Liiku ja osallistu
Download
1 / 24

LIIKU JA OSALLISTU - PowerPoint PPT Presentation


  • 125 Views
  • Uploaded on

LIIKU JA OSALLISTU. Tarja Hernesniemi 4.5.2010. PERUSLIIKKUMINEN JALAT ja terveys, 2004. Perusliikkumiseen kuuluvat päivittäiset asennot, liikkeet ja siirtymiset ilmaantuvat lapsuuden motorisen kehityksen myötä. Perusliikkuminen jalkaterän näkökulmasta. Kääntyminen Istumaan nousu Istuminen

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' LIIKU JA OSALLISTU' - uttara


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Liiku ja osallistu

LIIKU JA OSALLISTU

Tarja Hernesniemi

4.5.2010


Perusliikkuminen jalat ja terveys 2004
PERUSLIIKKUMINENJALAT ja terveys, 2004

  • Perusliikkumiseen kuuluvat päivittäiset asennot, liikkeet ja siirtymiset ilmaantuvat lapsuuden motorisen kehityksen myötä


Perusliikkuminen jalkater n n k kulmasta
Perusliikkuminen jalkaterän näkökulmasta

  • Kääntyminen

  • Istumaan nousu

  • Istuminen

  • Kyykistyminen

  • Polviseisonta, toispolviseisonta

  • Seisomaan nouseminen

  • Kävely

  • Portaiden nouseminen ja laskeutuminen


Alaraajojen rakenne ja toiminta
Alaraajojen rakenne ja toiminta

  • Jalkaterän luut kasvavat pituutensa ensimmäisenä kehon osana 12-14 v; kasvulinjat sulkeutuvat 19-20 v

  • Kantaluu (calcaneus) kasvaa eri osistaan eri nopeudella; kasvun aikana kantaluu tarvitsee kuormitusärsykkeitä, jotta se kasvaa riittävän suureksi; lapsen kantapään kuormitus riittävän varhain (vrt. päkiäkävelijät); kantaluun kasvu päättyy 17-20 –vuotiaana

  • Koululaisten samanpituisten jalkaterien kanapään leveyden vaihteluksi on mitattu 3.10 – 5.30 cm


Luutuminen ja jalkater n kehitys
Luutuminen ja jalkaterän kehitys

  • Pikkulapsen jalkaterä näyttää täydelliseltä lattajalalta, koska sisäkaaren alla on paksu rasvapatja; jalkaterät ovat erittäin joustavat ja pehmeät; subtalaarinivelen kokonaisliikkuvuus voi olla jopa 50 astetta

  • 5-10v tyttöjen ja 5-12v poikien jalkaterä kasvaa 9 mm vuodessa

  • Jalkaterän takaosan kehittyminen vaikuttaa keski- ja etuosan kehittymiseen toiminnallisesti ja rakenteellisesti (deformiteettejä)


  • Jalkaterät ovat kehittyneet noin yhden vuoden ikäisenä koko kehon painoa kantaviksi rakenteiksi ja iskunvaimentimiksi; lisäksi niiden on mukauduttava alustalle ja jäykistyttävä jäykäksi vipuvarsirakenteeksi

  • Monet aikuisena ilmenevät virheasennot ja toimintahäiriöt ovat voineet saada alkunsa jo kohdussa tai varhaisen kehityksen vuosina

  • Lasten kanssa työskenteleviltä terveydenhuoltoalan henkilöltä vaaditaan erityistä tarkkanäköisyyttä alaraajojen tutkimisessa


Jalkater n teht v t
Jalkaterän tehtävät koko kehon painoa kantaviksi rakenteiksi ja iskunvaimentimiksi; lisäksi niiden on mukauduttava alustalle ja jäykistyttävä jäykäksi vipuvarsirakenteeksi

  • Alustalle mukautuminen: terve jalkaterä pystyy mukautumaan erilaisille alustoille siten etteivät alaraajan muut toiminnot häiriinny

