11 tilastollisten menetelmien ja historiadatan k ytt
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 37

11 Tilastollisten menetelmien ja historiadatan käyttö PowerPoint PPT Presentation


  • 64 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

11 Tilastollisten menetelmien ja historiadatan käyttö. Tilastollisten menetelmien ja historiatietojen käyttökelpoisuudesta ollaan hieman erimielisiä. Vikatilastoja ja kunnossapitotiedostoja voidaan hyödyntää, jos ne ovat luotettavia. Vikatilastojen analysointia kaikki eivät pidä hyödyllisenä.

Download Presentation

11 Tilastollisten menetelmien ja historiadatan käyttö

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


11 tilastollisten menetelmien ja historiadatan k ytt

11 Tilastollisten menetelmien ja historiadatan käyttö

  • Tilastollisten menetelmien ja historiatietojen käyttökelpoisuudesta ollaan hieman erimielisiä.

    • Vikatilastoja ja kunnossapitotiedostoja voidaan hyödyntää, jos ne ovat luotettavia.

    • Vikatilastojen analysointia kaikki eivät pidä hyödyllisenä.

  • Vikatilastointiin perustuva kunnossapitostrategiaa pitää täydentää kvalitatiivisilla (laadullisilla) tekijöillä.

    • Tilastoista saadaan kvantitatiivista tietoa vikojen todennäköisyydestä, vikataajuuksista jne.

    • Nämä historiatiedot eivät huomioi välttämättä riittävästi parantavan kunnossapidon aikaansaannoksia.

  • Tiedonkeruujärjestelmillä on useita muita tehtäviä kuin vikatilastointi:

    • Varaosavarastojen hallinta.

    • Kunnossapitotöiden hallinta.

    • Kunnossapidon suorituskyvyn seuranta jne.


11 tilastollisten menetelmien ja historiadatan k ytt1

11 Tilastollisten menetelmien ja historiadatan käyttö

  • Historiatietoa voidaan hyödyntää yhdessä VVA:n (vika- ja vaikutusanalyysi) kanssa:

    • Ongelmana on usein vikatilastojen luotettavuuden heikkous.

    • Laitteiden kompleksisuus vaikeuttaa analysointia (mallien rakentamista).

    • Vikamuotojen tunnistaminen on käytännössä vaikeaa.

  • Jatkuvat muutokset prosesseissa ja laitteissa vaikeuttavat systemaattista tilastointia.

  • Jos suunnittelu on tehty hyvin, kriittiset järjestelmäviat ovat yleensä epätodennäköisiä.

  • Järjestelmävika voi kuitenkin olla seurausta pienen komponentin vikaantumisesta.

  • Tilastotiedettä ja matematiikkaa hyödyntävien menetelmien käyttö, kuten kiihdytettyjen elinikätestien, asiantuntijamallien ja vikahistoriatietojen, on usein järkevää.


11 tilastollisten menetelmien ja historiadatan k ytt2

11 Tilastollisten menetelmien ja historiadatan käyttö

  • Usein on hyödyllistä yhdistää useampien tietolähteiden tietoja, kuten data-pankit, omat datat ja testidatat.

    • Ongelmana voi tällöin olla eri tietolähteiden tietojen vertailukelvottomuus.

  • Tiedonkeruussa on hyvä toimia standardin SFS-IEC 60300-3-11 ohjeiden mukaisesti (tekee vertailun helpommaksi).

  • Kun vikaantumisiin ei liity turvallisuus- tai ympäristöriskejä, voidaan ne jakaa kahteen ryhmään:

    • Tilanteet, joissa n kpl samanlaisia komponentteja, joiden osalta yksittäisen komponentin vikaantumisen merkitys sangen pieni, mutta koko komponenttijoukon vikaantumiskäyttäytymisellä on suuri kumulatiivinen kustannusvaikutus.

    • Viat, jotka eivät ole yleisiä, mutta joiden osalta sekä korjaaminen että ennakkohuolto ovat kalliita.

  • Mitä suuremmat taloudelliset ja/tai turvallisuusvaikutukset vialla on, sitä perustellumpaa on hyödyntää kaikkia tietolähteitä ja menetelmiä.


11 tilastollisten menetelmien ja historiadatan k ytt3

11 Tilastollisten menetelmien ja historiadatan käyttö

  • Todennäköisyyspohjainen riskianalyysi (PRA, Probabilistic Risk Assesment) on esim. ydinvoimalaitoksissa käytetty vikahistoriatietoihin perustuva analysointimenetelmä.

