Pekka Kämäräinen ITB, Universität Bremen OpSon kevätseminaari 20.03.2012 Cumulus, Tampere, Suomi

1. Oppisopimuskoulutuksen tuottavuuteen ja laatuun kohdistuva esiselvitys – QEK-työkalun testaus Suomessa Pekka Kämäräinen ITB, Universität Bremen OpSon kevätseminaari 20.03.2012 Cumulus, Tampere, Suomi

2. Sisältö I Taustaa I.1. Ammatillinen koulutus Saksassa ja alan kehittämistyö (2) I.2. Koulutuksen laatu, tuottavuus ja kustannukset: QEK-työkalu (5) II OpSon esiselvitys – toteuttaminen ja tuloksia II.1. Esiselvityksen lähtökohdat ja toteutus (3) II.2. Oheistietoa QEK-projekteista Saksassa ja muualla (2) II.3. QEK-analyysien tuloksia Suomessa (5) III Lopputulema ja pohdintaa III.1. Selvityksen rajoista ja tulosten tulkinnasta (2) III.2. Suuntaviittoja sekä avoimia kysymyksiä (2) www.itb.uni-bremen.de

3. I.1. Ammatillinen koulutus Saksassa ... 1(2) Ammatillisen koulutuksen duaalimalli: • Ammatillinen koulutus (Berufsbildung) on yhtälailla osa elinkeinopolitiikkaa ja koulutuspolitiikkaa. • Työelämävetoinen oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen perusmalli, oppilaitoksillatäydentävä rooli. • Koulutuksen ohjauksessa ja kehittämisessä on keskeisellä sijalla työmarkkinaosapuolten yhteistyö. • Ohjausjärjestelmä perustuu liittovaltion (Bund) ja osavaltioiden (Länder) vastuiden yhteensovittamiseen. www.itb.uni-bremen.de

4. 1.1. ... Ja siihen kohdistuva kehittämistyö 2(2) Kehittämistyön painopistealueita: • Integroidut koulutusjärjestelyt: „oppimisareenat“ (Lernfelder) • Työpaikkakoulutuksen ja oppilaitoksen yhteistyö, erilaiset kumppanuusmallit (Lernortkooperation) • Laadunohjaus oppilaitoksissa ja työpaikkakoulutuksessa (Qualitätssicherung) • Ammatillisen koulutustarjonnan riittävyys ja alueellisen koulutusvalmiuden mobilisointi (Ausbildungspakt, IBB 2010) • Alueelliset koulutusverkostot ja osaamiskeskukset (Lernende Regionen, Kompetenzzentren) • Uusmediat ja Web 2.0. (Digitale Medien, Web 2.0) www.itb.uni-bremen.de

5. I.2. Koulutuksen laatu, tuottavuus ja kustannukset - QEK-työkalu (Qualität, Erträge und Kosten) 1(5) Tausta: Bremenin tutkimus- ja kehittämisohjelma IBB 2010 Eräs osatulos: QEK-työkalu ammatillisen koulutuksen laadun, tuottavuuden ja kustannusten arviointia varten Kuvioesitykset: • Kustannuksiin ja tuottavuuteen kohdistuva tiedonhankinta • Tuottavuuden kehityksen esitystapa (pylväsdiagrammat) • Koulutuksen laadun seuranta eri yrityksissä (timantit) • Laadun ja tuottavuuden kokonaistarkastelu (QEK-matriisi) www.itb.uni-bremen.de

6. Kuvio I.1: QEK (QRC) -työkalun tiedonkeruu www.itb.uni-bremen.de

7. Kuvio I.2: Oppisopimuskoulutuksen tuottavuuden kehitysQEK-työkalun valossa www.itb.uni-bremen.de

8. Kuvio I.3: Oppisopimuskoulutuksen laadun esitys QEK (QRC)-työkalun avulla www.itb.uni-bremen.de

9. Kuvio I.4: Koulutuksen laadun ja tuottavuuden keskinäisyhteyden tarkastelu www.itb.uni-bremen.de

10. II.1. Esiselvityksen lähtökohdat ja toteutus 1(3) OpSon kiinnostus esiselvitykseen: • Lähestymistapa painottaa työssä oppimisen ja tietopuolisen koulutuksen niveltämistä (ei oppilaitosten ensisijaisuutta) • QEK-työkalu tukeutuu oppisopimustoimijoiden antamaan informaatioon (suoraan kentältä, mutta systemaattisesti) • QEK-työkalu kokoaa yrityskohtaiset tulokset havaintokuvioiksi (tarjoaa myös pohjan laajempien aineistojen hallinnalle) • QEK-työkalun laajempi käyttö tarjoaa mahdollisuuden vertaillaoppisopimuskoulutuksen laatua ja tuottavuutta eri maissa. www.itb.uni-bremen.de

