Kuvan ja sanan suhteista
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 24

Kuvan ja sanan suhteista PowerPoint PPT Presentation


  • 64 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Kuvan ja sanan suhteista . Oulun yliopisto Lokakuu 2009 Harri Veivo. Kirjallisuutta.

Download Presentation

Kuvan ja sanan suhteista

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Kuvan ja sanan suhteista

Oulun yliopisto

Lokakuu 2009

Harri Veivo


Kirjallisuutta

  • Meyer Shapiro: "On Some Problems in the Semiotics of Visual Art: Field and Vehicle in Image-Signs". Semiotica 1/3 (1969): 223-242, myös teoksessa Robert E. Innis (toim.): Semiotics: An Introductory Anthology. Bloomington: Indiana UP, 1984, s. 206-225.

  • Roland Barthes: ”Kuvan retoriikka”. Teoksessa Martti Lintunen (toim.): Kuvista sanoin 3. Suomen valokuvataiteen museon säätiö, 1986, s. 71-92.

  • Juri Lotman: Merkkien maailma. SN-kirjat, 1989.

  • Jan-Kenneth Weckman: Maalaus maailman osana/Seitsemän maalauksen katsominen. Kuvataideakatemia ja Like, 2005.

  • Altti Kuusamo: Kuvien edessä. Gaudeamus, 1990.

  • Kai Mikkonen: Kuva ja sana. Gaudeamus, 2005.


Luennon aiheet

  • Kuvan ehdollisuudesta

    • Materiaali

    • Rajaus

  • Kuvarajauksen tehtävistä

  • Kuvan ja sanan suhteista I: Barthes

    • Lingvistinen sanoma ja kuvallinen sanoma

    • Kytkeminen ja välittäminen

  • Kuvan ja sanan suhteista II: Lotman

    • Ikoniset ja ehdolliset merkit

    • Eroaminen ja sekoittuminen


Kuvan ehdollisuus

  • Ehdollisuuden käsite: merkki perustuu sääntöihin, tapoihin, käytäntöihin

    • Ehdollisuus ≈ konventionaalisuus ≠ ”luonnollisuus”

  • Ehdollisuuden vuoksi merkin ja objektin suhde on aina jossakin määrin ”arbitraarinen”

    • Kulttuuriset merkin tuottamisen ja näkemisen tavat vaikuttavat, vaikka ”samankaltaisuus” tai ”näköisyys” olisivatkin kuvassa ilmeisiä

  • Esimerkki:

    • Perspektiivikuvauksen säännöt sekä kuvan tuottamisessa että kuvan katsomisessa (vs. esim. arvohierarkia)

    • Liittyy myös maailmankuvaan eli siihen, mitä kuvan ajatellaan tai halutaan esittävän: tilaa vai arvojärjestystä?

  • Shapiro: Esittämisen säännöt eivät ole arbitraarisia sanan vahvassa merkityksessä: niiden muutos osoittaa todellisuuskäsityksen muutosta

  • Altti Kuusamo: Havainto on teoriapainotteista – olemme oppineet katsomaan kuvia tiettyjen oletusten varassa (ei ”puhdasta” havaintoa)


Ehdollisuus kuvan materiaalissa ja rajauksessa

  • Kuvan merkkimateriaali on ehdollista: kulttuuri tarjoaa ne materiaalit, joilla kuvia voi tehdä

    • Kysymys teknologiasta, mutta ennen kaikkea kulttuurisesta kategorisoinnista: mikä käy, mikä ei käy

    • Shapiro: ehtoihin kasvaminen alkaa silloin, kun annetaan kynä ja paperi (ja kielletään piirtämästä tapettiin)

  • Weckman: modernissa taiteessa materiaalin valinnan vapaus on liki rajoittamatonta

    • Arbitraarisuuden tila (”kaikki käy”), joka lakkaa kun jotakin valitaan (ja jotakin muuta ei)

  • Rajaus on myös historiallinen ilmiö (Shapiro: nykyinen käytäntö syntynyt 1000-luvun jälkeen)


Kuvarajauksen tehtäviä

  • Rajauksen tehtäviä:

    • Erottaa kuva ympäristöstään (kuvan tila vs. katsojan tila)

    • Paikantaa kohde ja korostaa sitä

    • Tehtävät ovat historiallisesti muuttuvia, määrittyvät esittämisen sääntöjen kautta

  • Myös esim. rajauksen ylittäminen ekspressiivisenä keinona sekä rajauksen liudentaminen taiteen statuksen ilmentäjänä (hälventää eroa taiteen ja ympäristön välillä)

  • Barthes: Kuvaus realistisessa kirjallisuudessa ja ikkunasta katsominen – yhteinen esityksen järjestämisen periaate, intersemioottinen ja –tekstuaalinen suhde


”Klassinen” rajaus: Rafael, Ateenan koulu


Rajan ylitys ekspressiivisenä keinona: Ranma


Materiaalin ehtojen ja rajauksen kyseenalaistaminen:Christian Dotremontin ”logoneige”


Kuva joka ei tunne rajaa, kuva joka semiotisoi ”kantajaa”


Kuvan ja sanan suhteista I: Barthes

  • Essee ”Kuvan retoriikka”: metodina kartoittaminen ja suhteiden selvittäminen – ”mitä on” ja ”miten toimii”