  • Tietotekniikan (ohjelmistojen) kehitys tulee vaikuttamaan tiedonkeruuseen, tietojen luotettavuuteen ja datan hyödyntämiseen tulevaisuudessa.


12 rcm prosessin k ytt notto

12 RCM -prosessin käyttöönotto

  • Käyttöönotto edellyttää riittävän laitteisto- ja kokemustiedon olemassaoloa ja sen hyödyntämistä RCM -prosessissa.

  • Projektilla RCM jalkautetaan osaksi normaalia kunnossapitotoimintaa.

  • RCM:n tarvitseman laitteisto-, käyttö- ja kunnossapitotiedon kokoaminen:

    • Kunnossapito-ohjelmien on perustuttava luotettaviin tietoihin laitteista, vikaantumisista ja käyttöolosuhteista.

      • Tietolähteiden on oltava riittävän monipuolisia (kts. seuraava dia).

    • Ryhmän vetäjällä on oltava riittävän syvällinen tuntemus RCM:stä.

    • Kunnossapidon eri osa-alueiden vastuuhenkilöiden on oltava mukana päätöksenteossa sitoutumisen varmistamiseksi.

    • Ryhmän koko pitäisi olla noin 4…7 henkilöä.


  • 12 rcm prosessin k ytt notto1

    12 RCM -prosessin käyttöönotto

    • Tyypillinen RCM -ryhmän kokoonpano ja ryhmän tuottama informaatiovirta RCM -tietokantaan.


    12 rcm prosessin k ytt notto2

    12 RCM -prosessin käyttöönotto

    • RCM -ryhmien toiminta:

      • Aluksi määritellään kohteiden kunnossapidon tavoitteet ja kohteiden toimintaympäristölle asettamat vaatimukset.

      • Laaditaan RCM -lomakkeet ja RCM -päätöskaaviot, joita käyttäen määritetään tapauskohtaiset vikaantumisien estämistoimenpiteet.

      • Dokumentoitujen päätösten on oltava kaikkien osapuolten hyväksymiä.

      • Kokousten keston ylärajana voidaan pitää 3 h.

      • Kokouksia kannattaa yleensä pitää 1 … 3 kertaa per viikko.

      • RCM -kokoukset ovat myös oppimistilaisuuksia:

        • Päätöksenteko edellyttää syvällistä perehtymistä kohteisiin.

        • Uudetkin laitteet opitaan näin tuntemaan nopeasti.

      • RCM -prosessiin osallistuvista kouliintuu osaava joukko.

      • Syntynyt lomakkeisto on muidenkin hyödynnettävissä yrityksessä.


    12 rcm prosessin k ytt notto3

    12 RCM -prosessin käyttöönotto

    • Analyysin johtaminen

      • Vetäjän on hallittava seuraavat osa-alueet:

        • RCM -periaatteiden ja teorian syvällinen tuntemus.

        • RCM -periaatteiden soveltaminen kohteessa.

        • Analyysitilaisuuksien vetäminen.

        • Ajankäytön hallinta kokouksissa.

        • RCM -analyysin johtaminen projektina ja sidosryhmien huomioiminen.

      • Analyysin vetäjällä on oltava vahva tekninen perusosaaminen, RCM -metodiikan tuntemus ja osaaminen sekä kyky tuoda rakentavasti erilaiset näkökannat esille.

      • Vetäjällä on oltava myös prosessien ja kunnossapidon osaamista ko. kohteesta.

      • Suositeltavaa olisi, että vetäjä on oman organisaation edustaja.


    12 rcm prosessin k ytt notto4

    12 RCM -prosessin käyttöönotto

    • Käyttöönottotapoja

      • RCM:n käyttöönotto voidaan tehdä kahdella eri tavalla:

        • Lyhyen aikavälin lähestyminen.

        • Pitkän aikavälin lähestyminen.

      • Edellinen painottaa tarkasteltavaa järjestelmää ja RCM -prosessin nopeaa läpivientiä.

      • Jälkimmäisessä korostetaan ihmisten osaamisen kehittämistä.

        Käyttöönoton lyhyen aikavälin lähestymistavat:

        Pikaisen hyödyn tavoittelemisessa käytetyt lähestymistavat ovat:

        A) Ydinryhmä -lähestymistapa (Sama työryhmä).

        • Etuna nopeus ja hallinnon helppous, koska ryhmä pysyy vakiona ja työskentelee kokopäivätoimisesti.

