Miten rakennamme yhteist visiota
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 66

Miten rakennamme yhteistä visiota? PowerPoint PPT Presentation


  • 76 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Miten rakennamme yhteistä visiota?. PERUSOPETUS UUDEN KYNNYKSELLÄ - OPETTAJANKOULUTUS TULEVAISUUDEN TEKIJÄNÄ 13.4.2012 Helsinki Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS. Perusopetus uuden kynnyksellä.

Download Presentation

Miten rakennamme yhteistä visiota?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Miten rakennamme yhteist visiota

Miten rakennamme yhteistä visiota?

PERUSOPETUS UUDEN KYNNYKSELLÄ - OPETTAJANKOULUTUS TULEVAISUUDEN TEKIJÄNÄ

13.4.2012 Helsinki

Opetusneuvos Irmeli Halinen

OPETUSHALLITUS


Perusopetus uuden kynnyksell

Perusopetus uuden kynnyksellä

  • Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista tarvitaan? Millainen työskentely tuottaa haluttua osaamista ja sivistystä?

  • Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla?

  • Millaisia taitoja opettajat ja koulun muu henkilöstö tarvitsee kyetäkseen työskentelemään tulevaisuuden sivistystä ja osaamista edistävällä tavalla?

  • Mikä on opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman merkitys opettajan ja kouluyhteisön työn ohjaajana ja tukijana?


Miten rakennamme yhteist visiota

Koulutuksella ja opetuksella on Suomessa hyvät peruspilarit


Mik on koulun perusteht v

Mikä on koulun perustehtävä?

  • Perusopetuslaki 2§ 1 mom.

  • Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.

  • Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.


Perusopetuslain tarkoittaman opetuksen tavoitteet okm n ty ryhm n esitys 2012

Perusopetuslain tarkoittaman opetuksen tavoitteet (OKM:n työryhmän esitys 2012)

  • Tavoitepykälät lähes samat kuin nykyisin

    2 § Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen

    3 § Tarpeelliset tiedot ja taidot

    4 § Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen


Perusopetuslain tarkoittaman opetuksen tavoitteet okm n ty ryhm n esitys 20121

Perusopetuslain tarkoittaman opetuksen tavoitteet (OKM:n työryhmän esitys 2012)

  • Nykyisiä tavoitteita täsmennetään ja monipuolistetaan

    • Korostetaan koulun kasvatus- ja opetustehtävää – ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattiset arvot, terveys, hyvinvointi, hyvät tavat ja kestävä kehitys

    • Korostetaan vuorovaikutteista ja yhteistyöhön perustuvaa, toisia kunnioittavaa toimintatapaa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteisvastuuta

    • Korostetaan tulevaisuudessa tarvittavaa laaja-alaista osaamista – erityisesti ajattelun, vuorovaikutuksen ja yhteistyön taitoja

    • Painotetaan oppimisen sosiaalista luonnetta, monipuolisten oppimisympäristöjen ja elinikäisen oppimisen merkitystä


Miten opetus tulee j rjest

Miten opetus tulee järjestää?

  • Perusopetuslaki 3§ 2 ja 3 mom.

  • Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.

  • Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.


Mihin oppilaalla on oikeus

Mihin oppilaalla on oikeus?

  • Perusopetuslaki 30§ 1 mom.

  • Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.


Miten rakennamme yhteist visiota

Opetussuunnitelmalla on keskeinen rooli ohjausjärjestelmässä


Miten rakennamme yhteist visiota

OPETUS JA OPPIMINEN

KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma

KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA

Paikalliset

tarpeet

ja

linjaukset

Oppimateriaali

Opettajan-

koulutus

Laatukriteerit

Opetussuunnitelman perusteet 2004

Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 2001

Perusopetuslaki ja -asetus 1998


Suomalaisen ohjausj rjestelm n vahvuuksia

Suomalaisen ohjausjärjestelmän vahvuuksia

  • Fokus on opetuksen ja oppimisen tukemisessa – kansalliset normit ovat tukea antava pohja

  • Opetussuunnitelman perusteissa on jo nyt melko vahva osaamista korostava tulevaisuusorientaatio

  • Opetussuunnitelma rakennetaan yhteistyössä

  • Opetussuunnitelmaa kehitetään jatkuvassa vuorovaikutuksessa – kehittämistyöstä ammennetaan opsiin ja opsia toteutetaan ja syvennetään kehittämistyöllä

  • Paikallinen työ ei ole vain perusteiden käyttöönottoa, vaan olosuhteet, mahdollisuudet ja tarpeet huomioonottavaa moniammatillista ja hallintokuntarajat ylittävää suunnittelua – oman työn määrittelyä ja luomista

  • Opetushallinto, opettajankoulutus ja oppimateriaalien tuottajat työskentelevät toimivat samaan suuntaan


Opetussuunnitelman asema on kirjattu lakiin

Opetussuunnitelman asema on kirjattu lakiin

  • PL 3 § Opetuksen järjestämisen perusteet

  • Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin tässä laissa säädetään. …

  • PL 14 § Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet

  • … Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet).

