E N D
1. Optiikkaa silmähoitajille Silmähoitajapäivät 18.-19.9.09
Turku
Kirsi Heino
optikko
2. Näkemiseen tarvitaan valoa Valo on sähkömagneettista säteilyä.
Silmän havaitsema valon aallonpituusalue 400nm – 700nm.
3. Näkemiseen tarvitaan valoa Päivänvalossa silmä on herkin 555nm aallonpituudelle (kellanvihreä).
Hämärässä silmä on herkin 505nm aallonpituudelle (vihreä). -kirkkaus eli amplitudi, väri eli aallonpituus ja polarisaatio eli värähtelykulma-kirkkaus eli amplitudi, väri eli aallonpituus ja polarisaatio eli värähtelykulma
4. Silmän optinen järjestelmä Sarveiskalvon taittovoima +43D on 2/3 koko silmän taittovoimasta.
mykiö +16D
väliaineet n. +3D
kokonaistaittovoima n. +62D -Silmää voi verrata kameran optiikkaan. Linssit + zuumi-Silmää voi verrata kameran optiikkaan. Linssit + zuumi
5. -silmän pituus versus taittovoima
-macula ja sokeapiste
-silmänpohjan rappeuma-silmän pituus versus taittovoima
-macula ja sokeapiste
-silmänpohjan rappeuma
6. VISUS = näöntarkkuus Normaali visus 1.0 tai enemmän.
Visusarvo 1.0 = henkilö kykenee erottamaan kaksi pistettä, jotka ovat yhden kulmaminuutin (1’) etäisyydellä toisistaan. Visus siis kertoo silmän pienimmän erotuskyvyn.
Antti näöntarkkuus eli visus 1.25 -> näkee tarkasti 157m.
Björnen visus 0.63 -> 98m
Cecilian 0.5 -> 63m
Antti näöntarkkuus eli visus 1.25 -> näkee tarkasti 157m.
Björnen visus 0.63 -> 98m
Cecilian 0.5 -> 63m
7. Näöntarkkuus metreinä -reaktioaika
-ajokortti ryhmä 1 (a,b,be,a1,t,m) molempien silmien yhteisnäkö vähintään 0.5.-reaktioaika
-ajokortti ryhmä 1 (a,b,be,a1,t,m) molempien silmien yhteisnäkö vähintään 0.5.
8. Mykiö eli silmän linssi
9. Silmän mukautuminen eri etäisyyksille Silmän linssi on elastinen. Se voi pullistua tai litistyä ja näin muuttaa taittovoimaansa.
Kehälihaksen supistuminen tai rentoutuminen muuttaa linssin muotoa sen mukaan katsotaanko lähelle vai kaus. -ripustinsäikeet kiristyvät, kun kehälihas rentoutuu -> mykiö litistyy, katsotaan kauas
-ripustinsäikeet löystyvät kun kehälihas supistuu -> mykiö pullistuu, pluslinssi-ripustinsäikeet kiristyvät, kun kehälihas rentoutuu -> mykiö litistyy, katsotaan kauas
-ripustinsäikeet löystyvät kun kehälihas supistuu -> mykiö pullistuu, pluslinssi
10. Akkomodaatio = silmän mukautuminen lähietäisyyksille Mykiö akkomodoi, jolloin sen taittovoima muuttuu. -kaihileikkaus, mykiön poisto ei akkomodaatiota
-ikänäkö, mykiön elastisuus vähenee-kaihileikkaus, mykiön poisto ei akkomodaatiota
-ikänäkö, mykiön elastisuus vähenee
11. Näöntarkkuus näkökentän eri osissa macula = tarkkanäkö
reuna-alueet liikkumisnäkömacula = tarkkanäkö
reuna-alueet liikkumisnäkö
12. MYOPIA= likitaitteisuus silmän taittovoima suhteessa silmän pituuteen on liian suuri
valo taittuu ”liki”silmän taittovoima suhteessa silmän pituuteen on liian suuri
valo taittuu ”liki”
13. Myopia korjataan miinuslinssillä
14. Miinuslinssi hajottaa (divergenssi) valonsäteet -kaksi prismaa kärjekkäin-kaksi prismaa kärjekkäin
15. HYPEROPIA = kaukotaitteisuus silmän taittovoima suhteessa silmän pituuteen on liian pienisilmän taittovoima suhteessa silmän pituuteen on liian pieni
16. Hyperopia korjataan pluslinssillä
17. Pluslinssi kokoaa valonsäteet (konvergenssi). suurennuslasi (polttolasi)suurennuslasi (polttolasi)
18. ASTIGMATIA = hajataitteisuus -sarveiskalvon muoto ei ole symmetrinen pallo vaan ellipsi-sarveiskalvon muoto ei ole symmetrinen pallo vaan ellipsi
19.