        • Soveltuu rajattuihin kohteisiin, joissa paljon ongelmia ja riskejä.


    12 rcm prosessin k ytt notto5

    12 RCM -prosessin käyttöönotto

    B) Valikoiva -lähestymistapa

    • Soveltuu kohteisiin, joissa ei ole akuutteja häiriöitä ja joissa se kohdistetaan vain merkittäviin vikaantumisongelmiin.

    • Kohteena voivat olla turvallisuus- ja ympäristöriskejä sekä merkittäviä taloudellisia menetyksiä sisältävät kohteet.

      Kunnossapitomallien hyödyntäminen

  • Tehdään aluksi syvällinen analyysi yhdelle kohteelle ja sovelletaan sitä samantyyppisiin laitteisiin ja olosuhteisiin.

    • Hyötynä saadaan merkittäviä aika- ja kustannussäästöjä.

    • Voi aiheuttaa yksilötasolla ongelmia hyväksyä toisten ”keksimiä” ratkaisumalleja.


  • 12 rcm prosessin k ytt notto6

    12 RCM -prosessin käyttöönotto

    Käyttöönoton pitkän aikavälin lähestymistapa(suositeltavin tapa):

    • Vaatii suurempaa sitoutuneisuutta koko organisaatiolta. Menettely aloitetaan yritysjohdolle suunnatulla informaatiolla.

    • Yritysjohdon sitouduttua RCM -prosessiin valitaan pilottikohde.

    • Pilottihankkeen kokemusten pohjalta tehdään päätökset jatkosta.

    • Laitoksen loput järjestelmät analysoidaan

      • joko lyhyellä (6…8 kk) intensiivisellä kampanjalla, jossa voi olla työskentelemässä jopa 20 ryhmää,

      • tai pitkäaikaisena (useiden vuosien) työnä muutaman ryhmän toimesta.

  • RCM:n jatkuvuus:

    • RCM -toiminta ei saa koskaan olla kertasuoritus tai projekti, vaan laajempi jatkuva toimintatapa.

    • Kohteen muuttuessa on myös kunnossapito-ohjelmat tarkistettava.

    • RCM -tietokannat on pidettävä aina ajan tasalla esim. suorittamalla katselmuksia säännöllisesti.


  • 12 rcm prosessin k ytt notto7

    12 RCM -prosessin käyttöönotto

    • Ongelmia RCM:n soveltamisessa:

      • Oikein sovellettuna RCM antaa hyviä tuloksia.

      • Suurin osa soveltamiseen liittyvistä ongelmista on organisaatiosta (ihmisistä) aiheutuvia, vain harvat ovat teknisiä.

      • Seuraavassa muutamia ”sudenkuoppia”:

        • Analyysi toteutetaan aivan liian yksityiskohtaisella tasolla.

        • Ei löydetä sopivaa tarkkuutta käyttöönotossa.

        • Vikadata saa liian vahvan roolin.

        • RCM -prosessin toteutus jää liikaa yhden henkilön varaan.

        • Kunnossapito jää yksin RCM -prosessin kehittämisessä.

        • Laitetoimittajia pyydetään yksin soveltamaan RCM -prosessia.

        • RCM -soveltamisessa käytetään liikaa ulkopuolista osaamista.

        • RCM:ää sovelletaan liian tietokonevetoisesti.


    13 mit rcm n avulla saavutetaan

    13 Mitä RCM:n avulla saavutetaan?

    • Kunnossapitoa voidaan tarkastella ja mitata kahdesta näkökulmasta:

    Tuottavuus =

    = Taloudellisuus

    1)

    2)

    3)

    4)

    5)

    • Kunnossapidon mittausnäkökulmat ja käytettäviä tunnuslukuja.


    13 mit rcm n avulla saavutetaan1

    13 Mitä RCM:n avulla saavutetaan?

    • Kunnossapidon toiminnallinen tuottavuus (=tehokkuus)

      • Yksinkertaisin tapa mitata kunnossapidon toiminnallista tehokkuutta on seurata tuotantoprosessin kokonaistuotantomäärää tietyllä ajanjaksolla, mutta se ei välttämättä ole paras tapa, koska tällöin ei tule huomioitua tuotantojärjestelmän turvallisuus-, laatu- ja ympäristöongelmia.

        Alla on viisi tavanomaista RCM -tunnuslukua, joilla laitteiston toimintaa voidaan arvioida:

        • Miten usein laitteisto vikaantuu (MTBF = keskim. vikaantumisvälin odotusarvo).