11. II.1. Esiselvityksen lähtökohdat ja toteutus 2(3) Esiselvityksen ajoitukseen liittyviä huomioita: • Vaalikauden loppu, hallituksen vaihtuminen ja uuden hallituksen muodostaminen (budjettikehys ja KeSu) • Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmän ja oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeenpäätösvaihe • Työelämän kehittämisohjelman päättyminen, sen ohjausmallin muutos ja uuden raamin valmisteluvaihe • Ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatioiden kokemat paineet rakennemuutoksiin (oppisopimustoimistojen asema) • Kaikki nämä tekijät loivat osaltaan kuvan murrosvaiheesta, jossa voi olla tilaa uusille hankkeille (joskin rajoitetusti). www.itb.uni-bremen.de

12. II.1. Esiselvityksen lähtökohdat ja toteutus 3(3) Esiselvityksen toteutus OpSon ja Helsingin kaupungin tuella: • Neljä kuukautta työskentelyä (lomakauden molemmin puolin) • Kohteena eri toimialoja sekä eri koulutusvaihtoehtoja (perustutkinto, ammattitutkinto, EAT- ja JET -tutkinnot) • Yritykset, joilla kokemusta oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä (koulutustarkastajat mukana keskustelussa) • Haastatteluissa käytettiin saksalaisia lomakkeita (joista tiedot syötettiin Bremenin yliopistossa ylläpidettyyn tietokantaan) • Tietojen käsittelyn yhteydessä tuotetut visualisoinnit voitiin esitellä vain yhdelle yritykselle (ja erikseen koulutustarkastajille) www.itb.uni-bremen.de

13. II.2. Oheistietoa QEK-projekteista Saksassa...1(2) Saksalaisten QEK-projektien kehityskuva: • Bremenin QEK-projekti perusaineiston keruuprojektinaja osana laajaa alueellista hankekokonaisuutta (IBB 2010) • Nordrhein-Westfalenin projekti osaamisen siirtona toiseen osavaltioon (kamarit ja niiden yhteistoiminta) • Osnabrück-Emslandin projekti osaamisen siirtona yhdelle kamariorganisaatiolle (ja sen jäsenyrityksille) • Altenpflege-projekti osaamisen siirtona alakohtaiselle verkostolle (duaalijärjestelmän ulkopuolinen koulutus) • Sachsenin projektissa QEK-työkalu osana laajempaa osavaltiokohtaista hankekokokonaisuutta (!) www.itb.uni-bremen.de

14. II.2. Oheistietoa QEK-projekteista ... muualla 1(2) Yhteistyö Etelä-Afrikan liittovaltion kanssa • Paikallisina osapuolina metalliteollisuuden keskusliitto, koulutusviranomaiset ja yritykset • Ammatillisen koulutuksensäädösperusta heikko (epäyhtenäiset käytännöt, standardit puuttuvat) • Lomakkeiden ja kysymystenmukauttamistarve (Onko työssä oppiminen halpatuotantoa vai pätevöitymistä?) • Valmiudet itsearviointiinvaihtelivat voimakkasti (itsekritiikin puute vs. ylikriittisyys) • Rinnakkaishanke KOMET välttämätön, jotta laadun arviointi saataisiin yhtenäiselle pohjalle. www.itb.uni-bremen.de

15. II.3. QEK-analyysien tuloksia Suomessa (5) Kohdeyritykset ja kehittämishaasteet ryhmäkuvassa: • Yritys HT, kaupan ala: Uusitun perustutkinnon sisäänajo (27 koulutettavaa yhtenä ryhmänä, lähipäivät yrityksessä) • Yritys SE, palvelut:Ammattitutkinnosta perustutkintoon (valtakunnallinen toimija, yhteistyö 7-8 opso-toimiston kanssa) • Yritys RR, ravintola-ala:JET & EAT pohjana perustutkinnolle (JET-tutkinnot ryhmänä, EAT-koulutettavat yksilöllisesti) • Yritys SK, rakennusala: Perustutkinnosta urapolkuihin (opso-koulutustamonelle kohderyhmälleja eri tutkintotasoilla) www.itb.uni-bremen.de

16. Kuvio II.3.1: Tuottavuuden & laadun kokonaistarkastelu, yritys HT www.itb.uni-bremen.de

17. Kuvio II.3.2: Koulutuksen laadun kehitys, yritys HT www.itb.uni-bremen.de

18. Kuvio II.3.3: Tuottavuuden & laadun kokonaistarkastelu, yritys SK www.itb.uni-bremen.de

19. Kuvio 6: Koulutuksen laadun kehitys, yritys SK www.itb.uni-bremen.de

20. III.1. Selvityksen rajoista ... 1(2) Huomioita esiselvityksen rajoista: • Käytössä saksalaiset lomakkeet, jotta tiedot voitaisiin syöttää tietokantaan ja saada tuloksia esittävät kuviot. • Kylkiäisenä saksalaiseen opso-koulutukseen liittyviä oletuksia ja hypoteeseja, jotka eivät vastanneet Suomen olosuhteita. • Erityisen ongelmalliseksi osoittautuivat koulutuksen kestoa, kohderyhmiä ja palkkausta koskevat eroavuudet. • Siksi välitöntä kansainvälistä vertailtavuutta ei voitu saavuttaa pelkästään samaa työvälinettä käyttämällä. • Mutta: Peiliin katsominen on silti peiliin katsomista, vaikka peililasi vääristäisi osin kuvaa. www.itb.uni-bremen.de