  • PL 15 § Opetussuunnitelma

  • Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä tässä laissa tarkoitettua opetusta varten opetussuunnitelma. …


Opetussuunnitelman asema on kirjattu lakiin1

Opetussuunnitelman asema on kirjattu lakiin

  • PL 30 § Oikeus saada opetusta

    Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

    Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. …

  • PA 9 § Opetuksen ja työaikojen suunnittelu

  • Opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään…


Opettajat kokevat opetussuunnitelman t rke ksi

Opettajat kokevat opetussuunnitelman tärkeäksi

  • Opetussuunnitelman perusteet ovat tukeneet ja ohjanneet paikallista opetussuunnitelmatyötä hyvin, perusteet ovat selkeitä ja perusteiden linjauksiin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä

    • 80 % kunnista ja yli 70 % kouluista katsoi, että perusteet tukevat entistä paremmin käytännön opetustyötä

  • Kuntien kokonaisvastuu opetussuunnitelmatyöstä on vahvistunut

  • Noin 90 % kunnista ilmoittaa, että opettajat osallistuvat opetussuunnitelmatyöhön erittäin tai melko paljon

  • Opettajat ovat tavoitetietoisia ja pitävät opetussuunnitelmaa tärkeimpänä työnsä suunnitteluun vaikuttavana tekijänä

  • Lähteet: Koulutuksen arviointineuvosto 2008, 2009, 2010

  • OPH 2005, 2007 ja 2009

  • Valtiontalouden tarkastusvirasto 2009


  • Opetussuunnitelmalliset ty kalut oppimisen edist misess

    Opetussuunnitelmalliset työkalut oppimisen edistämisessä

    Koulutukselle asetetut tavoitteet

    Oppimiselle asetetut tavoitteet

    Oppimisen ja koulunkäyn-nin tuki

    KOULUN

    TOIMINTA-

    KULTTUURI

    Opetus

    ja

    ohjaus

    Oppilaan

    arviointi

    OPPIMIS-

    YMPÄRISTÖ

    Oppimiskäsitys

    Oppilaan oppimiseen ja kasvuun liittyvät tarpeet

    Irmeli Halinen


    Miten rakennamme yhteist visiota

    OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE

    Arvot, toiminta-ajatus, tavoitteet

    Oppimiskäsitys, toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat

    Tuntijako

    Kieliohjelma

    Tietostrategia

    Yhteistyö

    Aihekokonaisuudet

    Oppilaan ja koulun toiminnan arviointi

    Oppiaineet

    Oppiaineet

    Oppiaineet

    Oppimisen ja koulunkäynnin tuki


    Opetussuunnitelman monet ulottuvuudet

    Opetussuunnitelman monet ulottuvuudet

    Opettajan

    työsuun-

    nitelma

    Vuosi-

    suunni-

    telma

    Oppimissuun-nitelma ja HOJKS

    Kuntakohtaiset

    Ja

    valtakunnalliset

    strategiat

    Arviointi

    Opetussuunnitelma

    Pedagogisen johtajuuden ja ammatillisen kehittymisen työkalu

    Esiopetus,

    toiset koulut

    Huoltajat ja

    muut yhteistyökumppanit


    Miten rakennamme yhteist visiota

    Esi- ja perusopetuksen uudistamisen kynnyksellä


    Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteiden ja perusopetuksen tuntijaon uudistaminen

    Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteiden ja perusopetuksen tuntijaon uudistaminen

    • Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitys ”Tulevaisuus perusopetus – valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako; OKM 2012:6) 24.2.2012

    • Lausunnot pyydetty 22.3.2012 mennessä

    • Valtioneuvosto tehnee asiaa koskevan päätöksen kevään 2012 aikana

    • Tavoitteena vastata hallitusohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin nykyisen vuosiviikkotuntimäärän puitteissa

    • Työryhmä ei esitä uusi oppiaineita tai laajenevia tehtäviä kunnille ja muille opetuksen järjestäjille


