1 / 12

Akavan veropoliittinen ohjelma 2019

Akavan veropoliittinen ohjelma 2019. Eugen Koev Tiedotustilaisuus 19.3.2013. Lähtökohdat. Julkinen sektori ja verotus ovat tiiviissä yhteydessä. Suomessa julkinen sektori on hyvin laaja.

vianca
Download Presentation

Akavan veropoliittinen ohjelma 2019

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Akavan veropoliittinen ohjelma 2019 Eugen Koev Tiedotustilaisuus 19.3.2013

  2. Lähtökohdat • Julkinen sektori ja verotus ovat tiiviissä yhteydessä. • Suomessa julkinen sektori on hyvin laaja. • Julkisella rahoituksella hoidetaan keskeisiä tehtäviä kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta – mutta käyttökohteita on ajan mittaan tullut koko ajan lisää. • Laaja julkinen sektori – kireä verotus – kannustinongelmat • Julkisen talouden sopeuttaminen kokonaisveroastetta kiristämällä ei ole talouspoliittisesti kestävää. Julkisen sektorin rahoituksen kestävyys pitää varmistaa kasvulla ja työllisyydellä, vahvistamalla julkisen sektorin toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä tehtävien prio­risoinnilla. Verotuksen toimeenpanoa on parannettava, mikä tehostaa samalla harmaan talouden torjuntaa

  3. Julkisen sektorin menottehtävittäin, osuus BKT:sta Lähde: Tilastokeskus

  4. Julkisen sektorin menot EU-15 maissa, osuus BKT:sta 2011 Lähde: Eurostat, Oma laskelma

  5. Ansiotuloverotus • Kasvun pääasiallinen lähde on inhimillinen pääoma eli osaaminen ja innovatiivisuus – on aivan keskeistä, miten osaamista verotetaan. • Pienituloisten palkansaajien ansiotuloverotus on Suomessa eurooppalaisit­tain kilpailukykyinen. Erityisasiantuntija - ja johtotehtävissä toimivien palkkatasoilla ansiotuloverotuksen taso on Suomessa korkeampi kuin Länsi-Euroopassa yleensä. • Kohtuullinen ansiotuloverotus edistää myös osaamisintensiivisten yritysten syntyä ja kasvua. Näissä yrityksissä ihmisten osaaminen on tärkeämpää kuin koneet ja laitteet. Myös näiden alojen yrittäjien tulot ovat pääosin ansiotuloja.

  6. Yksin asuvan palkansaajan keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa* 2012 *Muut Länsi-Euroopan maat ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska. Viro ei ole mukana luvuissa   Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2012; 12.12.2011, Oma laskelma

  7. Ansiotuloverotuksen kehittäminen • Osaamisintensiivisen kasvun mahdollisuuksia tulee vahvistaa: ansiotulovero­tusta pitää laskea asteittain EU-15 -maiden tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylin työtuloihin kohdistuva rajaveroaste pitää laskea 50 prosenttiin • Verotusta ja sosiaaliturvaa on kehitettävä edistämään mahdollisimman tehok­kaasti työllistymistä.

  8. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Veronmaksajien ja ansiotuloverojen* jakauma tuloluokittain 2011 Tuloluokka, 1 000 e/v Akavalaisista koko vuoden työssä olevista palkansaajista 90 prosenttia arvioidaan sijoittuneen vuonna 2011 tulovälille 28 500–97 500 euroa vuodessa. *) Valtion ansiotulovero ja kunnallisvero Lähde: Verohallitus, verotilasto 2012

  9. Yritys- ja pääomatulojen verotus • Yhteisöverokanta on tärkein instrumentti, jolla vaikutetaan yleisesti yritysten toimintaympäristöön. Yhteisövero on erittäin kireän kansainvälisen kilpailun kohde – Suomella ei enää kilpailuetua tältä osin. • Verotuksen pitää kohdella lähtökohtaisesti mahdollisimman samalla tavalla kaikkia yrityksiä. Tietyissä tilanteissa on kuitenkin perusteltua tukea yritystoimintaa, joka edistää laajasti hyväksyttyjä yhteiskunnal­lisia tavoitteita. • Yhteisöverotuksemme on oltava kilpailukykyinen suhteessa keskeisiin kilpailija­maihimme, etenkin Ruotsiin. Yhteisövero tulee asteittain laskea 22 prosenttiin. Tällöin tulee edellyttää, että yritykset investoivat osaamiseen sekä koneisiin ja laitteisiin. • Yhteisöverolle on asetettava vähimmäistaso EU:ssa. • Yhteisöveron, pääomatuloveron ja ansiotuloveron muodostamaa kokonai­suutta on kehitettävä kannustavammaksi niin, että pk-yrittäjien kokonaisvero­rasitus kevenee.

  10. Yhteisöverokannan kehitys 1995–2013 Lähteet: Veronmaksajien keskusliitto, KPMG, Oma laskelma

  11. Kulutusverot • Kulutusveroilla on kielteisiä vaikutuksia muun muassa työn tarjontaan, kuten suoralla palkkaverotuksellakin. Useimpien arvioiden mukaan nämä kielteiset vaikutukset ovat kokonaisuudessaan pienempiä kuin suoralla palkkaverotuksella tai yritysverotuksella • Kulutus- ja haittaveroja voidaan edelleen maltillisesti korottaa, jos ansiotuloverotusta samalla kevennetään. • Kulutusverojen korotukset pitää kohdistaa mahdollisuuksien mukaan haittave­roihin, kuten alkoholi- ja tupakkavero sekä ympäristöveroihin, mutta merkittävää verotulojen lisäystä ei saada ellei koroteta arvonlisäverokantoja

  12. Yleisen ALV-kannan taso Euroopassa vuoden 2013 alussa Lähteet: Veronmaksajien keskusliitto, IBFD, KPMG

More Related