1 / 26

UNIX:in historia

Kehitysyhteisön rooli UNIX:in alkuvuosina Mikko Visa. UNIX:in historia. Esityksen sisältö. Yleishistoriaa UNIX:sta UNIX:in kehitystapa vs. opensource-ohjelmat UNIX:in ja akateemisen maailman symbioosi Yhteenveto. UNIX?. Vuonna 1969 kehitetty käyttöjärjestelmä

yamka
Download Presentation

UNIX:in historia

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kehitysyhteisön rooli UNIX:in alkuvuosina Mikko Visa UNIX:in historia

  2. Esityksen sisältö • Yleishistoriaa UNIX:sta • UNIX:in kehitystapa vs. opensource-ohjelmat • UNIX:in ja akateemisen maailman symbioosi • Yhteenveto

  3. UNIX? • Vuonna 1969 kehitetty käyttöjärjestelmä • Täyttää 35 vuotta tänä vuonna • Kehittäjänä Bell Labs, pääasiassa Ken Thompson ja Dennis Ritchie sekä muutamat muut • Sittemmin ilmestynyt kymmeniä ellei satoja UNIX-klooneja • Esimerkiksi Linux vuonna 1991

  4. Historia – alku • Bell Labs, GE, MIT Multics-projektiin 1965 • Bell Labs jättäytyi pois vuonna 1968 • Ken Thompson ja Dennis Ritchie kehittämään omaa käyttöjärjestelmää, koska paluu GECOS:iin ei enää innostanut • Moni idea Multics:sta

  5. Historia – ominaisuudet • Ensimmäinen UNIX toimi DEC:in PDP-7 laitteella (kuva) • Sittemmin PDP-11 • UNIX:in ominaisuuksia: • Hierarkkinen tiedostojärjestelmä • Prosessien kontrollointi (luominen, käyttäminen) • I/O uudelleenohjaus • Komentotulkki (käyttäjätason ohjelma) • Kaikkea ei ollut heti, esim. putket (pipes) tulivat vasta vuonna 1972.

  6. Historia – periaatteet • Periaatteena kehityksessä oli: • Jokainen komponentti tekee vain yhden asian ja tekee sen hyvin • Jokainen ohjelma toimii hyvin yhteen muiden kanssa (syöte/tuloste) • Tehdään ohjelma mahdollisimman nopeasti toimivaksi ja testattavaksi. Ei epäröidä heittää pois heikosti tehtyjä komponentteja ja uudelleenkirjoittaa niitä tarvittaessa.

  7. Historia – syyt suosioon • UNIX:in suosioon ja pitkään ikään on monia syitä, tärkeimmät ovat: • Kirjoitettu C:llä (alunperin assembler), joka oli hyvin portattava kieli • Jaeltiin lähdekoodin kanssa • Kehitettiin avoimessa ja kriittisessä ympäristössä, jossa useat kommentoivat muiden koodia

  8. Historia – loppuvaiheet • Bell Labs kaupallisti UNIX:in vuonna 1978 • Viimeinen versio 7, josta tuli pohja kaikille ilmaisille UNIX-jakeluille • Ensimmäinen klooni oli Kalifornian Yliopiston BSD UNIX (Berkeley Software Distribution) • BSD saavutti suuren suosion (nykyään FreeBSD, OpenBSD, NetBSD) • BSD:n kautta tuli mun muassa verkkoimplementaatio UNIX:iin

  9. UNIX:in kehitystapa • Muistutti alkuaikoina paljon nykyistä opensource-kulttuuria • Kun yliopistot hankkivat UNIX-lisenssin: • Kehitysyhteisö laajeni • Yhteistyö tiivistyi • Yliopistot antoivat palautetta ja korjauksia • Bell Labs jakoi UNIX:ia omakustannehintaan koska se ei saanut myydä sitä (viranomaisten määräys)

  10. Kehitystapa 2 • UNIX olisi saattanut jäädä kaupalliseksi marginaaliseksi tuotteeksi ellei sitä olisi alettu jakamaan omakustennahintaan lähdekoodeineen?

