1 / 38

HEI, MINUSSA ON PUNKKI !! Punkkien välityksellä tarttuvat infektiot

HEI, MINUSSA ON PUNKKI !! Punkkien välityksellä tarttuvat infektiot. Jarmo Oksi. LT, sisätautien ja infektiotautien erikoislääkäri, TYKS, TY. Punkkien välityksellä tarttuvat infektiot. Puutiaisaivokuume (TBE) eli Kumlingen tauti (virustauti) Lymen borrelioosi (bakteeritauti)

trevor
Download Presentation

HEI, MINUSSA ON PUNKKI !! Punkkien välityksellä tarttuvat infektiot

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. HEI, MINUSSA ON PUNKKI !!Punkkien välityksellä tarttuvat infektiot Jarmo Oksi LT, sisätautien ja infektiotautien erikoislääkäri, TYKS, TY

  2. Punkkien välityksellä tarttuvat infektiot • Puutiaisaivokuume (TBE) eli Kumlingen tauti (virustauti) • Lymen borrelioosi (bakteeritauti) • Tularemia eli jänisrutto (bakteeritauti) • Ehrlichioosi (bakteeritauti)

  3. Punkinpurema • usein kivuton • kiinnittymisajan pituus olennainen • borreliat siirtyvät veriaterian aikana punkin ohutsuolesta sylkirauhasiin • borreliatartuntaan tarvitaan usein jopa 1-2 vrk:n kiinnittymisaika, TBE-virus voi tarttua nopeastikin • imukärsän sahalaitaisuus vaikeuttaa punkin irrotusta • keskimäärin 1 purema 50-100:sta johtaa EM:iin (borreliainfektio)

  4. Puutiaisaivokuume eli Kumlingen tauti (TBE, Tick-borne encephalitis) • Aih.: TBE-virus eli Kumlinge-virus • Tartunta punkinpureman välityksellä • Suomessa < 1% punkeista sisältää TBE-virusta • Tautia Suomessa rajatuilla alueilla Ahvenanmaan ja Turun saaristoissa • Tartuntariski suuri Baltian maissa, Itävallassa jne.

  5. Kumlingen tauti • Suomessa n. 20 tapausta /v. • Vain 10-30% infektioista on oireellisia, lopuissa tauti jää lievänä huomaamatta • 1. vaihe viikon kuluessa: lievä kuume ja muita flunssaoireiden kaltaisia oireita • 2. vaihe 3-21 vrk:n oireettoman jakson jälkeen: korkea kuume, päänsärky, niskajäykkyys, kouristukset, halvaukset • 2. vaiheen kesto: 2-3 viikkoa

  6. Kumlingen taudin diagnostiikka • Puutiaisaivokuume (TBE)-virus-vasta-aineiden määritys verinäytteestä(IgM-va osoittaa tuoreen infektion, IgG-va osoittaa aiemmin sairastetun infektion tai annetun rokotuksen) • Saaristoalueiden väestöstä 1-30%:lla vasta-aineet positiiviset • Selkäydinneste: aivokalvontulehduksessa tulehdussolut ja IgM-luokan TBE-virusvasta-aineet

  7. Kumlingen taudin hoito, ennuste ja ehkäisy • Ei spesifistä hoitoa • Aivokalvontulehdus tai aivokuumeoireisto: sairaalahoito • Kuolleisuus <1% Suomessa • Vaikea tautimuoto tai halvauksia 20%:lla • Sairastamisesta elinikäinen suoja • Rokote: n. 5 vuoden suoja (>95% suoja). Rokote on 3-osainen: 0, 1-2 ja 7-12 kk.