    Hallitusohjelman tavoitteita perusopetukselle

    Hallitusohjelman tavoitteita perusopetukselle

    • Yleisiä tavoitteita

    • Esi- ja perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena

    • Koulujen eriytyminen estetään

    • Painopisteitä perusopetuksen tavoitteille ja tuntijaolle

    • Vahvistetaan taito- ja taideaineiden opetusta

    • Vahvistetaan liikuntaa

    • Vahvistetaan yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta

    • Vahvistetaan ympäristökasvatuksen asemaa

    • Vahvistetaan oppiaineiden välistä yhteistyötä

    • Monipuolistetaan kieliohjelmia


    Tuntijakoa koskevat ehdotukset

    Tuntijakoa koskevat ehdotukset

    • Nivelkohdat eri oppiaineissa yhtenäistetään; 2. ja 6. luokan tuntimäärä lisätään ja 7. ja 8. luokan tuntimäärää vähennetään

    • Äidinkielen ja kirjallisuuden, yhteiskuntaopin ja liikunnan opetuksen tuntimäärää lisätään

    • Taito- ja taideaineiden aiemmista ns. välystunneista 4 vvt kiinnitetään musiikkiin, kuvataiteeseen ja käsityöhön

    • Ympäristöoppia opetetaan oppiainekokonaisuutena vuosiluokilla 1- 6

    • Aihekokonaisuuksien opettamista varten varataan 1 vvt vuosiluokilla 7 – 9

    • Oppilaalle valinnaisen opetuksen vähimmäistuntimääräksi esitetään 9 vvt nykyisen 13 vvt:n sijaan

    • A2 kielen tuntimäärää vähennetään; A2 ja B2 –kielen opetus rahoitetaan erillisellä valtionavustuksella mikäli opetus järjestetään oppilaan kokonaisvähimmäistuntimäärän ulkopuolisena perusopetusta täydentävänä opetuksena


    Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen on jo k ynnistynyt ty t jatketaan ja laajennetaan

    Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen on jo käynnistynyt – työtä jatketaan ja laajennetaan

    • Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistettiin 2009

    • Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvut 4 ja 5 (Kasvun ja oppimisen tuki, Oppimisen ja koulunkäynnin tuki) uudistettiin 2010

    • Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet uudistettiin 2011


    Tulevaa opetussuunnitelman perusteiden laadintaty t

    Tulevaa opetussuunnitelman perusteiden laadintatyötä

    • Edessä on koko yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

    • Työ toteutettaneen kokonaisuudessaan vuosien 2012 – 2016 välisenä aikana

    • Tämä merkitsee, että useita eri perusteasiakirjoja laadintaan samanaikaisesti

    • Jokaiseen perusteasiakirjan laadintaprosessiin liittyy laaja sidosryhmäyhteistyö ja asiantuntijoiden kuuleminen sekä paikallisten opetussuunnitelmien laadintatyön tukeminen monin eri tavoin


    Esi perus ja lis opetuksen opetussuunnitelman perusteet

    Esi-, perus- ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet

    • Valtioneuvosto antanee kevään aikana tavoitteita ja tuntijakoa koskevan asetuksen

    • Perustetyö käynnistyy sen jälkeen

    • Esiopetuksen ja perusopetuksen sekä lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä

    • Uuden tuntijaon ja uusien perusteiden mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat tulee saada valmiiksi siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä 1.8.2016


    Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteita

    Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteita

    • Rakentaminen nykyisille vahvuuksille

    • Oppimiskäsityksen syventäminen ja avaaminen

    • Tulevaisuuden sivistys ja laaja-alainen osaaminen kaikkia opetuksen alueita, eri oppiaineita ja vuosiluokkia läpäisevinä ja opetusta eheyttävinä tavoitteina

    • Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden selkeyttäminen

    • Pedagogisen otteen vahvistaminen ja kuntien/koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tukeminen

    • Olennaiseen keskittyminen – tavoitteiden korostaminen ja sisältöjen karsiminen/selkeyttäminen

    • Perusteiden kehittäminen joustavana työkaluna – rakenteistaminen ja sähköistäminen


    Oppimisk sitys l ht kohtana

    Oppimiskäsitys lähtökohtana

    • Opettamisessa ja oppimisessa entistä tärkeämmiksi tulevat:

      • oppilaan ja opettajan kohtaamisen luonne - turvallisuus, selkeys, säännöllisyys, tunnetaidot, yhdessä olemisen pelisäännöt, vuorovaikutteisuus

      • oppijalähtöiset opetusjärjestelyt ja oppimista tukevat monipuoliset oppimisympäristöt

      • keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen

      • oppilaiden/opiskelijoiden osallistuminen, oma pohdinta ja aktiivisuus, oppilaiden tiimityö ja yhteistoiminnalliset työtavat

      • opettajien tiimityö ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, huoltajat ja asiantuntijat koulutyön tukena

