iPadit/tabletit alkuopetuksessa – pintaselailua vai syvällistä oppimista Sari Muhonen, Helsingin yliopiston Viikin norm

1. iPadit/tabletit alkuopetuksessa – pintaselailua vai syvällistä oppimista Sari Muhonen, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Riikka Tidenberg, Saimaan mediakeskus

2. Innovaation käyttöönotto ja leviäminen • Verkostoituminen ja sen tuoma tuki • vuorovaikutus muiden opettajien kanssa • materiaalien jakaminen • Paikalliset ominaispiirteet • olosuhteet • koulu yhteisönä • Ulkoiset muuttujat • - rahoitusmahdollisuudet • opetussuunnitelmat • täydennyskoulutus • Opettajan oma persoonalliset ominaisuudet • aiemmat tiedot • tietotaito • halu kehittää itseään • Innovaation ominaisuudet • tarve ja hyöty • selkeys, laatu • käytännöllisyys, käytettävyys • kokeiltavuus (”shareware”) • havaittavuus (tulokset) Minä itse • Ankkurointi ja vastarinta • konfliktit (arvo, valta) • muutosvastarinta • käytännön kysymykset Lähde: Mukaillen Fullan, Rogers, CERI

3. Missä olemme? Toimintaympäristön muuttuminen ja nopea teknologia asettaa mahdollisuuksia ja haasteita opetuksen ja opiskelun toteuttamiselle. Medialukutaito ja -käyttötaito osaksi tärkeitä kansalaistaitoja. Opettajina ja kouluttajina tukemassa oppijan toimijuutta, osallisuutta ja kykyä oppia nyt ja muuttuvissa tulevaisuuden tilanteissa. Lapset syntyneet digimaailmaan. Tätä tukemaan on luotu hankkeet: Molla ja Sormet Tutkimyskysymys: Kuinka opettajat kertoivat iPadienkäyttöönottokokemuksistaan osana MOLLA-hanketta?

4. TUTKITUT TOIMINTAYMPÄRISTÖT Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu: -5 iPadia syksyllä 2011 kuuden alkuopetusluokan yhteiskäyttöön: kolme ensimmäistä ja kolme toista luokkaa. Opettajat ottivat kokeillen padit käyttöön, kukin itselleen sopivalla tavalla heti lokakuusta lähtien. Lappeenranta: -Kesämäen päiväkotiin 5 iPadia ja Lappeen päiväkotiin 5 iPadia. Padit annettiin vastuuhenkilöille kokeiltavaksi lokakuun lopulla, jotta he saivat tutustua rauhassa koneeseen ja appseihin. Tammikuussa 2012 padit otettiin ryhmissä käyttöön ja kokeiltiin pienryhmissä.

5. Lasten kommentteja, eskariryhmä: ANIMAATIO • kivaa • liikutettiiniiteläimii • otettii kuva • kuvattii kameralla • helppoo ja hauskaa • opittii, et kuotetaa kuva, ni ei panna ormiaetee • mä luin sitä satuu IPAD • kivaa, semmosiijuttui et niist kuulu äänii, pantiivaik vesihana päälle • sil voi kuvata ja pelata • oli kivaa tehäsillai ääniä sillä • iha kivaa ja helppoo ÄÄNILOTTO • se oli kivaa • että äänitettiin kaikkiierilaisiiäänii • kameralla kuvattiin • se oli kivaa syyä sitä näkkärii • otettiihapankorpusta kuva ja Joni äänitti sen hapankorpun syönnin • opittiipelaamaa äänilottoo • mieopin, että tuolii ei saa hangata, ku tulee naarmuja lattiaa • äänitin sitä, kuniissäkkituoleiskahisetaa • opin kuunnella

6. Kommentteja 3-4 vuotiailta: • mäosaan jo ite ottaa hyviä matkakuvia • mieosaan myös ottaa kuvia • mäosaan leikata lehtiä ja kattoo elokuvaa siltoisel, silsmaaspoosil • no niillä, että värittää ja pelata siltoisel • lehtien leikkaaminen oli kivaa ja laitettiin ne paperille, niist tehtiin tauluja • ottaa kameralla kuvia • mieoonpelannu sitä autopeliä (RUSH HOUR) • myöollaan pelatu sitä yhtä dinosauruspeliä, mis pitää löytää pareja sitannettii kirahville ruokaa • se, että saa kattooelokuvii ja piirtää • ottaa kuvia lapsista • mieotin nalleista kuvia ja mie kävin salaa ottaa koululaisista kuvia kun ne söi