  8. Lymen borrelioosi (LB) = Lymen tauti = Borrelioosi • Aiheuttaja: Borrelia burgdorferi -bakteeri, joka on korkkiruuvinmuotoinen spirokeetta • Tartunta tapahtuu kiinnittyneen punkin välityksellä: kiinnittymisaika vaikuttaa oleellisesti tartuntariskiin

  9. 1883 Herxheimer:Acrodermatitischr. atroficans 1908 Afzelius:Erythema chr.migrans 1922 Garin,Bujadoux: punkin-purema + EM + meningoradikuliitti 1944 Lennhoff: EM-alueen spirokeetat 1955,-65 Binder,Sonck: infektion siirto inokuloimalla 1975 Steere: punkinpurema + EM + artriitti 1982 Burgdorfer:aiheuttajan eristys punkista Borrelioosin historiaa

  10. Borrelia burgdorferi • spirokeetta • kierteisyys muita spirokeettoja löyhempi • pituus 20-30 um, paksuus 0,2-0,3 um • ulkokalvon sisällä 7-11 endoflagellaa • ulkakalvon proteiineissa (Osp A,B,Cja D-F) antigeenisia eroja

  11. Borrelia burgdorferi • B. burgdorferi s.l. jaetaan lähinnä kolmeen ihmiselle tautia aiheuttavaan alalajiin ~ B. burgdorferi sensu stricto ~ B. garinii ~ B. afzelii

  12. Borrelia burgdorferi -alalajit

  13. Organotropismi • Alalajien väliset erot hakeutumisessa eri kudoksiin • B. burgdorferi s.s. (USA, Eurooppa)- artriitti • B. garinii (Eurooppa)- neuroborrelioosi • B. afzelii (Eurooppa)- predominoi ihomanifestaatioissa

  14. Tartunnankantajat • metsämyyrä, metsähiiri, linnut(larvat ja nymfit vektoreina) • useat isommat nisäkkäät(aikuiset punkit vektoreina) • kotieläimet voivat myös sairastua kliiniseen tautiin

  15. Vektorit eli taudinvälittäjät • Ixodes ricinus -ryhmän punkit(Länsi-Eurooppa) • Ixodes persulcatus(Itä-Eurooppa ja Aasia) • I. dammini ja I. pacificus(USA) • Paarmat (harvoin)

  16. Suomen endeemiset alueet (tärkeysjärjestys) • Ahvenanmaa ja saaristoalue • Rannikkoalueet(Pietarsaaren - Oulun korkeudelle saakka) • Itä-Suomi • Koko Etelä- ja Keski-Suomi

  17. LB:n epidemiologiaa I • USA:ssa 10 000 -20 000 tapausta /v • Saksassa 30 000 - 60 000 tapausta /v • Ruotsissa n. 2000 /v • Suomessa n. 2000 -3000 /v,joista ehkä 300-500 levinneitäinfektioita

  18. LB:n epidemiologiaa II • Maantieteellisesti LB -tartunnan mahdollisuus samoilla alueilla kuin puutiaisten esiintyminen • Helsinki: 725 punkkia: 32% borrelian infektoimia (279 punkkia: 4% Ehrlichian infektoimia) • Lounais-Suomi (Gyltö): 27% alokkaista joutui armeijassaoloaikana (yksi kesä) punkin puremaksi • Ahvenanmaa: punkinpurem(i)a 85%:lla ja EM 16%:lla väestöstä • Turku: 2% veneilijöistä EM-epäily 1996

  19. Junttila; useilta paikkakunnilta:6.4 % Seili: 30 % Korppoo: 40 % Niittysaari: 59 % Helsinki: 32% B. burgdorferi s.s.noin 10 % B. garinii25 - 55 % B. afzelii25 - 85 % tyypittymätön 2 - 45 % Punkkien borreliakantajuus ja borrelioiden lajijakauma

  20. LB: Erythema migrans (EM)= “vaeltava punoitus” • puremakohdan ympärille 2 -14 vrk:naikana leviävä punoitus (tasainen tai rengasmainen) • joskus kutiava, kuumottava tai kipeä • voi muistuttaa ruusua tai sieni-ihottumaa... • usein ilman havaittua puremaa!! • häviää hoidottakin 2 - 4 viikossa • borrelioita voi päästä suoraan verenkiertoon (=spiroketemia) aiheuttaen yleisoireiston ilman EM:a(joskus multippeli EM)

  21. LB: Taudinkulku ja -kuva • Varhainen, paikallinen =EM - voi jäädä huomaamatta • Levinnyt- borrelioita päässyt verenkierron välityksellä kudoksiin - oireita yhdestä tai useista elimistä • Ns. autoimmuuni-mekanismit ja geneettiset tekijät vaikuttavat taudinkuvaan ja kroonistumiseen