        • Miten kauan laitteisto kestää (MTTF = keskimääräinen vikaantumisaika).

        • Miten pitkä on laitteiston epäkäytettävyysaika (MDT) vikaantumisen sattuessa.

        • Millä todennäköisyydellä laite vikaantuu seuraavan ajanjakson aikana.

        • Laitteiston toiminnallinen tehokkuus (toiminnan tehokkuus/toiminnallinen max. tehokkuus).

      • Toiminnan keskeytymisen aiheuttavat vikaantumistavat on huomioitava laitetta ja sen kunnossapitoa suunniteltaessa  Tuottavuus paranee.


    13 mit rcm n avulla saavutetaan2

    13 Mitä RCM:n avulla saavutetaan?

    • Laitteistoissa on tavallisesti kymmeniä toimintoja ja jokaisella toiminnolla useita vikaantumistapoja, joiden vaikutuksia voidaan mitata.

    • Kunnossapidon tuottavuutta arvioitaessa on mitattava laitteiston toiminnallista tehokkuutta eikä itse laitteen (nimellis)tehokkuutta.

    • Eri toimintoja tarkasteltaessa on selvitettävä ne tapahtumat, mitkä ovat käyttäjän kannalta hyväksyttäviä ja mitkä eivät ole.

      Tuotantolinjaan sijoitetulla koneella on yleensä kolme perusvaatimusta:

      • Sen tulee toimia luotettavasti (käytettävyys on korkea).

      • Se tulee toimia oikeassa tahdissa (toiminnallinen tehokkuus).

      • Sen tulee toimia halutulla laatutasolla (hyväksyttyjen tuotteiden osuus).


    13 mit rcm n avulla saavutetaan3

    13 Mitä RCM:n avulla saavutetaan?

    • Kunnossapidon toiminnallinen kokonaistehokkuus eli OEE (Overall Equipment Effectiveness) = käytettävyys x toiminnallinen tehokkuus x hyväksyttävien tuotteiden osuus.

      On paljon käytetty tehokkuusmittari, sillä siitä näkyy kunnossapidon tehokkuus ja sitä on helppo verrata kilpailijoiden vastaaviin lukuihin (Benchmarking).

    • Puutteita OEE:n ja sen kaltaisten tunnuslukujen käytössä ovat:

      • Kaikilla kolmella osatekijällä on sama painoarvo.

      • Tunnuslukua voidaan manipuloida, esim. pakottamalla laite tarpeettoman kovaan työtahtiin, vaikka se ei ole koko järjestelmää ajatellen tarpeellista.

      • OEE riippuu vain perustoiminnoista. Pelkästään perustoimintojen kunnossapidon tehokkuutta arvioitaessa saatetaan unohtaa tärkeiden toissijaisten toimintojen kunnossapidon tärkeys (eli turvallisuus ja ympäristöriskit jäävät huomioimatta).

    • Paras toimintojen tehokkuuden arvioija on käyttäjä, mutta arviot ovat subjektiivisia ja voivat vaihdella johtuen henkilöstä, toiminnoista, laitteistoista ja toimintaympäristöstä.


    13 mit rcm n avulla saavutetaan4

    13 Mitä RCM:n avulla saavutetaan?

    • Kunnossapidon taloudellisuus (tässä myös kustannustehokkuus)

      • Kunnossapidon taloudellisuutta mitataan seuraavilla neljällä RCM -mittarilla:

        • Suorat kunnossapitokustannukset (€).

        • Kp:n työvoimakustannukset (€, €/laite).

        • Laitteiden varaosa- ja materiaalikustannukset (€, €/laite).

        • Kp:n suunnittelu- ja valvontakustannukset (€, €/laite).

          1) Suorat kunnossapitokustannukset

      • Tarkoitetaan välittömiä kunnossapitokustannuksia.

      • Kustannuksissa voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä vanhaa tuotantoteknologiaa käyttävissä yrityksissä.

      • Uutta teknologiaa käyttävissä yrityksissä kustannukset ovat yleensä kasvussa.


    13 mit rcm n avulla saavutetaan5

    13 Mitä RCM:n avulla saavutetaan?

    • Yleisimmin käytetyt kunnossapitokustannusten mittarit ovat:

      • Kunnossapidon kokonaiskustannukset (€).

      • Kunnossapitokustannukset suhteessa tuotannon määrään (€, €/kpl).

      • Varaosien hinnan suhde kunnossapidon työvoimakustannuksiin.

