Syntaksin harjoituskurssi cyk140
Download
1 / 17

Syntaksin harjoituskurssi CYK140 - PowerPoint PPT Presentation


  • 94 Views
  • Uploaded on

Syntaksin harjoituskurssi CYK140. Ma 4.12. Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota. Syntagmaattinen suhde kielen yhdessä esiintyvien morfosyntaktisten elementtien välinen suhde, esim: artikkeli + substantiivi verbi + subjekti attribuutti + pääsana verbi + objekti.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Syntaksin harjoituskurssi CYK140' - tuyen


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota
Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota

  • Syntagmaattinen suhde

    • kielen yhdessä esiintyvien morfosyntaktisten elementtien välinen suhde, esim:

      • artikkeli + substantiivi

      • verbi + subjekti

      • attribuutti + pääsana

      • verbi + objekti


Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota jatkuu
Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota: jatkuu

  • Paradigmaattien suhde

    • tietyssä morfosyntaktisessa kehyksessä toisensa korvaavien elementtien välinen suhde, esim. englantia edustavassa kehyksessä

      ART+__+N

      voi artikkelin ja substantiivin välisessä positiossa esiintyä mikä tahansa englannin attributiivisista adjektiiveista


Dependenssi
Dependenssi

  • Syntagmaattisessa suhteessa olevien kielen elementtien välillä vallitsee aina jonkinlainen dependenssisuhde

  • Ilmauksessa on tyypillisesti yksi hallitseva elementti, joka määrää toisten siihen liittyvien elementtien ominaisuudet; ts. pääsana valitsee dependenttinsä ja määrää niiden ominaisuudet


Dependenssi jatkuu
Dependenssi: jatkuu

Esimerkkejä:

  • adpositio(post-tai prepositio)lausekkeessa adpositio on pääsana ja sen täydennys dependentti

    • monissa kielissä adpositio määrää täydennyksensä sijan, esim.

      - talo+n takana

      - kohti seuraava+a vuo+ta


Dependenssi jatkuu1
Dependenssi: jatkuu

  • Lauseessa verbi on pääsana ja siihen liittyvät argumentit sen dependenttejä, verbi esim. määrää

    • dependenttiensä/argumenttiensa määrän

    • argumenttiensa sijan

    • monissa tapauksissa myös argumenttiensa semanttiset ominaisuudet, esim. lauseessa

      Emmi ajatteli lukemaansa kirjaa

      verbi ajatella määrää sekä objektinsa sijan (partitiivi) että subjektinsa semanttiset ominaisuudet (subjekti-NP:n pitää viitata inhimilliseen olioon)

    • Verbin argumenteiltaan vaatimia ominaisuuksia sanotaan verbin valintarajoituksiksi


Dependenssi jatkuu2
Dependenssi: jatkuu

  • Dependenssirelaatiot voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan:

    • bilateraalinendependenssi: pääsana ei voi esiintyä ilman dependenttiä eikä dependentti ilman pääsanaa, esim: englannin subjekti-verbi ja prepositio-objekti –relaatiot

    • unilateraalinendependenssi: pääsana voi esiintyä ilman dependenttejä, mutta dependentit vaativat pääsanan, esim:

      Emmi söi (hyvin punaisen omenan / punaisen omenan / omenan).


Dependenssirelaatiot jatkuu
Dependenssirelaatiot: jatkuu

  • rinnasteinen dependenssirelaatio

    • kaikilla elementeillä on sama status, ts. rinnasteiset elementit ovat kaikki pääsanoja (yleensä vain samaan kategoriaan kuuluvia elementtejä voi rinnastaa), esim:

    • rinnastetut NP:t: kissat ja koirat

    • rinnastetut adjektiivit: kauniit ja tottelevaiset koirat

    • rinnastetut verbit: Emmi meni ja söi Antin jäätelön.


P sanan paikka lausekkeessa
Pääsanan paikka lausekkeessa

  • Kielet voidaan jakaa kahteen ryhmään sen perusteella, mikä on pääsanan positio suhteessa dependentteihinsä:

    • ’head-initial’ –kielissä pääsana edeltää komplementtejaan, esim:

      • dros y ffordd

        over the road (Wales: Tallerman 1998)


P sanan paikka lausekkeessa jatkuu
Pääsanan paikka lausekkeessa: jatkuu

  • ’head-final’ –kielissä komplementit edeltävät pääsanaansa, esim:

    tomodati-to

    friend-with

    ’with a friend’ (japani: Tallerman 1998)

  • Kielet pyrkivät yleensä noudattamaan samaa pääsanan ja dependenttien suhdetta kaikissa lauseketyypeissä


  • Head vai dependent marking
    Head- vai dependent-marking

    • Yleensä kielet merkitsevät jollakin tavoin joko pääsanan tai sen dependentit osoittaakseen, minkälainen syntaktinen suhde näiden välillä vallitsee

      • Esim. englannin omistussuhdetta ilmaiseva NP on esimerkki dependent-marking –konstruktiosta:

        • Kim’s house

    • Ko. konstruktiossa house on pääsana ja omistajaa ilmaiseva Kim dependentti, joka on merkitty suffiksilla –’s


    Head vai dependent marking jatkuu
    Head- vai dependent-marking: jatkuu

    • Kielet voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, merkitsevätkö ne pääsanan ja dependentin suhteen pääsanaan vai dependenttiin.

    • Edellisessä tapauksessa puhutaan HEAD-MARKING –kielistä, jälkimmäisessä DEPENDENT-MARKING –kielistä.


    Head vai dependent marking jatkuu1
    Head- vai dependent-marking: jatkuu

    • Esimerkiksi latviassa prepositio määrää dependenttinsä sijan:

      • aiz upes

        poikki joki-GEN

        ’joen poikki’

      • caur mezu

        läpi metsä-ACC

        ’metsän läpi’ (Campbell 1995.)


    Head vai dependent marking jatkuu2
    Head- vai dependent-marking: jatkuu

    • Toisaalta esim. quechuassa postpositiot, siis lausekkeen pääsanat, taipuvat:

      • -mantapacha ’since, from’

      • qayna watamantapacha

        ’since last year’ (Campbell1995)


    Head vai dependent marking jatkuu3
    Head- vai dependent-marking: jatkuu

    • Joissain kielissä prepositiot kongruoivat dependenttinsä kanssa esim. persoonassa ja luvussa:

      • ruu-majk jar aachi

        3SG-because.of the man

        ’because of the man’ (Tzutujil: Tallerman 1998)


    Head vai dependent marking jatkuu verbi ja verbin argumentit
    Head- vai dependent-marking jatkuu: verbi ja verbin argumentit

    • Lauseen pääverbiin liittyvät NP-argumentit ovat verbin dependenttejä.

      • Esimerkiksi japanissa transitiiviverbin dependentit ovat sijamerkittyjä:

        • Taroo-ga tegami-o kaita.

          Taroo-NOM letter-ACC wrote

          ’Taroo wrote a letter.’ (Tallerman: 1998)


    Head vai dependent marking jatkuu verbi ja verbin argumentit1
    Head- vai dependent-marking jatkuu: verbi ja verbin argumentit

    • Kambera on esimerkki head-marking –kielestä, jossa pääverbi kongruoi dependenttiensä kanssa:

      I Ama na-kei-ya na rí muru.

      the father 3SG:SU-buy-3SG:OBJ the vegetable green.

      ’Father buys the green vegetable.’ (Tallerman: 1998)