7. OPPIMISEN NÄKÖKULMAT Paavola, Lipponen, jaHakkarainen (2004, s. 574) esittämätkolmemetaforaaoppimisesta 1) Osallistumisperspektiivi (participation perspective) 2) Tiedonhankkimisperspektiivi (knowledge acquisition perspective) 3) Tiedonluomisperspektiivi (knowledge-creation perspective) -> tänäpäivänä on lisääntyvässämäärintarvettaymmärtääteoreettisestijakäytännöntasollakuinkauuttatietoa, välineitäjakäytäntöjäluodaan (Paavola & al. 2004, s. 574). Sormitietokoneiden käyttöönotto nähdään yhteisöllisenä prosessina, jossa myös oppilaat osallistuvat uusien käytäntöjen ja käytäntöyhteisöjen (Lave & Wenger 1991) luomiseen.

8. Alkutilanne Opettajat kertoivat itsensä -osaaviksi ja taitaviksi (2/9) -sopivan tuen avulla oppiviksi (5/9) -epävarmoiksi ja turhautuviksi (2/9) uutta teknologiaa kohdatessaan. Aiemmat kokemukset tieto-ja viestintäteknologialaitteista Kotona -iPad (2/9), tietokone/läppäri(8/9) -älypuhelin (2/9) Lisäksi mainintoja peruspuhelimesta, kameroista, TV:stä. Työpaikalla -tietokone/läppäri (8/9) -kamera (2/9), dokumenttikamera/dataprojektori/videotykki/dvd-soitin –yhdistelmä (2/9), älytaulu (1/9) Lisäksi mainintoja peruspuhelimesta, kameroista.

9. Onnistumisia • käyttö yllättävän helppoa • lapset innostuneita ja osaavia • oppiminen lasten kanssa • ilo omasta onnistumisesta ja oppimisesta • ilo kollegan kanssa jakamisesta (silloin, kun siihen oli aikaa) • Haasteita • ajan puute ja riittämättömyys: ei korvausta kotona tehdystä työstä • omat taidot ja asenteet • kollegojen asenteet (kateus, kielteisyys, hankkeesta vetäytyminen) • tuen riittämättömyys • laitehuolto (lataus, datan tyhjentäminen, appsien etsintä ja lataus) • kokemus siitä, että pedagogista ’ohjeistusta’ ei ole, se pitäisi itse löytää • kokemus laitelähtöisyydestä • laitteita liian vähän

10. KONSTRUOIDUT NARRATIIVIT: Tarinoita siitä, kuinka uusi teknologia ’otettiin haltuun’ , pintaselailusta syvälliseen oppimiseen I Heti vaan yhdessä ja yksin kokeilemaan (3/9) Kokemusta työstä +/- 10v, laitteita jo käytössä enemmän, syvällistä ja nykyaikaista oppimista lasten kanssa, myös pintaselailua, kokeiluun heittäytyminen lasten kanssa (kollaboratiivinen tiedonluominen ks. Paavola & al. 2004). II Ensin itse kokeilemaan, sitten lapset mukaan (2/9) Laitteita käytössä, kokeiluun lähes heti tarttuminen, halu pitää ’tilanne hallussa’ ja opiskella laitteiden tuella oppisisältöjä. II Varauksella pohtien mukaan (3/9) Uteliaisuutta, epäilyä, osalla muutosvastarintaa, osalla pintaselailua, osa onnistui ja innostui, yksi yhä epäilevä, mutta aiempaa avoimempi. IV Vetäytyminen uuden kokeilemisesta (1/9) Vähän työkokemusta, vähän laitekokemusta, defensiivinen suhtautuminen keino selviytyä (En halua/osaa/uskalla kokeilla).