21. III.1. ... ja tulosten tulkinnasta 2(2) Saksalaisten erittely opso-koulutusstrategioista: • Innovaatiohakuinen koulutusstrategia (+/+) • Investointikorosteinen koulutusstrategia (-/+) • Työllistämispainotteinen koulutusstrategia (+/-) • Reaktiivinen koulutusstrategia (-/-) • Suomalaiset tapausesimerkit edustivat kaikki investointikorosteista koulutusstrategiaa • Suomalaisen opso-koulutuksen lyhyt kesto ei anna tilaa tuottavuuden kehitykselle samassa määrin kuin Saksassa • Suomalaisissa yrityksissä opso-koulutusta on käytetty ammatissa toimivan henkilöstön pätevöittämismallina (täydet palkat, mutta tuottavuus alenee tietyissä vaiheissa). • Eräissä yrityksissä alalle ominaiset alkuinvestoinnit painavat vaa’assa, vaikka tuottavuus kehittyy positiivisesti. www.itb.uni-bremen.de

22. III.2. Suuntaviittoja sekä avoimia kysymyksiä 1(2) QEK-työkalu ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen: • Kohdeyritykset eivät pitäneetoppisopimuskoulutusta b-vaihtoehtona oppilaitoskoulutukselle tai aikuistutkinnoille. • Yrityksille hyvä yhteistoiminta opso-toimistojen kanssa on oleellisesti lisännyt luottamusta tähän koulutusmuotoon. • QEK-analyysit nähtiin osana tätä kehittämisdialogia, mutta tulokset eivät antaneet aihetta uudelleenarviointeihin. • QEK-työkalu voidaan mukauttaa paremmin suomalaisiin olosuhteisiin istuvaksi, mutta tämä ei yksin riitä. www.itb.uni-bremen.de

23. III.2. Suuntaviittoja sekä avoimia kysymyksiä 2(2) Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ja hanketoiminta: • Koulutuspoliittisessa keskustelussa korostuu koulutuksen järjestäjäorganisaatioiden rakennerationalisointi. Mistä rahkeet alueellisiin ja alakohtaisiin innovaatiohankkeisiin? • Työvoimapoliitisessa keskustelussa opso-koulutus esillä vahvana instrumenttina; kuva hankerahoituksesta sirpaleinen. Miten saavutetaan hankkeille riittävä laajuus ja kattavuus? • OpSo-kentän omat verkostoitumisaloitteet (mm. Verkkoapaja) lupaavia pienissä puitteissa, mutta tukahtuneet laajetessaan. Miten löytää tällaisten hankkeiden kasvu-urat? • Yliopistot eivät aktiivisesti mukana hanketoiminnassa. Miten saada yliopistot mukaan kehityskumppaneiksi? www.itb.uni-bremen.de

24. Liite 1: OpSon esiselvityksessä tuotettu materiaali Pekka Kämäräinen:Oppisopimuskoulutuksen tuottavuuteen, laatuun ja kustannuksiin kohdistuvat analyysit ja QEK-työkalun kehittäminen - Esiselvityksen ensimmäinen osaraportti. Bremen & Helsinki 1.10.2011 (22s.) Osaraportti 1:n Liiteosa: Lomake ja havaintokuvioita (22s.) Pekka Kämäräinen: Oppisopimuskoulutuksen tuottavuuteen, laatuun ja kustannuksiin kohdistuvan QEK-työkalun käytettävyys Suomessa - Esiselvityksen toinen osaraportti.Bremen 18.10.2011 (22s.) Osaraportti 2:n Liiteosa: QEK-analyysien tulokset kahdessa kohdeyrityksessä (Kahden esimerkkiyrityksen lomakkeet ja tulosten visualisoinnit) (29s.) www.itb.uni-bremen.de

25. Liite 2: QEK-työkalua esittelevää materiaalia Saksaksi Piening, D. 2009:Rentabilität und Qualität in der Berufsausbildung. Das Selbstevaluationsinstrument Kosten-Nutzen-Qualität der betrieblichen Ausbildung „QEK“. PPT. IBB, Universität Bremen. Rauner, F. & Piening, D. 2010: Aus der Forschungsarbeit der FG IBB. PPT für ZTB Hamburg, 08.02.2010.IBB, Universität Bremen. Englanniksi Rauner, F. & Hauschildt, U. (2009): “Measuring costs, benefit and quality of work-based apprenticeship – The self-evaluation tool QEK” National AATP Networking Symposium. 28th October 2009, Houghton, South Africa. IBB, Universität Bremen. www.itb.uni-bremen.de

26. Kiitos! Tack! Danke! Lisää informaatiota seuraavilta web-sivuilta http://www.itb.uni-bremen.de http://www.ibb.uni-bremen.de http://www.bildungsmarkt-sachsen.de/qek www.itb.uni-bremen.de