      • oppiaineiden yhteistyö ja integraatio

      • koulussa ja muualla opitun yhdistyminen


    Opetussuunnitelman perusteiden teht v

    OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN TEHTÄVÄ

    OSAAMINEN

    TULEVAISUUDEN SIVISTYS

    TOIMINTAKULTTUURI


    Miten rakennamme yhteist visiota

    T

    O

    V

    I


    Esi perus ja lis opetuksen aikataulua 2012 2014

    Esi-, perus- ja lisäopetuksen aikataulua2012 - 2014

    • Huhtikuu 2012: Opetussuunnitelmatyölle pohjaa luovan keskustelun käynnistäminen; prosessin aikataulu OPH:n verkkosivuille

    • Elokuu 2012: Keskustelua virittävää tukiaineistoa OPH:n verkkosivuille

    • Elokuu 2012: Perustetyön ohjausryhmä ja yleisiä linjauksia valmistelevat työryhmät aloittavat työnsä – luodaan yhtenäinen perusta oppiainetyölle

    • Marraskuu 2012: Ensimmäinen kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (yleiset linjaukset)

    • Tammikuu 2013: Oppiainekohtaiset ja muut tarvittavat valmisteluryhmät aloittavat työnsä


    Esi perus ja lis opetuksen aikataulua 2012 20141

    Esi-, perus- ja lisäopetuksen aikataulua2012 - 2014

    • Elokuu 2013: Toinen kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (painopisteenä esiopetus)

    • Huhtikuu 2014: Kolmas kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (perusopetus ja lisäopetus)

    • Syys - lokakuu 2014: Lausuntopyynnöt esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteista

    • Joulukuu 2014: Pääjohtajan päätös; uusien perustemääräysten antaminen

    • Tammikuu 2015: Paikallisten opetussuunnitelmien laadinta alkaa

    • Elokuu 2016: Uusien opetussuunnitelmien mukainen opetus alkaa


    Miten rakennamme yhteist visiota

    Koulun perustehtävä säilyy, mutta toimintaympäristö muuttuu vinhaa vauhtia?

    Mitkä ovat tulevaisuuden sivistystarpeita?

    Miten koulu toimii hoitaakseen perustehtävänsä?


    Toimintaymp rist muuttavat tekij t

    Toimintaympäristöä muuttavat tekijät

    • Ilmasto, väestön kasvu ja ympäristö

    • Globalisaatio

    • Teknologian kehitys

    • Tiedon määrän ja luonteen muutos

    • Lasten kasvuympäristöissä tapahtuvat muutokset


    Ilmaston muutos v est n kasvu ja ymp rist

    Ilmaston muutos, väestön kasvu ja ympäristö

    • Ilmaston muutos ja luontoympäristön kuluminen asettavat kaikkein tinkimättömimmät reunaehdot tulevaisuutta ajatellen

    • Muutokset vaikuttavat globaalisti, meihin kaikkiin

    • Oppilaat odottavat, että he voisivat tuntea olonsa turvalliseksi, voisivat ymmärtää asioita ja oppisivat tekemään omassa elämässä eettisesti perusteltuja valintoja


    Globalisaatio ja yhteiskunnan muutos

    Globalisaatio ja yhteiskunnan muutos

    • Globalisaatio on monimuotoinen ja ristiriitainen prosessi

      • Taloudellinen ja kulttuurinen yhtenäistyminen ja lisääntyvä vuorovaikutus

      • Alueellisten erojen kasvu

      • Kulttuurien, kielten ja uskontojen moninaisuus

      • Työn luonteen muutos, työn ja työvoiman liikkuvuus

    • Oppilaat tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä omasta taustastaan ja muiden kulttuurien ominaispiirteistä, kykyä toimia monikielisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä sekä taitoja, joiden avulla voi toimia muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä


    Teknologian ja median kehitys

    Teknologian ja median kehitys

    • Teknologian, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan kehitys on luonut edellytykset globalisaatiolle

    • Teknologian kehitys on vasta alussa; se luo uusia oppimisen ympäristöjä, tapoja ja mahdollisuuksia

      • Oppilaat tarvitsevat nykyistä parempia tilaisuuksia hyödyntää teknologiaa syvälliseen oppimiseen, yhdistää koulussa ja sen ulkopuolella opittua sekä oppia hakemaan ja rakentamaan tietoa monipuolisessa vuorovaikutuksessa, yhdessä toisten kanssa


    Tiedon luonteen muutos

    Tiedon luonteen muutos

    • Teknologia tuo tiedon ulottuvillemme

      • Tiedon valtava määrä, kompleksisuus ja visuaalisuus

      • Tiedon syntyminen verkostoissa

      • Tiedon monimuotoisuus, epävarmuus, ristiriitaisuus, nopea uusiutuminen, dynaamisuus

    • Oppilaat tarvitsevat tiedonhankinnan ja käsittelyn taitoja, kriittistä lukutaitoa, kykyä tuottaa tietoa vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja toimia verkostoissa sekä ajatella ja ratkaista ongelmia