11. I Heti vaan yhdessä ja yksin kokeilemaan (lapsilähtöinen tutkiva oppimiskäsitys) Iina Innostunut Onnistunut Kokeilija (nro 6) ”Minulla on työkokemusta yli 10 vuotta, ja käytän paljon uutta teknologiaa sekä kotona että työssäni. Opin sopivan tuen avulla uusien laitteiden käytön. Olin heti innostunut, en halua jäädä kehityksestä jälkeen. Lähdin tutusta ja pienestä liikkeelle (mm. kuvadokumentointi), ja otin laitteet heti kokeillen käyttöön. Innostuin lisää, kun opin ja keksin uutta. Lapset voimaantuivat dokumentoimaan työtään, olivat innostuneita. Haluaisin ehdottomasti jatkaa Padien käyttöä: lapset ovat taitavia käyttäjiä ja soveltajia.” Iina Innostunut Onnistunut Osallistava Kokeilija (nro 7) ”Minulla on työkokemusta yli 10 vuotta, ja käytän paljon uutta teknologiaa sekä kotona että työssäni. Minulla oli iPad kotonani jo ennen MOLLAa ja koen olevani taitava uusien laitteiden kanssa. Innostuneena lähdin heti kokeilemaan laitteita sekä kotona, että koulussa lasten kanssa Lähdin tutusta ja helposta liikkeelle (mm. drawingpad, kuvadokumentointi, tuettu kuvatiedon etsintä) oppien laitteen käyttöä sekä yksin että lasten kanssa. Aion ehdottomasti jatkaa Padien käyttöä.” Iina Innostunut Onnistunut Osallistava Kokeilija (nro 9) ”Minulla on työkokemusta n. 7 v . Käytän tietokonetta kotona ja työpaikalla. Opin sopivan tuen avulla laitteiden käytön. Olin hyvin kiinnostunut iPadeista, ja annoin heti laitteet lasten kokeiltavaksi, vein myös laitteen heti tutkittavaksi kotiin. Annan lasten tutkia ja kokeilla, ohjaan tarvittaessa. Koen iPadit erittäin innostavaksi ja käyttökelpoiseksi.”

12. II Ensin itse kokeilemaan, sitten lapset mukaan (pedagogian ja laitehallinnan tärkeys) Iina Harkiten Innostunut (nro 4) ”Minulla on työkokemusta hieman alle 10 v, ja käytän aktiivisesti laitteita ja koen itseni taitavaksi niiden kanssa. Innostuin heti iPadeista, mutten osannut heti hyödyntää niitä järkevällä tavalla. Halusin ensin sisäistää laitteet, kokeilin kotona, opettelin, ja huomasin Padin olevan kätevä. Halusin siis ensin ottaa sekä laitteen että sovellukset haltuun ennen kuin hyödynsin niitä opetuksessa. Olen entistä vakuuttuneemipi siitä, että iPadit soveltuvat pedagogisesti työhöni ja toivon lisää laitteita.” Iina Innostunut Utelias Onnistuja (nro 8) ”Minulla on pitkä työura, yli 20 vuotta. Käytän teknologiaa, erityisesti tietokonetta, sekä kotona että työssäni. Opin sopivan tuen avulla laitteiden käytön. Hanke innosti, olin utelias, kokeilin ensin itse, sitten lasten kanssa. Koin Padien käytön helpoksi ja nopeaksi. Koen, että laite itsessään ei tuo pedagogiikkaa, mutta laitteen avulla voidaan tukea pedagogisia toteuttamismalleja. Asenteeni ei muuttunut, olen edelleen kiinnostunut. Opettajilla tulisi olla omat laitteet ja laitteita tulisi olla lisää oppilaskäyttöön.

13. II Varauksella pohtien mukaan Ulla Utelias-Etsiväinen-Onnistuja (nro 3) ”Käytän tietokonetta sekä töissä että kotona. Olen ollut yli 20 vuotta työelämässä ja opin uusien laitteiden käytön sopivan tuen avulla. Suhtauduin uteliaasti, kokeilin iPadia kotona, opettelin, ja yllätyin: se olikin helppoa. Padien käyttö oli mukavaa ja motivoivaa: suhtautumiseni muuttui, ja aion käyttää laitetta myös jatkossa.” Eija Epäilijä:-Onnistuja (nro 2) ”Läppäri on minulle tuttu väline, ja hyödynnän sitä myös työssäni. Olen ollut jo muutaman vuoden töissä. Opin sopivan tuen avulla uusien laitteiden käytön. Aluksi minua mietitytti ja epäilytti koko MOLLA-hanke, että olisiko siitä hyötyä. Yllätyin kuitenkin, että iPadien käyttö oli helppoa ja vaivatonta ja lapset olivat innostuneita. Asenteeni muuttui, ja ostin iPadin myös kotiin.” Eija Epäilijä-Epäilijä (nro 5) ”Olen tehnyt yli 20 vuotta töitä, ja käytän teknologiaa sekä kotona että koulussa. Minulla on myös oma iPad. Koen kuitenkin usein turhautumista ja epävarmuutta uusien laitteiden parissa. En halua kokeilla ja turhautua kokeillessani uutta, joka ei vielä ihan toimi. Koen, että iPadit eivät tuo lisäarvoa työhöni, ja olen edelleen tätä mieltä. Yritän suhtautua avoimemmin ja ottaa selvää, mutta laitteita tulisi saada lisää, omat laitteet jokaiselle.”