  11. UNIX ja akateeminen maailma • UNIX syntyi alunperin osittain akateemisen tutkimuksen tuloksena (Multics-projekti, MIT) • Kehitystapa poikkesi perinteisestä tavasta • Muistuttaa nykypäivän opensource-kehitystapaa • Tietojenkäsittelytieteen laitokset ottivat käyttöön

  12. UNIX ja akateeminen maailma • Kun yliopistojen palaute otettiin huomioon, suosio kasvoi • Myös Bell Labs:in tutkijat vierailivat yliopistoissa professoreina ja päinvastoin

  13. Akateeminen maailma hyötyi UNIX:sta • Tarve paremmille järjestelmille tietojenkäsittelyyn • Käytettiin ulkopuolisia tietokonekeskuksia • Kalliita • Eivät innostuneita erityistarpeista • Laitteet kallita (suuret keskustietokoneet) • UNIX:in hinta minimaalinen • UNIX toimi pienissä ja edullisissa laitteissa, esim. PDP-11

  14. Akateeminen maailma hyötyi UNIX:sta • UNIX:ia oli helppo muokata ja ymmärtää • Lähdekoodi saatavilla ja muokattavissa • UNIX kerneli vain n. 10000 riviä siihen aikaan • Yksi henkilö pystyi ymmärtämään koodin

  15. Akateeminen maailma hyötyi UNIX:sta • Opiskelijat hyötyivät: • Ensimmäistä kertaa käytössä kokonaisen käyttöjärjestelmän lähdekoodi • Opiskelijat näkivät, että heidän oppimat abstraktit menetelmät käyttöjärjestelmien rakentamiseen pystyttiin käytännössä toteuttamaan • UNIX:ssa oli sen ajan parhaat työkalut ohjelmistonkehitykseen

  16. Akateeminen maailma hyötyi UNIX:sta • Kun UNIX:sta oli tullut yhteinen laitealusta yliopistoissa helpottui tieteellisten tulosten jakaminen • Kaikki käyttivät UNIX:ia

  17. Akateeminen maailma hyötyi UNIX:sta • UNIX toi uskottavuutta uudelle ja tuorelle tieteenalalle: tietojenkäsittelytiede • Siihen aikaan tietojenkäsittelytiede pyrki todistelemaan olemassaoloaan varteenotettavana tieteenhaarana • UNIX oli todiste siitä, että se mitä opetettiin paperilla pystyttiin käytännössä myös tekemään

  18. Akateeminen maailma hyötyi UNIX:sta • VAX:it ja niiden suosio innostivat yliopistoja hankkimaan niitä • Yliopistot hankkivat VAX:eja, koska ne olivat suosittuja • Edullinen ja tehokas hankinta • Tietojenkäsittelykapasiteettia pystyttiin kasvattamaan reilusti

  19. Akateeminen maailma hyötyi UNIX:sta • Tuen puute pakotti perustamaan käyttäjäyhteisöjä ja tekemään yhteistyötä muiden ryhmien kanssa • Myös yhteistyö yliopistojen ja eri yliopiston eri laitosten välillä tiivistyi • Esim. AUUG Australiassa

  20. UNIX hyötyi akateemisesta maailmasta • Yliopistot • antoivat palautetta UNIX:sta • tekivät parannusehdotuksia ja korjauksia • Ensimmäiset UNIX:iin vaikuttaneet olivat matemaatikoita ja tietojenkäsittelytieteilijöitä

  21. UNIX hyötyi akateemisesta maailmasta • Ohjelmoijien kysyntä kasvussa • Koska yliopistoilla oli UNIX, valmistuneet hallitsivat sen • Työnantajat rohkaistuivat hankkimaan UNIX:in koska koulutusta järjestelmään ei tarvittu • Myös Bell Labs hyötyi siis

  22. UNIX hyötyi akateemisesta maailmasta • Ulkopuoliset tutkijat (akateemiselta puolelta) viettivät sapattivuosia Bell Labs:ssa ja toivat uusia ajatuksia ja innovaatioita mukanaan

  23. UNIX hyötyi akateemisesta maailmasta • Käyttöjärjestelmien tutkijat alkoivat käyttää UNIX:ia tutkimusten pohjana (koska UNIX oli laajalti hyväksytty ja käytössä) • Tutkijat pystyivät muuttelemaan järjestelmää helposti • Tämä johti kolmeen asiaan: • Yleisen järjestelmän saatavuus auttoi verifioimaan ja toistaa muiden kokeita • Voitiin siis jatkaa ja laajentaa muiden aikaansaannoksia

  24. UNIXin tilanne tällä hetkellä • AT&T (ent. Bell) myi oikeudet 1993 Novell:lle • Novell myi oikeudet SCO:lle 1995 • Tilanne epäselvä tällä hetkellä • SCO nostanut useita Linuxia käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä vastaan kanteen • Yleinen mielipide on, ettei kanne pidä

  25. Yhteenveto • Linux tällä hetkellä suosituin UNIX-klooni • UNIX:in kehitystapa muistuttaa hyvin paljon nykyistä opensource-liikettä • SCO myy vieläkin UNIX:ia nimellä UnixWare

  26. Yhteenveto • Kysymyksiä, kommentteja?

More Related