        2) Kp:n työvoimakustannukset

    • Kp:n työvoimakustannusten osuus on tavallisesti 1/3- …2/3 -osaa kunnossapitokustannuksista.

    • Kp:n työvoimakustannuksiin pitää sisällyttää myös ulkopuolisten ja omien käyttäjien tekemät työt.

    • Yleisimpiä mittareita ovat:

      • Kunnossapitoon kuluneet työvoimakustannukset.

      • Laitteen kunnossapitoon käytetyn ajan suhde laitteen kokonaistyöaikaan.

      • Ylitöiden määrä.

      • Suhteelliset ja absoluuttiset eri tehtävien tekemiseen kuluneet ajat.


    13 mit rcm n avulla saavutetaan6

    13 Mitä RCM:n avulla saavutetaan?

    • Töiden ruuhkautuminen työtilauksittain ja arvioitujen tuntien mukaan.

    • Ulkopuolisten resurssien suorittamien työtuntien määrä verrattuna omien kunnossapitäjien tunteihin.

      3) Laitteiden varaosat ja materiaalit

  • Käytettyjä tunnuslukuja ovat:

    • Varaosien ja materiaalien kokonaiskäyttö.

    • Varastossa olevien varaosien arvo.

    • Varaosavaraston kiertonopeus.

    • Varaosien saatavuus varastosta.

    • Suhteelliset ja absoluuttiset arvot eri tyyppisistä osista (aktiiviosat, varalla olevat osat, käyttämättä jääneet osat).

      4) Kp:n suunnittelu- ja valvontakustannukset

  • Vaikuttavat sekä tuottavuuteen että taloudellisuuteen.


  • 13 mit rcm n avulla saavutetaan7

    13 Mitä RCM:n avulla saavutetaan?

    • Suunnittelua mitataan seuraavilla tunnusluvuilla:

      • Ennakoivaan kunnossapitoon ja vianetsintään kulunut aika / ajanjakso.

      • Edelliset verrattuna kokonaiskunnossapitoaikaan.

      • Suunnitellut kunnossapitotunnit / kaikki työtunnit.

      • Ajankäyttösuunnitelman tarkkuuden arviointi.

    • Osaa mittareista voidaan käyttää lyhyen tähtäimen päätöstenteon apuna, osaa trendiseurantana pitkäntähtäimen toiminnan suunnittelussa.


    13 mit rcm n avulla saavutetaan8

    13 Mitä RCM:n avulla saavutetaan?

    RCM:n käyttöönotolla saavutettavat asiat


    13 mit rcm n avulla saavutetaan9

    13 Mitä RCM:n avulla saavutetaan?

    Turvallisuus- ja ympäristötavoitteiden integroituminen

    • RCM yhdistää tuotannolliset, turvallisuus- ja ympäristötavoitteet.

    • Turvallisuus- ja ympäristöriskejä sisältävät viat otetaan aina tarkempaan käsittelyyn.

    • Kun sekä käyttäjät että kunnossapitäjät osallistuvat RCM -prosessiin, vähenee vaarallisten virheiden todennäköisyys oikeiden päätösten seurauksena.

      Laitoksen käytettävyyden ja toimintavarmuuden paraneminen

    • Vikataajuuden ja vikojen vakavuuden pieneneminen parantavat laitoksen toimintaa.

    • RCM:n keinot vikojen vaikutusten eliminoimiseen ovat seuraavat:

      • Jokainen vikaantuminen katselmoidaan perusteellisesti.

      • Potentiaaliset viat tunnistetaan ennen kuin ne muuttuvat toiminnallisiksi.

      • Tiedonkeruukaavakkeet toimivat vianhakuohjeina.


    13 mit rcm n avulla saavutetaan10

    13 Mitä RCM:n avulla saavutetaan?

    • Kunnon perusteella tehtävät työt vähentävät suurten korjausten määrää.

    • Kohteelle valittu sopiva kunnossapitostrategia lyhentää seisokkiaikaa.

    • Seisokeissa tehtävien töiden väheneminen vähentää myös ylösajoissa ilmeneviä vikoja.

    • RCM -prosessissa on opittu vähentämään virheitä käytössä ja kunnossapidossa.

    • Poistetaan turhat toiminnot ja komponentit.

    • Vika-analyysien ja käyttäjien asiantuntemuksella poistetaan krooniset viat.

      Parantunut laatu

  • RCM:n avulla parannetaan myös automaattisten tuotantoprosessien tuottamien tuotteiden laatua.