    Lasten ja nuorten kasvuymp rist n muutokset

    Lasten ja nuorten kasvuympäristön muutokset

    • Perheen, suvun, asuinyhteisöjen ja kaveripiirin rakenteiden ja toimintatapojen muutokset

      • Aikuisuuden mallit, hoivasuhteet, perheiden ongelmat, köyhyys

      • Uudenlaiset yhteisöllisyyden muodot, median ja mainonnan vaikutus

      • Päiväkotien ja koulujen kasvatus/hoivavastuun kasvaminen

    • Oppilas tarvitsee kokemuksia turvallisesta ja välittävästä aikuisuudesta sekä rakentavasta toiminnasta yhteisössä, harjaantumista arjen taitoihin ja yksilöllistä tukea ja ohjausta omalle kehitykselleen


    Muutoksen ytimess

    Muutoksen ytimessä

    • Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009)

      • Tekeminen – kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa

      • Tietäminen – entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti

      • Oleminen – identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa


    Miten rakennamme yhteist visiota

    Miksi muutos on niin vaikeaa? Miksi emme voi hyvin?


    Maailma on h mment v paikka

    Maailma on hämmentävä paikka!

    • Ilmaston lämpeneminen

    • Terrorismi

    • Talouden globalisaatio

    • Työelämän muutos

    • Maahanmuutto

    • - Yhteiskunnan polarisoituminen

    • Finanssi-, talous- ja velkakriisit

    • - Jokela, Kauhajoki, Utoya

    • Arabimaiden vallankumoukset

    • - jne.

    Lähde: Hämäläinen, 2011; O’Hara 2008


    Koetun hyvinvoinnin tekij t

    Koetun hyvinvoinnin tekijät

    • ELINYMPÄRISTÖ

    • Luonnonympäristö

    • Teknologiat

    • Väestö

    • Kulttuuri (arvot ja normit)

    • Instituutiot (lait ja

    • sääntely)

    • Yhteiskuntapolitiikka

    • Talous

    • Työelämä

    • Media & markkinointi

    • HENKINEN KOHERENSSI

    • Maailman

    • ymmärrettävyys

    • - Arjen hallittavuus

    SUBJEKTIIVINEN

    HYVINVOINTI

    • ARIKIELÄMÄN

    • AKTIVITEETIT

    • JA ROOLIT

    • - Työntekijä

    • Kuluttaja

    • Perheenjäsen

    • Sukulainen

    • Ystävä

    • Harrastaja

    • Kansalaisaktivisti

    • Kansalainen

    • ELÄMÄN MERKITYK-SELLISYYS

    • Itsensä ylittäminen

    • Muiden palveleminen

    • Korkeampi päämäärä

    RESURSSIT JA

    TOIMINTAMAH-

    DOLLISUUDET

    - Tulotaso

    - Osaaminen

    - Fyysinen terveys ja

    mielenterveys

    - Sosiaalinen pääoma

    - Informaatio

    - Aika

    - Poliittinen valta

    - Luonnonvarat

    • MASLOWIN TARPEET

    • Itsensä toteuttaminen

    • Itsekunnioitus ja

    • sosiaalinen arvostus

    • Lähimmäisen rakkaus

    • ja yhteisöllisyys

    • Turvallisuus

    • Fysiologiset tarpeet

    Lähde: Timo Hämäläinen, SITRA

    Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi

    Tiedepolitiikka 4/09


    Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi

    Yhteiskunnallinenmurrosjahenkinenhyvinvointi

    Epävarmuu-

    den kasvu

    Ymmärrettävyys

    Valintojen

    ongelmat

    Terveys,

    subjektiivinen

    hyvinvointi (QoL)

    Hallittavuus

    Koherens-

    sin tunne

    Individualismi,

    normittomuus,

    kulutusyhteis-

    kunta, materia-

    lismi & instru-

    mentalismi

    Merkityksellisyys

    Lähde: Timo Hämäläinen, SITRA 2009

    (Aaron Antonovsky;

    Monica Ericsson & Bengt Lindström)


    Koulun toimintatapojen ja toimintakulttuurin merkitys

    Koulun toimintatapojen ja toimintakulttuurin merkitys

    • Koulu voi toimia merkittävänä koherenssin tunnetta vahvistavana tekijänä

    • Toimintakulttuurin ytimenä on kouluyhteisön vuorovaikutuksen laatu

      • kohtaaminen ja kohteleminen

      • läsnäolo

      • kuunteleminen ja arvostaminen

      • tukeminen ja kannustaminen

    • Taidot kehittyvät vain tekemällä

      • ”miten” on tärkeämpi kysymys kuin ”mitä”


    Miten rakennamme yhteist visiota

    Millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan?

