Oikeussosiologia 1: Luentosarjan eteneminen ja lähtökohdat

1. Oikeussosiologia 1:Luentosarjan eteneminen ja lähtökohdat Kaijus Ervasti

2. Pohdinta ryhmissä • Mitä odotatte luennoilta? • Minkälaiset aihealueet tai näkökulmat kiinnostaisivat? • Mikä on aikaisempi kosketuksenne oikeussosiologiaan; onko mitään kokemusta ja millaista?

3. Oikeustieteen opetuksen fokus? • ”For law students to focus exclusively on the litigation process is like medical students studying only surgery as a means of curing illness. Of course, that is not what medical students do. They study an extensive range of subjects for the treatment and cure of illnesses. Law students too must extend their focus beyond the litigation arena to a greater understanding of problem-solving approaches. The legal community’s failure to do this for so long may be part of the reason for so much congestion in the civil justice system.” (Jaqueline M. Nolan-Haley 2001)

4. Luentojen tavoitteet • Antaa tietoa oikeussosiologiasta tutkimusalana • Luoda kuva oikeudellisten ilmiöiden ja instituutioiden roolista yhteiskunnassa • Antaa välineitä arvioida ”todellisuutta” koskevaa tietoa • Lisätä tieteellistä sivistystä ja antaa valmiuksia tutkimuksen tekemiseen • Laajentaa käsitystä oikeudesta • Kannustaa kriittiseen ajatteluun

5. Kurssin suorittaminen • Oppimispäiväkirja • Ideana kannustaa sekä antaa välineitä oppimiselle ja uuden oivaltamiselle • Opettaa kirjoittamista ja argumentointia • Vaihtoehtona luentokuulustelu • Järjestetään kaksi kertaa • Poissaolot • Korkeintaan kaksi kertaa – ei poikkeuksia • Poissaolosta annetaan aina lisätehtävä • Paikallaolo kontrolloidaan ja vilppitapaukset siirretään tiedekunnan dekaanille

6. Oppimispäiväkirja • Pidetään jokaisen luentokerran jälkeen • Ei ole referaatti luennoista • Nostetaan esille keskeisiä ideoita ja teemoja luennoista • Ydinidea kommentointi/oma näkemys • Käsitellään myös kirjallisen työn tekemiseen liittyvät kokemukset/ongelmat • Omat kokemukset, pohdinnat ja ajatukset tärkeä osa • Luennoitsijan kanssa voi olla erimieltä/kriittisyys • Lopuksi arvioikaa opetusta/opetusmetodeja ja omaa oppimistanne ja verratkaa sitä tiedekunnan muuhun opetukseen • Oppimispäiväkirja arvioidaan ja annetaan arvosana

7. Ohjeita oppimispäiväkirjaan • Edellyttää läsnäoloa • Jokainen tekee itsenäisen oman oppimispäiväkirjan • Tehdään välittömästi jokaisen luennon jälkeen • Tekstin pitää olla hyvää asiaproosaa • Miettikää myös tyyliä • Oma näkökulma tärkeä

8. Oppimispäiväkirjaan liittyviä artikkeleita • Tapio Määttä: Opitun kontrolloimisesta oppimisen innostamiseen: kokemuksia oppimispäiväkirjasta ympäristöoikeuden opetuksessa. Oikeus 2001, s. 219-236. • Mirjami Paso: Kirjoitanko, koska muuta en voi? Tieteellisestä kirjoittamisesta ja sen opettamisesta. Oikeus 2010, s. 299-310. • Mia Korpiola: Näin laadit oppimispäiväkirjan. Oikeushistorian opetusmoniste. (Löytyy tiedekunnan kotisivuilta)

9. Oikeussosiologian merkitys oikeustieteessä opiskelijoiden mielestä: alkumittaus 2009 (n=79)

10. Oikeuden yleistieteiden hyöty juristin ammatin kannalta opiskelijoiden mielestä: alkumittaus 2009 (n=79)

11. Eri ammattien kiinnostavuus opiskelijoiden keskuudessa: alkumittaus 2009 (n=79)

12. Konstruktivistinen oppimiskäsitys (Ervasti & Ervasti & Manninen 2009) KÄSITYKSEN RAKENTUMINEN Kokemusten kautta oppijakonstruoi eli rakentaa tietoa, valikoi ja tulkitsee informaatiota ja jäsentää sitä aikaisempiin tietoihinsa ja näkemyksiinsä. OIKEUSSOSIOLOGIAN KYTKEYTYMINEN KÄYTÄNTÖÖN Opitun siirtovaikutus (transfer). Oppija ymmärtää, miten opittu teoreettinen tieto vaikuttaa käytännön työssä. AJATTELUMALLIN MUUTOS, OPPIMINEN

13. Luentosarjan kulku • Luennoinnin lisäksi tehdään erilaisia ryhmätehtäviä • Ottakaa kantaa, kysykää, esittäkää ideoita, olkaa kriittisiä • Ajatelkaa, että opiskelun tarkoitus on oppiminen, ei pisteiden kerääminen • Juristien tärkeimmät taidot ovat kirjallinen ja suullinen argumentointi; käyttäkää niitä

14. Luentosarjalla käsiteltävät teemat • Oikeussosiologia ja sen suhde oikeustieteeseen • Empiirisen tutkimuksen lähtökohdat, aineistot ja menetelmät • Lainvalmistelu ja lakien vaikutukset • Konfliktit ja vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu • Tuomioistuimet ja tuomioistuinriidat • Oikeustieteen opetus opiskelijapalautteen valossa

15. ”Vaikka opiskelijan onkin tutkinnoissa osoi-tettava, että hän on huolellisesti perehtynyt kurssikirjoihin ja tärkeimpiin lakiteksteihin, ei muistinvarainen ulkoluku missään tapauksessa vastaa tarkoitustaan. Hyvinkin laajat muistitiedot osoittautuisivat joka tapauksessa riittämättömiksi käytännön lakimiehille. (---) Läksynlukutyylillä, ilman omakohtaista ajatustyötä, ei lainopin opiskelussa voida saavuttaa edes sitä pää-määrää, jonka perehtyminen voimassaolevan oikeuden järjestelmään ja johtaviin periaatteisiin muodostaa.” (Merikoski 1946)