    Parantunut kunnossapidon taloudellisuus

  • taloudellisuutta parannetaan seuraavilla keinoilla:

    • Rutiinitehtävien määrää ja taajuutta voidaan vähentää.

    • Ulkopuolisten palvelujen määrää ja taajuutta voidaan rajata tarkemmin määrittelemällä vasteajat tapauskohtaisesti.


  • 13 mit rcm n avulla saavutetaan11

    13 Mitä RCM:n avulla saavutetaan?

    • Kunnossapitäjien tiedot ja taidot paranevat RCM -prosessin aikana, joten entistä haastavimmista tehtävistä selvitään ilman ulkopuolista apua.

    • Uusien kunnossapitoteknologioiden käyttöönoton kannattavuutta osataan arvioida paremmin, kun tiedetään kohteiden kriittisyystaso.

    • Taloudellisuutta parantavat myös kohdassa ”Laitoksen käytettävyyden...

      s. 145 -146” mainitut asiat.

      Pidentynyt laitteistojen käyttöikä

  • RCM -prosessin avulla voidaan varmistaa lähes kaikkien laitteiden toimivuus, niin kauan kuin ylläpitotuki ja varaosahuolto toimivat.

    Henkilöstön motivaation parantuminen ja tiimityöskentelyn kehittyminen

  • Käyttäjät oppivat ymmärtämään miten kone toimii ja mitä sen toiminta vaatii.

  • Käyttäjät oppivat myös asiat joihin he eivät voi vaikuttaa  vikaantumisten sattuessa toiminta järkevöityy.


  • 13 mit rcm n avulla saavutetaan12

    13 Mitä RCM:n avulla saavutetaan?

    • Vastuunjako selkiytyy.

    • Osastojen välinen yhteistyö ja yhteydenpito paranevat.

      Kunnossapitotietokanta

    • Tiedonkeruulomakkeilla kerätystä tiedosta voidaan muodostaa tietokanta.

    • Tietokannalla voidaan yhdistää kukin kunnossapitotyö muihin toimintoihin ja toimintaympäristöön.

    • Tietokantaa voidaan hyödyntää esim. auditoinneissa osoittamaan kunnossapito-ohjelman perusteltavuus.

    • Käyttäjät ja kunnossapitäjät tutkivat yhä enemmän piirustuksia, jolloin niissä olevat virheet paljastuvat ja ne voidaan laittaa ajan tasalle.

    • Kun tiedot on dokumentoitu, eivät työntekijöiden poistumiset organisaatioista tuota enää niin paljon ole ongelmia kuin ennen (vert. hiljainen tieto).

    • Tietokanta muodostaa hyvä perustan kunnossapidon asiantuntijajärjestelmälle.


    14 rcm n historia lyhyesti

    14 RCM:n historia lyhyesti

    • Historia kuvattuna aikajanalla 1960-luvulta alkaen


    14 rcm n historia lyhyesti1

    14 RCM:n historia lyhyesti

    • Lentoliikenteen kokemukset

      • 1960 perustettiin työryhmä, jonka työn tuloksena syntyi ”Federal Aviation Administration Industry Reliability Program”, jolla pyrittiin luotettavuuden hallintaan ja parantamiseen seuraavien johtopäätösten avulla:

        • Määrävälein tehtävällä purkamisella ja kokoamisella on vain vähän vaikutusta kohteen luotettavuuteen, ellei siinä ole havaittavissa jotain erityistä, usein ilmenevää vikatyyppiä.

        • On olemassa useita laitteita, joille ei ole muodostettavissa tehokasta määrävälein tehtävää kunnossapito-ohjelmaa.

      • Päätösdiagrammitekniikka (decision-diagram technique) julkistettiin 1965 ja 1967 se esiteltiin AIAA:n kokouksessa.

      • Menettelytapaa sovellettiin menestyksellä Boeing 747:n kunnossapi-don suunnittelussa (MSG-1; Maintenance Steering Group).


    14 rcm n historia lyhyesti2

    14 RCM:n historia lyhyesti

    • Menettelyä kehitettiin ja 1969 julkistettiin MSG-2, jota käytettiin mm. Lockheed1011- ja DC-10 -lentokoneiden kunnossapito-ohjelmissa.

    • Em. ohjelmien tavoitteena oli maksimoida turvallisuus- ja luotettavuustaso kuitenkin minikustannuksin.

