Urakointimahdollisuudet Euroopassa –eurooppalainen puunkorjuu 2020 Antti Asikainen, METLA

1. Urakointimahdollisuudet Euroopassa –eurooppalainen puunkorjuu 2020Antti Asikainen, METLA Puunhankinnan kehittämisseminaari Kouvola 29.9.2006 /

2. Tausta • Suomessa ja Ruotsissa kilpailtiin puunkorjuun koneellistamisessa 80- ja 90 -luvuilla • Tavoitteena oli koneellistaa koko puunkorjuu • 90-luvulla metsäkoneenrakennus keskittyi Suomeen ja Ruotsiin

3. 2000 –luvulla Suomesta on tullut johtava metsäkonevalmistaja • Suurten konevalmistajien omistus on ulkomaisten yritysten käsissä (Komatsu, Deere)

4. Esityksen sisällys • Puunkorjuun toimintaympäristön kehitys Euroopassa ja maailmassa laajemminkin • Muiden metsäoperaatioiden (istutus, taimikonhoito jne.) kehitystrendit • Metsäkoneyrittämisen kehitys Euroopassa ja suomalaisten yrittäjien toimintaedellytykset • Puola, Saksa, Skotlanti

5. Puunkorjuun toimintaympäristö 2020 • Globalisoitunut puunhankinta • kuitupuu, sahatukit ja energiahake kasvatetaan ja korjataan/kuljetetaan ympäri maapalloa • korjuumenetelmät harmonisoituneet

6. Metsäkoneyritykset toteuttavat kaikki metsäoperaatiot • vastuut laajentuneet nykyisestä kattaen kaikki metsäoperaatiot metsän uudistamisesta päätehakkuuseen • Metsänomistajuus stabiloitunut • Metsäomaisuus palautettu alkuperäisille omistajilleen Itä-Euroopassa • Venäjän metsänvuokrauskäytännöt vakiintuneet • Muilla mantereilla metsäyhtiöiden hallussa on entistä suurempia istutusmetsiä

7. Puunkasvatus ja –korjuu siirtymässä istutusmetsiin • tasakokoiset puustot • vähän ympäristörajoitteita (biodiversiteetti, maaperävauriot, monikäyttö) • yksinkertainen logistiikka

8. Langattomat tietoverkot kattavat koko Euroopan • jatkuva yhteys korjuukaluston ja metsäkonttorin välillä • tiedonsiirtonopeudet nousevat 1000-kertaisiksi

9. Laaja vaihtelu fyysisessä toimintaympäristössä • lämpötila: -40C -> +45C • maasto-olosuhteet: kaltevuus, kantavuus, pinta • korjattavassa puustossa valtava vaihtelu

10. Hakkuun koneellistamisaste EU-maissa 2004

11. Hakkuumenetelmien kehitys: Tavaralaji- vs. runkomenetelmä Teknisesti mahdollinen trendi Nykyinen kehitystrendi

12. Visio 2020 • CTL –menetelmällä korjataan suurin osa maailman puustosta • CTL –koneiden myynti 6 000 konetta/a • 75% koneista valmistetaan Suomessa • Suomi sektorin teknologiajohtaja • Sektori työllistää 4 000 - 5 000 henkilöä Suomessa

13. Case Puolahakkuumäärä n. 31 milj m3/a (kuoretta) • Hakkuun koneellistamisaste <5% • Puusto pääosin hiekkamaalla kasvavaa mäntyä • yli 90% korjattavissa koneellisesti • Metsähallitus omistaa metsistä 83 % • Nykyinen korjuuyrittäjäkunta ei kykene koneellistamaan korjuuta investointien rahoitusongelmien vuoksi

14. Case Puola • Metsätraktoreilla hyvä maine • Hakkuukoneisiin suhtaudutaan varauksin • pelko työllisyysvaikutuksista • Työturvallisuuden paraneminen vahva koneellistamisen argumentti • Koneyrittäjiä naapurimaista toimii jo Puolassa • Työnjohto ei ole tottunut koneellisen puunkorjuun johtamiseen

15. Kuva Marcin Pisarek

16. Case: Saksa hakkuumäärä 51 milj. m3/a (kuoretta)

17. Saksa • Yrityskoko on edelleen pieni • moottorisaha+skidderi/maataloustraktori + vinssi • 1-2 konetta, vaimo hoitaa kirjanpidon • Moderni koneurakointi alkoi 20 v. sitten kuormaa kantavien metsätraktoreiden tullessa markkinoille • Hakkuusopimukset saadaan henkilökohtaisten kontaktien kautta (metsänomistajat + valtion metsänhoitajat)

18. Koneita käytetään yhdessä vuorossa • korkeat tuntikustannukset • Katkonnan ohjausjärjestelmät sekä hankinnan ohjauksessa käytettävä langaton tiedonsiirto eivät käytössä laajasti • Metsäteollisuus keskittyy • harvesteri + metsätraktori –yhdistelmä yleistyy • järeä laatulehtipuu moottorisahakorjuuna

19. Puuhuutokaupat yleistymässä, suhteisiin perustuva käytäntö väistymässä • Haasteita • Kuljettajien koulutus vähäistä • Yksityisten metsänomistajien mobilisointi • Puutavaralajien määrä lisääntyy • Puunhankinnan ohjaus keskittyy • Siirtyminen Suomen malliin • Keskitetty puunkorjuun ohjaus • Pelkona korjuutaksojen aleneminen

20. Skotlanti (hakkuumäärä 8 milj. m3 (kuoretta, koko Britannia) Aboyne / harvennus

21. Skotlanti (Röser & al.) Knokkando – avohakkuu

22. Skotlanti • Puunkorjuu tapahtuu lähes yksinomaan istutusmetsistä • Korjuu on koneellista, kuten Suomessakin • Korjuuolosuhteet poikkeavat suomalaisista • maaperän heikko kantavuus (turvemaat) • mäkisyys • korjattava puusto erittäin tiheää • Hakkuun tuottavuus ja kustannustaso lähellä Suomalaista tasoa

23. Skotlanti, hakkuun tuottavuus avohakkuulla

24. Skotlanti, hakkuukustannus avohakkuulla

25. Metsäenergian korjuu nostaa työmääriä n. 30% Euroopassa

26. Metsänhoitotyöt koneellistetaan

27. Päätelmiä • Yrittäjävetoinen puunkorjuu on arkipäivää Euroopassa • Tottumattomuus konekorjuuseen rajoittaa tehokkaiden työmenetelmien käyttöä ja alentaa tuottavuutta • Maakohtaiset erot ovat suuria, mutta harmonisoitumassa • metsänomistus • korjuuolosuhteet • metsäteollisuus

28. Päätelmiä • Puuta käyttävä teollisuus siirtynyt/siirtymässä globaalien yritysten haltuun • Jalostuslaitosten puunkäsittely perustuu CTL-teknologiaan • Suomalaisilla puunkorjaajilla kova maine Euroopassa • Korjuumarkkinoille lähteminen vaatii maakohtaisen tarkastelun • Varauduttava toimimaan useissa maissa

29. Rakentaa metsäsektorin tulevaisuutta tutkimuksen keinoin