  22. Borrelioosin iho-oireet • Erythema migrans (EM) • Borrelialymfosytooma - esim. korvannipukka tai nännin seutu • Acrodermatitis chr. atroficans (ACA) - kehittyy tyypilliseksi vasta useita vuosia punkinpureman jälkeen - aluksi sinipunerva ja turvonnut alue, joka myöhemmin tummuu ja surkastuu • Muut- pannikuliitti (ihonalaisen kudoksen tulehdus) - skleroottiset ihomuutokset - nokkosrokko (myös krooninen)

  23. LB: Nivel- ja lihasoireet • 50 - 60 %:lla borrelioosipotilaista • turvottava niveltulehdus vain 10 - 20 %:lla • lihas- ja nivelkivut -usein hyppeleviä -eivät yleensä yksistään riitä diagnoosin asettamiseen • niveltulehdusvaiheet aluksi lyhyitä -tyypillisesti yhdessä tai muutamassa nivelessä • spont. paraneminen / kroonistuminen • jännetulehduksia, limapussintulehduksia, lihas- tai luutulehduksia, fibromyalgiaa voi esiintyä

  24. LB: Silmäoireet • Sidekalvontulehdus primaarivaiheessa • < 5 %:lla myöhäisvaiheissa • Silmien valonarkuus • Näköhermon tulehdus • Iriitti (värikalvon tulehdus), verkkokalvontulehdus, lasiaistulehdus, sarveiskalvontulehdus • Silmän liikuttajalihasten halvaukset

  25. 50 - 65 %:lla Päänsärky joko aivokalvontulehdukseen liittyen tai ilman sitä Aivokalvontulehdus on yleensä tässä infektiossa lieväoireinen Aivokalvotulehdukseen voi liittyä: -kasvohalvaus -hermojuuritulehdus säteilevine esim. raajaoireineen Aivohermojen halvaukset- kasvohalvauksen lisäksi silmän liikuttajalihaksia hermottavien hermojen tai kuulohermon vaurioita Raajahalvaus (hermojuurivaurio) LB: Hermoston oireet

  26. Etenevä tulehdus aivokudoksessa tai selkäytimessä -harvinainen -usein vasta vuosien päästä muiden oireiden jälkeen-taudinkuva ja aivojen kuvauslöydös voi muistuttaa MS-tautia Aivoinfarkti- voi kehittyä verisuonitulehduksen pohjalta Lyme enkefalopatia- persoonallisuusmuu- tokset, muistihäiriöt, krooninen väsymys, joskus jopa dementia Ääreishermoston oireet LB: Hermoston oireet II

  27. LB: Sydänoireet • < 10 %:lla borrelioosipotilaista • Johtumishäiriöt sähköisessä radastossa (I-III asteen AV-blokki) - väliaikainen tahdistin joskus tarpeen • Sydänlihaksen ja/tai sydänpussin tulehdus • Hankalahoitoiset rytmihäiriöt • Dilatoiva kardiomyopatia

  28. Hepatiitti eli maksatulehdus- yleensä lievä Pernan tai imusolmukkeiden suureneminen Kivestulehdus Munuaistulehdus ARDS, kuiva yskä Verisuonitulehdukset Joskus urtikaria eli nokkosrokko (kroonisenakin) Epäselvät kuumeilut LB: Muita oireita tai löydöksiä

  29. Keskustelu potilaan kanssa- selvitetään usean vuoden ajalta mahdolliset punkinpuremat ja EM- oleskelu riskialueilla? Kliininen kuva- onko pääasiallisen oireen lisäksi muiden elinsysteemien oireita ? Epäspesifisiä labo-ratoriolöydöksiä- La, CRP usein norm. Selkäydinnesteessä tulehdussoluja neuroborrelioosissa Lymen borrelioosin diagnostiikka

  30. Borrelia-vasta-aineet- IgM ja IgG -luokka- koko bakteeria ja tarv. sen värekarvaa eli flagellaa kohtaan Vääriä positiivisia vasta-ainetuloksiavoi esiintyä joidenkin muiden sairauksien yhteydessä: jotkin virustaudit (mononukleoosi, vesirokko), kuppa, reuma, LED, vaikeat hammas- tai ientulehdukset Vasta-aineet voivat jäädä koholle vuosiksi, jos joskus ollut borrelia esim. ihossa Borrelia-PCR- elimistön nesteistä(esim. selkäydinneste) tai kudospalasta- jos positiivinen, osoittaa borrelian DNA:ta olevan elimistössä LB: laboratoriodiagnostiikka