pallopintainen / ei pallopintainenpallopintainen / ei pallopintainen
20. Linssissä on kahta voimakkuutta.Linssissä on kahta voimakkuutta.
21. PRESBYOPIA = ikänäkö
22. Ikänäköä korjataan pluslinssillä
23. Lukulasien voimakkuus Lukulasit = kaukovoimakkuus + add (eli lukulisä) = lähivoimakkuus. Kaukokorjaus täytyy olla tiedossa, että voidaan määrittää lukulasit.Kaukokorjaus täytyy olla tiedossa, että voidaan määrittää lukulasit.
24. Visus merkintöjä Vv. = vapaa visus = visus il. = visus ilman linssiä.
Visus 1.0os. = normaali visus osittain
Visus 1.0- = näkee riviltä 1.0 osan optotyypeistä (=numerot/kirjaimet/kuvat).
Visus 1.0+ = näkee rivin 1.0 kokonaan ja riviltä 1.2 jonkun optotyypin.
26. Visus merkintöjä V. sl 50cm = näkee sormien lukumäärän mainitulta etäisyydeltä.
V. kl = erottaa kädenliikkeen silmän edessä (=ad oculi).
V. 1/oo = vt = valontajua
V. 0 = sokea, ei näe mitään
V. oa = näöntarkkuus molemissa silmissä
27. Muita merkintöjä TPL = tasapainolinssi, vomakkuudella ei merkitystä.
L.E.P. = lasi ei paranna.
O.L. = omilla laseilla, oma lasivahvuus.
str = stenooppinen reikä
D = dpt = dioptri
28. Lisää merkintöjä sf = sfäärinen = pallopintainen
cyl = sylinteri
ax = akseli = akselisuunta
sf. -2.0 cyl. -1.0 ax 90
PD = pupil distance = silmäteräväli
add = lukulisä
prd = prismadioptria
bas = kanta ( prisman kannan suunta )
29. Resepti
30. Refraktio ja linssivahvuus Plus- ja miinussylinterimerkinnät:
sf. -2.0 cyl -1.0 ax 90
sf -3.0 cyl +1.0 ax 0
sf. +2.5 cyl -1.5 ax 120
sf. +1.0 cyl +1.5 ax 30
31. Heikkonäköisen näöntarkkuus Heikkonäköiseksi luokitellaan henkilö, jolla paremman silmän näöntarkkuus parhaalla toteutettavissa olevalla lasikorjauksella on alle 0.3
tai binokulaarisen näkökentän halkaisija horisontaalitasossa on vähemmän kuin 60 astetta tai
näkökyky on muusta syystä heikentynyt siten, että haitta-aste on 50% tai suurempi
32. Linkkejä nettiin www.stadia.fi/opiskelu/sote/optometria/
aineistot
www.arlainstituutti.fi/nv-peda/silmat
www.nkl.fi/tietoa/index.htm
www.lea-test.fi/su/silmat/index.html
33. Näkeminen on aivotyötä
KIITOS !
19.09.2009
Optiikkaa Silmähoitajille
Kirsi Heino, optikko