  • Tehokas iskunvaimennus: jalkaterän ja nilkan nivelet joustavat tehokkaasti; joustoliikkeet vähentävät polvi- ja lonkkaniveliin sekä lannerankaan välittyviä iskuja alaraajan osuessa maahan

  • Toiminta jäykkänä vipuna: jalkaterä jäykistyy supinaation aikana ja subtalaarinivelen pronaatio purkaa tuon jäykistyneen tilan


Toiminnalliset rakenteet ja biomekaniikka
Toiminnalliset rakenteet ja biomekaniikka koko kehon painoa kantaviksi rakenteiksi ja iskunvaimentimiksi; lisäksi niiden on mukauduttava alustalle ja jäykistyttävä jäykäksi vipuvarsirakenteeksi

  • Kantaluulla on puolet kuormituksesta ja jalkaterän etuosalla loput; varpaat osallistuvat tasapainon ylläpitämiseen

  • Yhden jalan seisonnassa varpaat osallistuvat aktiivisesti kuormituksen jakamiseen; samoin kävelyssä

  • Jalkakaarijärjestelmän passiivinen tuki tulee jalkapohjan jännekalvosta ja nivelsiteistä; aktiivinen tuki tulee lihaksista



Perusliikkuminen
Perusliikkuminen lyhyet loitontajat, isovarpaan loitontaja, pitkä ja lyhyt varpaiden koukistaja, pitkä isovarpaan koukistaja, pitkä pohjeluulihas ja intrinsic-lihakset

  • Luonnonmukainen: normaali motorinen kehitys, mikä voi säilyä vanhuuteen saakka

  • Patologinen: muuttunut ruumiinhallinta, mikä on elimellisten sairauksien ja vammojen aiheuttama (esimerkkinä ns. toispuolihalvaus)

  • Kompensoitu: ei-myötäsyntyinen, vammaisten ihmisten päivittäistä liikkumista, missä apuvälineellä kompensoidaan puuttuvaa perusliikkumisen osaa (esimerkkinä pyörätuolilla liikkuminen)


Stabiilius ja mobiilius
Stabiilius ja mobiilius lyhyet loitontajat, isovarpaan loitontaja, pitkä ja lyhyt varpaiden koukistaja, pitkä isovarpaan koukistaja, pitkä pohjeluulihas ja intrinsic-lihakset

  • Ihmisen tahdonalainen motoriikka edellyttää samanaikaisesti sekä stabiiliutta (kontrollia ja hallintaa) että mobiiliutta (liikkuvuutta)

  • Esimerkki: pallon potkaisu edellyttää tukijalalta stabiiliutta ja palloa potkaisevalta jalalta mobiiliutta; huomioi, että vammaiset lapset potkaisevat palloa ”huonommalla” jalalla

  • Tukipinnan suuruus vaikuttaa asennon stbiiliuteen (suuri on vakaa)

  • Asentotonus (kyky vastustaa painovoimaa eri asennoissa): korkean perustonuksen omaavalla stabiilius on suhteellisen hyvä, mutta mobiilius voi aiheuttaa ongelmia


Mit on k vely
Mitä on kävely? lyhyet loitontajat, isovarpaan loitontaja, pitkä ja lyhyt varpaiden koukistaja, pitkä isovarpaan koukistaja, pitkä pohjeluulihas ja intrinsic-lihakset

  • Monimutkainen sarja liikkeitä, jotka nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi (ala- ja yläraajat sekä vartalo)

  • Kävelyn tutkimuslaitteet ovat kalliita ja niitä on vähän Suomessa; siksi on tärkeää pystyä kliinisesti määrittelemään normaali kävely


K velyn analyysimetodeja m w whittle gait analysis 2007
Kävelyn analyysimetodeja lyhyet loitontajat, isovarpaan loitontaja, pitkä ja lyhyt varpaiden koukistaja, pitkä isovarpaan koukistaja, pitkä pohjeluulihas ja intrinsic-lihaksetM.W Whittle: Gait Analysis, 2007