14. IV Vetäytyminen uuden kokeilemisesta Valma Vetäytyjä (nro 1) ”En ole juurikaan käyttänyt tietokoneita, tai muutakaan teknologiaa. Olen juuri aloittanut työt, enkä ole kokeillut hyödyntää esimerkiksi tietokoneita. Koen itseni teknisten vempaimien kanssa epävarmaksi ja turhaudun, kun en osaa. Siksi mieluummin jätän väliin koko sähläämisen. Suhtautumiseni ei ole MOLLAn aikana muuttunut, tämä asia ei kiinnosta minua.”

15. Tulosten pohdintaa Tässä pienessä aineistossa työkokemuksella ei ollut selkeää merkitystä suhtautumiseen. Tosin, kriittisin suhtautumisasenne oli vähiten töissä olleella. Noin 10v työssä olleet suhtautuivat hankkeeseen myönteisimmin ja kokivat vahvaa onnistumista. Teknologiaa paljon käyttävät olivat usein myönteisimpiä (hlöt 4,6,7), mutta poikkeuksiakin oli (mm. nro 5, myös padi kotona) Onko kaikkien ’pakko’ innostua uudesta teknologiasta? Jollei itse ole kiinnostunut, onko oikeus evätä diginatiiveilta lapsilta mahdollisuus mediakasvatukseen? Sillä…

16. Lapset kerrottiin poikkeuksetta ennakkoluulottomiksi, kokeileviksi, innostuneiksi ja onnistuviksi!!! ASENNE -> Olennaista opettajien asenne, oppimisvalmius ja kyky kokeilla uutta, heittäytyä oppimaan, myös lasten kanssa, ei ainoastaan antavana osapuolena (oppimiskäsitys) -> Asenteen merkitys ja siihen vaikuttamisen mahdollisuudet, sitouttaminen oppimaan yhdessä TUKI -> Sopivan ja oikea-aikaisen scaffoldauksen (ks. Vygotsky 1978) tarjoaminen ja tuen mahdollistaminen työssä LAITTEET -> laitteita riittävästi lasten käyttöön, oma laite opettajan käyttöön

17. Päätelmiä uuden teknologian käyttöönottoon • Olennaista: • miten sitoutetaan kaikki hankkeeseen ja yhdessä oppimiseen • luoda kokemus siitä, että aikaa vievää kokeilutyötä arvostetaan ja siitä maksetaan korvaus/kokeiluun voi käyttää työaikaa erillisjärjestelyin • on pedagoginen tuki lähellä saatavilla • on oma kone jatkuvasti lähettyvillä: mahdollistaa ja kannustaa kokeilemiseen kotona, ja luovan kokeilun ja innovatiivisuuden omassa työssä • koneita on riittävästi lapsille • huomioida emootiot ja tunnepuoli (osaamiskokemukset, kokemukset muiden huonommuudesta/paremmuudesta) • Kokeilla, tutkia, luoda ja dokumentoida, kuinka laitteen avulla voidaan tukea pedagogisia toteuttamismalleja.

18. LÄHTEET: Fullan, M. (1991). ”The New Meaning of Educational Change”. (2nd ed.) London: Casell Lave, J. and Wenger, E. (1991) Situated Learning. Legitimate peripheral participation, Cambridge: University of Cambridge Press. Paavola, S., Lipponen, L., & Hakkarainen, K. (2004). Models of innovative learning communities and three metaphors for learning. Review of Educational Research, 74(4), 557–576. Riessman, C. K. (2008). Narrative methods for the human sciences. SAGE. Rogers, E. (1995). “Diffusion of innovations”. (4th ed.). New York: The Free Press. Vygotsky, L. S. (1978). Mind in Society: The development of higher psychological processes.Cambridge, MA: Harvard University Press.

19. Kiitos! Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi ari.myllyviita@helsinki.fi www.vink.helsinki.fi Saimaan mediakeskus riikka.tidenberg@lappeenranta.fi www.saimaanmediakeskus.fi www.molla.ejuttu.fi