 1. ja 2. vuosiluokan oppilaiden oppituntien määrän lisäämisellä muutamalla tunnilla viikossa ei voida korvata 3-5 päivittäistä apip-tuntia.

5. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyö(Iivonen 2009, Apip-toiminnan selvitys) • Koulun ja aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyö on parantunut. • Lainsäädäntö, toiminnan perusteet, kuntien toimintasuunnitelmat, koordinaattorit, valtakunnallinen kehittämistyö ja kehittämisverkostot, toiminnan laajentuminen ja tunnettuuden parantuminen • Yhteistyössä on kuitenkin edelleen paljon kehittämistä. • Tiedonkulussa koululta aamu- ja iltapäivätoimintaan on usein puutteita. • Ollaan vasta matkalla toimintamalliin, jossa aamu- ja iltapäivätoiminta on osa koulun toimintakulttuuria. • Monin paikoin aamu- ja iltapäivätoiminta on edelleen koulusta irrallinen kokonaisuus.

6. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyö • Perusopetuksen, oppilashuollon ja aamu- ja iltapäivätoiminnan moniammatillisen yhteistyön mallista ollaan vielä kaukana. • Apip-toiminnan henkilöstön vaihtuvuus heikentää apip-toiminnan asemaa ja yhteistyöedellytyksiä kouluyhteisössä. • Myös kouluyhteisön asenteelliset esteet yhteistyön jarruna • Erityisen haastavaa yhteistyön luominen toiminnassa, joka järjestetään muissa kuin koulun tiloissa • Aamu- ja iltapäivätoiminnan käyttämättömät mahdollisuudet • Toiminnalla olisi erinomaiset mahdollisuudet tukea nykyistä vahvemmin koulun kasvatustyötä, jos se niveltyisi kiinteämmin osa koulun hallinnolliseen rakenteeseen ja toimintakulttuuriin ja tiedonkulku olisi koulun ja toiminnan välillä sujuvaa. • Lapsen arjen jakamattomuus • Apip-toimintaympäristö lapsen ”toisena mahdollisuutena”

7. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyö • Tavoitteena tulee olla kodin, koulun ja aamu- ja iltapäivätoiminnan kasvatuskumppanuus, joka perustuu osapuolten väliseen arvostukseen ja tavoitteelliseen yhteistyöhön lapsen koulunkäynnin, kasvun ja kehityksen sekä hyvinvoinnin edistämiseksi. • Monialainen ja moniammatillinen yhteistyö lapsen kasvun ja kehityksen tukena • Koulujen rehtorit ovat keskeisessä asemassa koulun ja aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyön toteutumisen kannalta. • Koulunkäyntiavustajien käytön lisääntyminen ohjaajina on parantanut tiedonkulkua ja yhteistyötä koulun ja apip-toiminnan välillä. • yhteinen henkilökunta tukee jatkuvuutta lapsen arjessa

8. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyö • Kunnan apip-toimintasuunnitelman integroiminen osaksi kunnan opetussuunnitelmaa vastaavalla tavalla kuin koulun kerhotoiminta • Aamu- ja iltapäivätoiminnan integroiminen osaksi koulun hallinnollista rakennetta ja toimintakulttuuria • Tämä edellyttäisi, että toiminta tapahtuu koulun rehtorin hallinnollisella johdolla. Tällöin aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävä koulun kasvatustyön tukemisessa vahvistuisi merkittävästi. • Myös koulunkäyntiavustajien ja aamu- ja iltapäiväohjaajien tehtävien yhdistäminen helpottuisi, jos aamu- ja iltapäivätoiminta olisi osa koulun hallinnollista kokonaisuutta.

9. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyö • Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön vahvistaminen mahdollistaa nykyistä selvästi tiiviimmän yhteistyön ja kumppanuuden palveluntuottajan ja koulun välillä ja helpottaa mm. tilojen saatavuutta ja käyttöä koululla. • Sekä perusopetus, oppilashuolto että aamu- ja iltapäivätoiminta hyötyisivät merkittävästi nykyistä tiiviimmästä yhteistyöstä. • Oppilaan hyvinvoinnin edistäminen nykyistä kokonaisvaltaisemmin moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen • Tiedonkulun parantaminen opetuksen, oppilashuollon ja aamu- ja iltapäivätoiminnan välillä

10. Osana yhteistyökysymystä: Apip-toiminnan tilat • Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään vaihtelevasti toimintaan sopivissa tiloissa. • Tilojen tarkoituksenmukaisuus toimintaan vaikuttaa toiminnan sisältöihin. • Erityisesti lepoa, rauhallista oleilua ja läksyjen tekoa on vaikea järjestää. • Toimintaa järjestetään ahtaissa tiloissa ja tiloissa, jotka eivät mahdollista toiminnan eriyttämistä. • Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyö koulun kanssa tila-asioissa toimii vielä riittämättömällä tavalla. Tilojen yhteyskäyttöä tulee merkittävästi parantaa.

11. Osana yhteistyökysymystä: Apip-toiminnan tilat • Apip-toiminnan tilatarpeiden huomioon ottaminen kouluja korjattaessa ja uusia kouluja rakennettaessa • Apip-toiminnan tarpeiden huomioon ottaminen koulujen korjaus- ja uudisrakentamiseen myönnettävissä valtionavustuksissa. • Apip-toiminnassa käytettävien välineiden ja materiaalien hankinnassa yhteistyön vahvistaminen koulun kanssa • Koulun tilojen ja välineiden yhteiskäyttöä edistäisi, jos apip-toiminta integroituisi nykyistä vahvemmin osaksi koulun hallinnollista kokonaisuutta.

12. Visio aamu- ja iltapäivätoiminnasta 2015 • Lakiin on kirjattu kunnalle velvoite järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavassa laajuudessa. Toimintaa myös järjestetään tarvetta vastaavassa laajuudessa. • Aamu- ja iltapäivätoiminta on vakiinnuttanut asemansa kouluyhteisössä. Koulun rehtorilla on hallinnollinen johtovastuu aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Yhteistyö koulun, oppilashuollon ja aamu- ja iltapäivätoiminnan välillä sujuu hyvin. • Koulun/kunnan ja palveluntuottajien kumppanuus toteutuu hyvin toiminnan järjestämisessä. Palveluntuottajat voivat toteuttaa toimintaa pitkäjänteisellä tavalla. • Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on ydinjoukoltaan pysyvä henkilöstö ja toimintaan tarkoituksenmukaiset tilat. • Aamu- ja iltapäivätoiminta on edelleen lasten vapaa-ajantoimintaa ja lapselle vapaaehtoista.