  • Visual gait analysis

  • General gait parameters

  • Timing the gait cycle

  • Direct motion measurement systems

  • Elektrogoniometers

  • Pressure beneath the foot

  • Electromyography

  • Energy consumptions

  • Accelerometers

  • Gyrosscopes

  • Force platforms

  • Kinematic systems or Combined kinetic/kinematic systems


Askelsykli
Askelsykli lyhyet loitontajat, isovarpaan loitontaja, pitkä ja lyhyt varpaiden koukistaja, pitkä isovarpaan koukistaja, pitkä pohjeluulihas ja intrinsic-lihakset

  • Askelsykliin kuuluu yksi oikean ja yksi vasemman jalan ottama askel

  • Askelsykli kestää noin yhden sekunnin ajan

  • Kävelytutkimuksessa koko askelsyklistä käytetään 100 % määrettä


Askeleen mittasuhteet
Askeleen mittasuhteet lyhyet loitontajat, isovarpaan loitontaja, pitkä ja lyhyt varpaiden koukistaja, pitkä isovarpaan koukistaja, pitkä pohjeluulihas ja intrinsic-lihakset

  • Askelpituus määräytyy henkilön koon mukaan: kantapäästä kantapäähän; miehillä keskimäärin 70-75 cm

  • Askelleveys: kantapäiden välimatka sivusuunnassa on normaalisti 5 – 15 cm

  • Askelkulma: jalkaterän pitkittäisen akselin kulma suhteessa menosuuntaan; tavoite suoraan eteenpäin, mutta on länsimaisilla kävelijöillä noin 7 astetta

  • Askeltiheys: askelten määrä minuutin aikana; keskimääräisesti 100-120


Askelvaiheet
Askelvaiheet lyhyet loitontajat, isovarpaan loitontaja, pitkä ja lyhyt varpaiden koukistaja, pitkä isovarpaan koukistaja, pitkä pohjeluulihas ja intrinsic-lihakset

  • Kuvataan alaraajojen liikkeinä sekä toimintaan liittyvinä oheistoimintoina muualla kehossa

  • TUKIVAIHE: alkukontakti (kantaisku ja kuormitusvaste), keskitukivaihe (varhainen ja myöhäinen), päätöstukivaihe ja esiheilahdus

  • HEILAHDUSVAIHE: alku-, keski- ja loppuheilahdus


Keng t natura
Kengät lyhyet loitontajat, isovarpaan loitontaja, pitkä ja lyhyt varpaiden koukistaja, pitkä isovarpaan koukistaja, pitkä pohjeluulihas ja intrinsic-lihakset(Natura)

  • LestiLestin tulisi olla mahdollisimman suora. Mitä käyrempi lesti, sen tukalampi se on pikkuvarpaillesi.

  • KantioKantio tukee nilkkaa. Sen tulee olla luja ja tukevasti kantapäätä ympäröivä.  Painettaessa se ei saa painua löysänä kasaan. Sandaaleissa tulisi olla takaremmi.


  • Päällysmateriaali lyhyet loitontajat, isovarpaan loitontaja, pitkä ja lyhyt varpaiden koukistaja, pitkä isovarpaan koukistaja, pitkä pohjeluulihas ja intrinsic-lihaksetParas on pehmeä ja hyvä nahka, sillä se imee ja haihduttaa kosteutta ja mukautuu käyttäjänsä jalkaan.

  • KorkoParas korkeus on 2-4 cm. Tällöin jalkojen painopisteet ovat luonnolliset.  Korkeampi korko lyhentää pohjelihaksia ja aiheuttaa osaltaan mm. suonikohjujen syntyä sekä ylempien nivelten vääriä asentoja. Esim. selkäsäryt voivat johtua väärän korkuisista koroista.  Koron pitäisi olla myös kantapään laajuinen. Näin sillä on tukeva kävellä ja myös nyrjähdysvaarat vähenevät.