  • ”Lingvistinen” sanoma eli kuvassa olevat tekstit (kuvatekstit ja tuotteiden tekstit):

    • 1) Denotaation taso: kielellinen perusmerkitys (”sanakirjamerkitys”)

    • 2) Konnotaation taso: kielessä oleva kulttuurinen ja kontekstuaalinen merkitystaso (esim. ”Panzani” konnotoi italialaisuutta)

  • Kuvallinen sanoma

    • 1) Denotaation taso: se mitä kuvassa näkyy (koodauksen kysymys: ei sanastoa)

    • 2) Konnotaation taso: edellyttää tunnistamisen lisäksi laajempaa kulttuurista tietoa (esim. toimintaketju, kansallisuus, kuvataide…)

    • Kuvassa denotaatio jatkuvaa, konnotaatio epäjatkuvaa...?


Kuvan ja sanan suhteista I: Barthes

  • Kuva on polyseeminen ja jäsentymätön: denotaation tasolla ”virtaa”, konnotaation tasolla erilaisia jäsentymisiä

  • Kuvatekstillä kaksi tärkeää tehtävää juuri kuvan em. luonteen vuoksi

  • 1) Kytkentä: kiinnittää kuvan polysemian kielellä ilmaistuun selkeään merkitykseen - kontrollia

    • Nimeäminen: mistä kuvassa on kyse

    • Tason asettaminen: ”kirjaimellinen” vai symbolinen (esim. kaksi ihmistä vai kaksi valtiota/aikakautta/kulttuuria?)

    • Hierarkisoi ja kuljettaa katsetta kuvassa: oleellinen vs. epäoleellinen

  • 2) Välittäminen: kuva ja teksti täydentävät toisiaan

    • Teksti liittää kuvan kokonaisuuteen, esim. kertomuksen ajalliseen jatkumoon

    • Kuva täydentää tekstiä (esim. tarinan henkilöille hahmo)

  • Mikkonen: välittämisessä kuva ja teksti ovat osa laajempaa, kolmatta diskurssia

    • Ei rajaaminen, vaan yhteistoiminta: kuva täydentää ja laajentaa tekstiä ja päinvastoin

    • Kyse merkkimateriaalien eroista: ”ylijäämää” (kuva on enemmän kuin sana ja sana enemmän kuin kuva), joka saattaa muuttua merkitykselliseksi


Tupakoiminen on edellen yleistä ikääntyvien miesten keskuudessa.


Roland Barthes, 1915-1980.


Kytkentä ja välittäminen:Ihmisestä henkilöön ja tarinaan


Kuvan ja sanan suhteista II: Lotman

  • Ikoniset merkit (kuva): ilmaisun ja sisällön suhde motivoitu (samankaltaisuus, esim. koiran kuva)

  • Ehdolliset merkit (sana): ilmaisun ja sisällön suhde perustuu konventioon (esim. [syyr] – hapan ruots., päällä ransk.)

  • Ikoniset merkit (kuva) ja ehdolliset merkit (sana) kaksi ”riippumatonta ja tasavertaista kulttuurimerkkiä”

    • Esiintyvät kautta historian

    • Omat kehityskulkunsa

    • Olemassaolo ilmeisen välttämätöntä kulttuurien kehitykselle

  • Rakenteellisia ja funktionaalisia eroja

    • Sanat asettuvat helpommin syntagmaksi ja osoittavat paremmin kieliopillisia tehtäviä: sopivat kertomiseen (ja metakieleksi)

    • Kuvat eivät asetu samalla tavalla helposti syntagmaan: sopivat nimeämiseen, kuvaamiseen, eivät kertomiseen

    • Kuvalla ei voi kieltää (tai: kieltävät kuvat perustuvat konventioon, joka on jossakin vaiheessa ilmaistu kielellisesti)


Kuvan ja sanan suhteista II: Lotman

  • Ehdollisten ja ikonisten merkkien rakenteelliset ja funktionaaliset erot heijastuvat epistemologisina ja normatiivisina eroina

    • Kuvat koetaan ”vähemmässä määrin merkkeinä” eli totuudellisempina

    • Ehdolliset merkit koetaan ambivalenteiksi (”Words, words, words”)

    • Asetelmaan vaikuttaa myös teknologian kehitys: valokuva syrjäytti maalauksen ”toden merkin” asemasta, elokuva valokuvan

    • Teknologia vaikuttaa siis epistemologisiin oletuksiin, jotka kulminoituvat merkkityyppien kulttuurisessa asemassa

  • Toisaalta rajapintoja ja sekoittumisia

    • Ikoniset merkit ovat aina jossain määrin ehdollisia (Shapiro)

    • Ehdolliset merkit välittyvät hahmoina (”kuvina”)

    • Ikonisilla merkeillä muodostetaan syntagmoja

    • Ehdollisissa merkeissä pyritään tekemään muodolliset tekijät semanttisiksi: kirjoituksen materiaalin (esim. äänteet, rytmi, kuvallisuus) semiotisoiminen

    • Kyse vuorovaikutuksesta, vaihtumisesta, rajanylityksistä, konflikteista, poissulkemisesta


Kertova kuva


Kertova kuva


Kuvaksi muuttuva sana


Kuvana toimiva sana One Piecessä


  • Login