    Mitkä ovat tulevaisuuden sivistystarpeet?

    ?


    Tulevaisuuden osaamisen pohdintaa

    Tulevaisuuden osaamisen pohdintaa

    • Tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista on pohdittu laajasti mm. OECD:n, EU:n, UNESCO:n piirissä ja laajoissa tutkimushankkeissa - > näkemyksissä on paljon yhteistä

    • Suomessa pohdinta aktivoitui perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon valmistelun (Perusopetus 2020) sekä lukion kehittämisen pohdinnan (ministeriön lukiotyöryhmän esitys) yhteydessä

    • Seuraavassa tarkastellaan joitakin kiinnostavia lähteitä ja kompetenssiajattelun kehittymistä


    Ty el m ss vaadittavien taitojen luonne on muuttunut prof linda darling hammond 2011

    Työelämässä vaadittavien taitojen luonne on muuttunut; prof. Linda Darling-Hammond 2011

    • KEHITYS 1960 - 2002

    • Routine manual 50 -> 46

    • Non-routine manual 50 -> 41

    • Routine cognitive 50 -> 42

    • Non-routine analytic 50 -> 60

    • Non-routine interactive 50 -> 64

    • The dilemma of schools:

    • The skills that are easiest to teach and test

    • are also the ones that are easiest to

    • digitize, automate, and outsource


    Oppimiseen kohdistuvat odotukset muuttuvassa toimintaymp rist ss prof linda darling hammond 2011

    Oppimiseen kohdistuvat odotukset muuttuvassa toimintaympäristössä; prof. Linda Darling-Hammond 2011

    • The new context means new expectations. Most studies include:

    • 􀂄Ability to communicate

    • 􀂄Adaptability to change

    • 􀂄Ability to work in teams

    • 􀂄Preparedness to solve problems

    • 􀂄Ability to analyse and conceptualise

    • 􀂄Ability to reflect on and improve performance

    • 􀂄Ability to manage oneself

    • 􀂄Ability to create, innovate and criticise

    • 􀂄Ability to engage in learning new things at all times

    • 􀂄Ability to cross specialist borders

    • Chris Wardlaw, "Mathematics in Hong Kong/China – Improving on Being First in PISA"


    Individual skills for innovation

    Individual Skills for Innovation

    • Whatindividual competences should people acquire to

    • contribute to innovation as producers and users?

    Subject-based skills (know-what and know-how)

    Skills in thinking and creativity (critical thinking, ability to make connections, imagination, curiosity,...)

    Behavioral and social skills (self-confidence, energy, perseverance, passion, leadership, collaboration, communication)

    Lähde: Stéphan Vincent-Lancrin, 19.9.2011

    Senior Analyst

    OECD Centre for Educational Research and Innovation


    21st century skills atcs hanke

    21st Century Skills (ATCS –hanke)

    • Ajattelun taidot (Ways of Thinking)

      • luovuus ja innovatiivuus

      • Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaito ja päätöksenteko

      • Oppimaan oppiminen, metakognitio

  • Tekemisen tai työskentelyn tavat/taidot (Ways of Working)

    • Kommunikointi

    • Yhteistyö (ryhmässä työskentely)

  • Työskentelyn välineet

    • Informaation käsittelytaito (information literacy)

    • Tietotekniikan käyttötaito (ICT literacy)

  • Maailmassa elämisen taidot (Living in the World)

    • lokaali ja globaali kansalaisuus

    • elämä ja ura

    • Henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen vastuullisuus, johon sisältyy kulttuurinen tietoisuus ja kulttuuriset taidot


  • Elinik isen oppimisen avaintaitojen eurooppalainen viitekehys eu

    Elinikäisen oppimisen avaintaitojen eurooppalainen viitekehys/EU

    • Viestintä äidinkielellä

    • Viestintä vierailla kielillä

    • Matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla

    • Digitaaliset taidot

    • Oppimistaidot

    • Sosiaaliset ja kansalaistaidot

    • Aloitekyky ja yrittäjyys

    • Tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot

    • Kaikissa kahdeksassa avaintaidossa tärkeät teemat:

    • Kriittinen ajattelu

    • Luovuus

    • Aloitteellisuus

    • Ongelmanratkaisu

    • Riskinarviointi

    • Päätöksenteko

    • Tunteiden rakentava hallinta


    Akateemisen asiantuntijuuden uudet haasteet professori erno lehtinen 2004

    Akateemisen asiantuntijuuden uudet haasteet; professori Erno Lehtinen 2004

    • Nopea muutos työelämässä ja yhteiskunnassa yleensä

    • Ratkaistavien ongelmien kompleksisuuden kasvu ja tarve epävarmuuden hallintaa

    • Toimintaympäristön teknologisoituminen

    • Kansainvälisyyden lisääntyminen

    • Toimiminen asiantuntijaverkostoissa

    • Yleisten taitojen (kuten vuorovaikutus, itseohjautuvuus, jne.) ohella, mitä erityistä odotetaan asiantuntijoilta?