      • esim. DC-8:ssa oli 339 purettavaa kohdetta, mutta DC-10:ssä enää 7.

    • MSG-1:n ja MSG-2:n soveltaminen muihin kuin mainittuihin kohteisiin oli vaikeaa.

    • MSG-3 julkistettiin 1980.

    • MSG-3:n uudet versiot tulivat 1988 ja 1993 ja niitä käytetään laajasti siviili-ilmailussa (mm. Finnair).

  • RCM muilla aloilla

    • Vuoden 1978 jälkeen RCM on otettu käyttöön mm. US Navy:ssa.

    • 1984 aloitettiin hyödyntäminen ydinvoimaloissa (USA).


  • 14 rcm n historia lyhyesti3

    14 RCM:n historia lyhyesti

    • Nykyisin se on laajasti käytössä USA:n, Ranskan ja muidenkin maiden ydinvoimaloissa.

    • Käyttö on yhdenmukaistanut ydinvoimaloiden käyttöä ja kunnossapitoa eri puolilla maailmaa.

  • RCM2

    • Maailmalla on käytetty neljää eri versiota RCM:stä:

      • Ensimmäinen perustui Nowlanin ja Heapin raporttiin (1978).

      • Toinen on ilmailualan käyttämä virallinen MSG3.

      • Kolmas on MSG3:a vastaava MIL-STD-2173.

      • Neljäs on RCM2, eli John Moubrayn kirjan (”RCM II”) esittämä versio.

    • Ympäristöasioiden korostuessa Moubray aloitti yhteistyön useiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa kehittääkseen sopivan lähestymistavan ympäristöriskejä sisältäville vioille.

    • Tämän seurauksena päätöksentekodiagrammiin lisättiin kysymys E (Environment) 1990


  • 14 rcm n historia lyhyesti4

    14 RCM:n historia lyhyesti

    • Samalla tehtiin pieniä muutoksia päätöksentekoprosessiin.

    • Eri kehitysvaiheiden vertailu


    15 kuusitoista totuutta

    15 Kuusitoista totuutta

    • Totuus 1

      • Vanha: Kunnossapidolla ylläpidetään tuotantolaitteiden (uudenveroista) kuntoa.

      • Uusi: Kunnossapidolla ylläpidetään tuotantolaitteen tarvittavaa tuotantokykyä, eli ylläpidetään laitteiston toiminnallista suorituskykyä eikä välttämättä itse laitteen (uudenveroista) suorituskykyä.

    • Totuus 2

      • Vanha: Rutiinikunnossapidon päämäärä on estää rikkoutuminen.

      • Uusi: Rutiinikunnossapidon tehtävä on estää tai vähentää vikaantumisen aiheuttamia seurauksia tai poistaa niiden esiintymismahdollisuus.

    • Totuus 3

      • Vanha: Kunnossapidon tärkein tehtävä on optimoida tuotantolaitoksen käytettävyys minimoiduin kustannuksin.

      • Uusi: Kunnossapito vaikuttaa kaikkiin liiketoiminnan osa-alueisiin ja riskitekijöihin eikä ainoastaan tuotantolaitoksen käytettävyyteen ja kustannuksiin (”monitavoiteoptimointi”).


    15 kuusitoista totuutta1

    15 Kuusitoista totuutta

    • Totuus 4

      • Vanha: Laitteen vikaantumisen todennäköisyys kasvaa sen ikääntymisen myötä.

      • Uusi: Vikaantumisen todennäköisyys ei välttämättä kasva laitteen ikääntymisen myötä.

    • Totuus 5

      • Vanha: Jotta voitaisiin suunnitella tehokas ja toimiva kunnossapitojärjes-telmä, tarvitaan runsaasti tietoja vikaantumisista ja niiden esiintymisestä.

      • Uusi: Kunnossapitojärjestelmät joudutaan suunnittelemaan pohjautuen hatariin tilastoihin laitteiden vikaantumisista.

    • Totuus 6

      • Vanha: Kunnossapitotoimet perustuvat ennakointiin, vian syntymisen ehkäisyyn ja korjaamiseen.

      • Uusi: Kunnossapitotoimet perustuvat ennakointiin, vian syntymisen ehkäisyyn ja korjaamiseen sekä tutkimiseen.


    15 kuusitoista totuutta2

    15 Kuusitoista totuutta

    • Totuus 7

      • Vanha: Ennakoivassa kunnossapidossa toimenpiteiden aikataulutus suoritetaan vikaantumisen esiintymisen ja vaikutuksen kriittisyyden pohjalta.

