1 / 6

Deskriptiivinen ja normatiivinen monikulttuurisuus

Deskriptiivinen ja normatiivinen monikulttuurisuus. Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Monikulttuurisuuden jako. Deskriptiivinen Kulttuurit ovat yleensä olleet vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

uzuri
Download Presentation

Deskriptiivinen ja normatiivinen monikulttuurisuus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Deskriptiivinen ja normatiivinen monikulttuurisuus Yliopistonlehtori Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitosKäyttäytymistieteellinen tiedekunta

  2. Monikulttuurisuuden jako • Deskriptiivinen • Kulttuurit ovat yleensä olleet vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. • Sen lisäksi kulttuurit sirpaloituvat alakulttuureiksi • Kulttuurit muuttuvat jatkuvasti → ei ole puhtaita kulttuureita → ns. kulttuurifundamentalismi, joka näkee kulttuurit selvärajaisina ja korostaa kulttuurien keskinäisen vuorovaikutuksen ongelmallisuutta, on (myös empiirisesti) virheellinen kanta.

  3. Deskriptiivinen monikulttuurisuus • Monikulttuurisuus on siis tosiseikka, joka pätee kulttuureille (lähes aina). • Ns. globalisaatio on merkittävästi kiihdyttänyt kulttuurien keskinäistä vuorovaikutusta, joten esim. Suomessa voidaan puhua monikulttuuristumisesta deskriptiivisenä faktana. • Suomi on edelleen kulttuurisesti/katsomuksellisesti eurooppalaisittain melko homogeeninen, vaikka se ei koskaan ole ollut puhtaan monokulttuurinen. • Homogeenisuuden suhteen alueellinen variaatio on suurta, esim. Helsingin koulupiireissä joissain 0-2 % suomi toisena kielenä oppilaita, joissain 20-40 %.

  4. Normatiivinen monikulttuurisuus • Normatiivinen monikulttuurisuus • Historiallisesti: Eurooppalaisen kulttuurin nyrjähtäminen paikoiltaan (ks. Derrida niin&näin 1/1997) • Monikulttuurisuustutkimuksessa on erilaisia suuntauksia, esim. kriittinen monikulttuurisuus. Ydinsisältö • Hyväksyä oman position edellytyksellisyys. • Hyväksyä Toiseus. • Tämä on sekä OPS:n että ET:n arvoperustan virallinen totuus. • Jos sitä ei (opetuksessaan) hyväksy lienee mahdotonta toimia (et-)opettajana.

  5. Jatkokehittelyjä • Normatiivinen monikulttuurisuus lienee ainoa kestävä tapa suhtautua deskriptiiviseen monikulttuurisuuteen. • Normatiivisen monikulttuurisuuden voi oikeuttaa esim. ajattelemalla, että kukin kulttuuri on onnistunut kehittämään omia erityisiä hyvien yhdistelmiä. • Hyvän arvoa ei voi käsitteellisesti kieltää • Yhden hyvien yhdistelmien olemassaolo ei käsitteellisesti ole uhka toisen olemassaololle (resurssikamppailu on eri kysymys)

  6. Jatkokehittelyjä • Normatiivinen monikulttuurisuus ei ole ongelmatonta filosofisesti ja suvaitsevaisuuden näkökulmasta, esim. • ihmisoikeusetiikassa universalistinen korostus, • suvaitsevaisuus vaatii jonkinlaisen yhteisen arvopohjan • Maahanmuuttokriittisyys ja kansallisen identiteetin korostus eri Euroopan maissa asettavat kasvavia paineita normatiivisen monikulttuurisuuden roolille kasvatuksessa. • Huom. Uskontodialogissa ja uskonnon didaktiikassa yleistynyt tapa puhua moniuskontoisuudesta on syrjivää, koska se ei tunnusta uskonnotonta kulttuuria, jos haluaa välttää ’kulttuuri’-termiä on syytä puhua monikatsomuksisuudesta.

More Related