      • Tieteellinen ajattelu, tutkimukselliset taidot

      • Kirjallinen ja suullinen ilmaisutaito

      • Kriittinen ajattelu ja asioiden monisuhteisuuden hallinta

      • Innovatiivisuus ja uutta luova oppiminen

      • Eettinen vastuu asiantuntija- tiedon käytöstä


    Oecd n deseco projekti definition and selection of competencies

    OECD:n DeSeCo projekti (Definition and Selection of Competencies)

    • Tavoitteena oli määritellä “Key Competencies for a Successful Life and a Well-Functioning Society”

    • Lähtökohtana oli se, että kirjoitus-, luku- ja laskutaitojen lisäksi tarvitaan muitakin taitoja, jotka ovat ainakin osittain riippumattomia spesifeistä sisällöistä

    • Kompetenssi määriteltiin yleisemmäksi käsitteeksi kuin taito

    • Kompetenssilla tarkoitetaan kykyä kohdata menestyksellisesti kulloisenkin tilanteen kompleksit vaatimukset

      • Kompetentti käyttäytyminen tarkoittaa tietojen, taitojen, sosiaalisten valmiuksien, asenteiden, emootioiden, ja motivaation tarkoituksenmukaista käyttöön ottamista


    Deseco ty ss m ritellyt kompetenssit

    DeSeCo –työssä määritellyt kompetenssit

    • Vuorovaikutus sosiaalisesti heterogeenisissa ryhmissä

      • Miten liittyä erilaisen taustan omaaviin ryhmiin ja toimia niissä?

        2) Itseohjautuva toiminta

      • Miten ohjata ja kontrolloida omaa toimintaa osana oman elämän ja toimintaympäristön kokonaisuutta?

        3) Apuvälineiden vuorovaikutteinen käyttö

      • Miten käyttää sosio-kulttuurisia (kieli, informaatio) ja fyysisiä (esim. tietokoneet) apuvälineitä vuorovaikutteisesti?

    1

    3

    2


    Tulevaisuuden vaatimat valmiudet deseco n viitekehyksen pohjalta oph 2007

    Tulevaisuuden vaatimat valmiudet(DeSeCo:n viitekehyksen pohjalta OPH 2007)

    • Identiteetti, eheä minuus, kyky itsenäiseen toimintaan ja itseohjautuvuuteen

    • Taito elää yhteisöissä ja kohdata erilaisuutta, liittymisen, vuorovaikutuksen ja dialogin taidot

    • Hyvä perusosaaminen, oppimaan oppiminen ja taito käyttää ”välineitä” vuorovaikutteisesti

    • Kestävää tulevaisuutta rakentava elämäntapa ja sivistys

    Luovuus ja innovatiivisuus


    Miten rakennamme yhteist visiota

    Muutokset tiedon määrässä ja luonteessa

    Globalisaatio; mm. muuttuvat ammatit,

    monikielisyys, monikulttuurisuus

    4

    3

    2

    1

    Kaikkeen vaikuttava teknologia, verkkoyhteisöt

    Ilmaston muutos, luonnon tasapaino

    1 = Kypsä identiteetti, valmius itsenäiseen toimintaan

    2 = Taito elää yhteisössä ja kohdata erilaisuutta

    3 = Perusosaaminen, oppimaan oppiminen, taito käyttää

    välineitä vuorovaikutteisesti

    4 = Kyky pohtia ja toimia vastuullisesti, kestävää tulevaisuutta

    rakentava elämäntapa ja sivistys

    5 = Luovuus, innovatiivisuus

    Kasvuympäristön rakenteiden muutos


    Miten rakennamme yhteist visiota

    Miten tulevaisuuden osaaminen voidaan kuvata opetussuunnitelman perusteissa ?


    Tulevaisuuden osaamista pyrit n j sent m n kompetenssiajattelun kautta

    Tulevaisuuden osaamista pyritään jäsentämään kompetenssiajattelun kautta

    • Osaaminen/kompetenssi sisältää asiaan liittyvät

    • tiedot

    • taidot

    • arvot

    • asenteet

    • kyvyn toimia (arvot, asenteet) ja käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla

    • Esimerkkinä hyvän vuorovaikutuksen kompetenssi.