      • Uusi: Ennakoivassa kunnossapidossa toimenpiteiden aikataulutus suoritetaan vikaantumisen kehittymisajan pohjalta.

    • Totuus 8

      • Vanha: Jaksotukseen perustuva kunnossapito, töineen ja osien vaihtamisineen, silloin kun se teknisesti on järkevää - on yleensä halvempi ja tehokkaampi toimintatapa kuin ennakoiva kunnossapito.

      • Uusi: Ennakoiva kunnossapito - silloin kun se teknisesti on järkevää - on lähes aina sekä halvempi että tehokkaampi toimintatapa kuin jaksotukseen perustuva kunnossapito laitteen käyttöiän aikana.


    15 kuusitoista totuutta3

    15 Kuusitoista totuutta

    • Totuus 9

      • Vanha: Vakavat tapahtumat sekä laajat katastrofaaliset onnettomuudet johtuvat ”huonosta tuurista” tai epäedullisista olosuhteista, eikä niille näin ollen voitu mitään.

      • Uusi: Laajojen, ketjuuntuneiden vikaantumisien todennäköisyys on hallittavissa, varsinkin varmistetuissa järjestelmissä.

    • Totuus 10

      • Vanha: Nopein ja varmin tapa parantaa olemassa olevan epäluotettavan laitteen luotettavuutta on muuttaa sen rakenteita tai osia.

      • Uusi: Lähes poikkeuksetta paras tapa lisätä laitteen luotettavuutta on kehittää laitteen kunnossapitoa, olosuhteita ja käyttäjien osaamista. Rakenteen muuttamista kannattaa harkita vasta siten, jos em. asiat eivät tuo helpotusta.


    15 kuusitoista totuutta4

    15 Kuusitoista totuutta

    • Totuus 11

      • Vanha: Useimmille laitteille voidaan määrittää yleiset kunnossapidon tavoitevaatimukset.

      • Uusi: Yleiset kunnossapidon tavoitevaatimukset voidaan asettaa vain identtisille laitteille, jotka ovat samoissa olosuhteissa ja joita käytetään samalla tavalla.

    • Totuus 12

      • Vanha: Yrityksen johdon tehtävä on määritellä toimintamallit, joita kunnossapito toteuttaa. Asiantuntijat tai ulkopuoliset toimittajat määrittelevät kunnossapidon tehtävät ja ohjeet.

      • Uusi: Kunnossapidon toimintamallin laativat ihmiset, jotka ovat lähinnä kunnossapidettäviä laitteita ja joiden tehtävien menestyksekäs hoitaminen riippuu näiden laitteiden kunnosta. Johdon tehtävä on auttaa ja neuvoa näitä ihmisiä tekemään oikeita päätöksiä.


    15 kuusitoista totuutta5

    15 Kuusitoista totuutta

    • Totuus 13

      • Vanha: Kunnossapitäjät pystyvät yksinään laatimaan tehokkaan ja toimivan kunnossapitojärjestelmän.

      • Uusi: Tehokas ja toimiva kunnossapitojärjestelmä syntyy ainoastaan käyttäjien ja kunnossapitäjien yhteistyöllä. Laitteiden häiriötön toiminta vaatii käytön ja kunnossapidon intressien yhdistämistä.

    • Totuus 14

      • Vanha: Laitteiden valmistajat määrittelevät laitteiden kunnossapito-ohjelman.

      • Uusi: Laitteiden valmistajien osuus on rajallinen (mutta tärkeä) kehitettäessä kunnossapito-ohjelmia uusille laitteille.


    15 kuusitoista totuutta6

    15 Kuusitoista totuutta

    • Totuus 15

      • Vanha: Kunnossapidon todellisen vaikutuksen arviointi (rahassa) on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta.

      • Uusi: Kunnossapidon todellisen vaikutuksen mittaaminen ja muuttaminen rahaksi on täysin mahdollista ja jopa tavoiteltava toimintatapa.

    • Totuus 16

      • Vanha: Kaikki kunnossapidon tehokkuuteen liittyvät ongelmat voidaan ratkaista nopeasti.

      • Uusi: Kunnossapidon ongelmien ratkaisu tapahtuu vaiheittain.

        1.) Muuta ihmisten ajattelutapa.

        2.) Auta ihmisiä toimimaan uuden ajattelutavan mukaisesti.

        Huom.! Näitä vaiheita ei voi tehdä samanaikaisesti.


  • Login