  • Pohja lyhyet loitontajat, isovarpaan loitontaja, pitkä ja lyhyt varpaiden koukistaja, pitkä isovarpaan koukistaja, pitkä pohjeluulihas ja intrinsic-lihaksetPohja suojaa esim. kuumalta, märältä ja mekaanisilta vammoilta. Siksi sen on oltava tarpeeksi paksu (1-2 cm). Lisäksi sen on taivuttava päkiän kohdalta normaalin kävelyn onnistumiseksi. Liukastumisen estämiseksi pohjalta vaaditaan pito-ominaisuuksia.

  • KärkiKärjessä on oltava tarpeeksi korkeutta ja leveyttä, jotta varpailla ja kynsillä on mahdollisuus olla oikeassa asennossa. Näin vältytään ikäviltä kovettumilta ja känsiltä sekä vaivaisenluilta.


  • Kiinnitys lyhyet loitontajat, isovarpaan loitontaja, pitkä ja lyhyt varpaiden koukistaja, pitkä isovarpaan koukistaja, pitkä pohjeluulihas ja intrinsic-lihaksetKenkä tulee olla napakasti kiinnitettävä. Paras kiinnitystapa on pitkä nauhoitus, tarra/solkikiinnitys, koska ne ovat säädettävissä.

  • KokoTärkein mitta on kengän pituus.  Kengässä on oltava + 1⁄2 cm käyntivara, jotta jalka pystyy toimimaan oikein. Jos jalat ovat erikokoiset, valitaan kengät suuremman jalan mukaan.


Eettinen valinta kuka on kengitt ja miksi
Eettinen valinta ? lyhyet loitontajat, isovarpaan loitontaja, pitkä ja lyhyt varpaiden koukistaja, pitkä isovarpaan koukistaja, pitkä pohjeluulihas ja intrinsic-lihaksetKuka on kengittä ja miksi?


Miksi k vely on t rke ukk instituutti suomen latu
Miksi kävely on tärkeää? lyhyet loitontajat, isovarpaan loitontaja, pitkä ja lyhyt varpaiden koukistaja, pitkä isovarpaan koukistaja, pitkä pohjeluulihas ja intrinsic-lihakset(UKK-instituutti, Suomen Latu)

  • Säännöllinen reipas kävely alentaa verenpainetta ja leposykettä, tehostaa verenkiertoa ja parantaa kestävyyskuntoa sekä kolesteroliarvoja

  • Vaikutukset saavutetaan 2 – 6 kuukauden kuluessa


  • Aineenvaihdunta paranee välittömästi lyhyet loitontajat, isovarpaan loitontaja, pitkä ja lyhyt varpaiden koukistaja, pitkä isovarpaan koukistaja, pitkä pohjeluulihas ja intrinsic-lihakset

  • Verenpaine laskee 5 mmHg (2 kk)

  • Leposyke laskee (2 kk)

  • Kestävyyskunto kohoaa (3 kk)

  • Verenkierto paranee (3 kk)

  • Kolesteroliarvot paranevat (3 kk)

  • 80-kiloisella kuluu 350 kcal tunnissa (painonhallinta)

  • Sokeriaineenvaihdunnan häiriö vähenee

  • Positiivinen vaikutus mielenterveyteen

  • Jne.


10 000 askelta p iv ss
10 000 askelta päivässä lyhyet loitontajat, isovarpaan loitontaja, pitkä ja lyhyt varpaiden koukistaja, pitkä isovarpaan koukistaja, pitkä pohjeluulihas ja intrinsic-lihakset

  • Arkikävely 3000 – 5000 askelta

  • Kulttuurikävely

  • Kävelykokous

  • Luontokävely

  • Sauvakävely

  • Tehokävely

  • ?

    PERUSLIIKKUMISEN NÄKÖKULMASTA YKSIKIN ASKEL TÄRKEÄ!


ad