    Hyv n vuorovaikutuksen kompetenssi

    Hyvän vuorovaikutuksen kompetenssi

    • Tiedot

    • kieleen/kieliin sekä viestintään liittyvä tieto, tvt:hen ja verkkoviestintään liittyvä tieto, käsiteltävään asiaan liittyvä tieto

    • Taidot

    • taito käyttää viestinnän eri välineitä ja keinoja, taito kuunnella, taito ilmaista ajatuksensa selkeästi ja kiinnostavasti jne.

    • Arvot

    • toisen ihmisen kunnioittaminen, eri kulttuurien ja toimintatapojen kunnioittaminen, ihmisoikeuksien tunnustaminen, totuuden arvostaminen jne.

    • Asenteet

    • kohteliaisuus, ystävällisyys, kiinnostuneisuus jne.

    • Kyky (ability, capability)

    • käyttää näitä neljää työkaluvarastoa eri konteksteissa relevantilla tavalla -> ydin


    Tulevaisuudessa korostuva osaaminen

    Tulevaisuudessa korostuva osaaminen

    Osallistumisen ja vaikuttamisen

    taidot

    Ajattelun ja ongelmanratkaisun

    taidot taidot

    Työskentelyn ja vuorovaikutuksen

    taidot

    taidot

    Ilmaisun ja käden taidot

    Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot

    Opetussuunnitelman perusteet 2010

    3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat


    Tulevaisuudessa korostuva osaaminen perusopetus 2020

    Tulevaisuudessa korostuva osaaminen: Perusopetus 2020

    • Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot

    • itsetuntemus ja taito pohtia ja arvioida omaa toimintaa

    • terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen

    • eettisyys ja vastuullisuus ja toiminta yhteisön jäsenenä

    • hyvä käytös ja empatia

    • Käden ja ilmaisun taidot

    • kehon koordinaatio

    • monipuolisen ilmaisun ja esiintymisen taidot ja rohkeus

    • suunnittelun ja tuottamisen taidot

    • kekseliäisyys, kokeellisuus ja mielikuvituksen käyttö


    Tulevaisuudessa korostuva osaaminen perusopetus 20201

    Tulevaisuudessa korostuva osaaminen;Perusopetus 2020

    • Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot

    • laaja-alainen lukutaito ja tekstitaidot, tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot

    • tieto- ja viestintäteknologian ja muun teknologian käyttötaito

    • kommunikointi-, yhteistyö- ja neuvottelutaidot

    • opiskelun taidot

    • itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot

    • ajanhallinta ja joustavuus

    • yrittäjyys ja muutososaaminen


    Tulevaisuudessa korostuva osaaminen perusopetus 20202

    Tulevaisuudessa korostuva osaaminen; `Perusopetus 2020

    • Ajattelun taidot

    • ongelmanratkaisu, päättely, argumentointi ja johtopäätösten teko

    • kriittinen, analyyttinen ja systeeminen ajattelu

    • luova ja innovatiivinen ajattelu

    • Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot

    • yhteisön ja yhteiskunnan hahmottaminen

    • aloitteellisuus ja johtamisen taidot

    • kyky toimia rakentavasti ja ratkaista ristiriitoja

    • erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen

    • mediataidot

    • tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen taidot


    Miten rakennamme yhteist visiota

    Osaamisen rakentuminen yksilön kehityksen näkökulmasta

    Osallistuminen, vaikuttaminen, vastuullisuus

    Perustiedot ja taidot, työskentelyn ja ajattelun taidot

    Vuorovaikutus

    liittyminen ja yhdessä tekeminen

    Identiteetti

    ja

    itsensä ilmaisu


    Miten opetuksessa voi edist tulevaisuuden taitoja

    Miten opetuksessa voi edistää tulevaisuuden taitoja?

    • Miten kussakin opetustilanteessa ja koulutyössä yleensä

    • vahvistetaanoppilaan itsetuntemusta ja itseohjautuvuutta, kykyä arvostaa itseään ja ottaa vastuuta itsestään?

    • lisätään oppilaitten mahdollisuuksia oppia tekemään yhdessä, toimimaan rikkaassa ja toisia arvostavassa vuorovaikutuksessa?

    • keskitytään harjaannuttamaan tiettyä perustietoa/taitoa ja sen yhteydessä edistetään erilaisia työskentelyn ja ajattelun taitoja?

    • autetaan oppilaita suhteuttamaan omat kokemuksensa yhteiskuntaan ja maailmaan, pohtimaan tulevaisuutta ja tekemään eettisesti perusteltuja ratkaisuja ja tekoja sen hyväksi?


    Miten rakennamme yhteist visiota

    • Vain sellainen koulu opettaa, jossa kaikki samalla oppivat (Tharp ja Gallimore 1988)

    • Koulu ei voi olla oppilaille älyllisesti haastava ja sosiaalisesti tukeva, jos se ei oli sellainen myös opettajille.


    Kiitos

    KIITOS!


  • Login