  31. Erythema migrans- hoitoaika 14 (-21) vrk- amoksisilliini- doksisykliini - kefuroksiimiaksetiili- penisilliiniallergisille lapsille erytromysiini tai kefuroksiimiakse- tiili Levinnyt infektio- hoitokäytäntö vaihteleva- usein 2 (- 4) viikkoa suonensisäinen keftriaksoni - mahd. jatkohoito 100 vrk suun kautta (amoksisilliini, doksisykliini, kefuroksiimiaksetiili tai kefiksiimi) Borrelioosin hoito

  32. EM: amoksisilliini 21-30 vrk Kiinnittynyt puutiainen usean tunnin ajan- hoito esim. 14-21 vrk (?) Levinnyt infektio (esim.spiroketemia tai sen epäily):iv keftriaksoni 3-4 viikkoa Myöhäisvaihe:kuten edellä ja jatkohoito suun kautta? Hoito raskauden aikana

  33. Kortisonin välttäminen ennen antibioottihoitoa Iv antibiootin potilas voi käydä hakemassa kerran päivässä myös kotoa käsin Relapseja voi tullapitkistä hoidoista huolimatta Jarisch-Herxheimer -tyyppisiä reaktioitaainakin 15%:lle- voivat olla myöhäisiä ja pitkittyneitä- dramaattisiakin oireiden pahenemisia- kuume ja ihottuma yleisimmät- vaikea erottaa allergisesta reaktiosta Hoidossa huomioitavaa

  34. Borrelioosin ehkäisy • Vaatetuksen peittävyys ja materiaali • Ihon ja vaatteiden tarkastus päivittäin • Ei kotieläimiä sänkyyn! • Kiinnittyneen punkin irrotus suositeltavaamekaanisesti- pinseteillä tai “punkkipoimijalla”- kiertävällä liikkeellä- rasvaan peittäminen toissijaisena vaihtoehtona • Rokote käyttöön USA:ssa 1998 • Rokotekokeita Euroopassa käynnissä

  35. Lymen borrelioosin diagnoosi on palapeli

  36. Aiheuttaja: Francisella tularensis Vektorit: hyttynen ja puutiainen Varastoeläimet: jänis ja muut nisäkkäät Voi tarttua myös ilmateitse Itämisaika: 3-4 vrk Oireet: ihohaavauma ja suurentuneet imusolmukkeet Toisinaan yleisoireinen: korkea kuume, päänsärky, vatsakivut Dg: Tularemia-va Hoito:Doksisykliini 14 vrk (joskussuonensisäinen antibiootti) Tularemia eli jänisrutto

  37. Ehrlichioosi- aiheuttajia kaksi solunsisäistä organismia, jotka voivat hakeutua valkosolujen sisään - kuume, päänsärky, verenkuvamuutokset- hoito: doksisykliini - esiintyy Suomessakin Ei Suomessa:- toisintokuume (aih. muita kuin LB:a aih. borrelioita)- babesioosi (malarian kaltainen tauti)- muita virusten ja riketsioiden aiheuttamia kuume-, ja aivokuumetauteja Muita punkkien välityksellä tarttuvia infektioita

  38. Clin. and lab. findings similar in HME and HGE “Spotless RMSF” Reported symptoms-fever 100%-malaise 90-100%-myalgia 80-100%-headache 80-100%-rigors 60-100%-vomiting 40-50%-cough 25%-arthralgias 25-40%-confusion 20-40%-rash 10-30% In 80%: Liver involvement (+spleen, lymph nodes, bone marrow, occasionally pulm. interstitium, kidneys, adrenal glands) Leukopenia and thrombocytopenia In 75%: Bone marrow granulomas, granulom. inflammation or histiocytic infiltrates E.. Chaffeensis in the CSF of patients with meningitis Ehrlichioosin oireet ja löydökset

More Related