Nuorisotutkimuksen tieto jne.- luennot, 3. kerta

Nuorisotutkimuksen tieto jne.- luennot, 3. kerta PowerPoint PPT Presentation


  • 144 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Kahden tutkimussuuntauksen thnastinen "elinkaari" suomessa. 1. Birminghamin koulukunnan (CCCSn) alakulttuuritutkimus: sen synty Englannissa, vaiheet ja kritiikki Suomessa -) ja mit jlki se suomalaiseen nuorisotutkimukseen jtti2. tytttutkimus: sen juuret Englannissa, nousu Pohjoismaissa sek

Download Presentation

Nuorisotutkimuksen tieto jne.- luennot, 3. kerta

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


1. Nuorisotutkimuksen tieto jne.- luennot, 3. kerta Jaana Lähteenmaa

2. Kahden tutkimussuuntauksen tähänastinen "elinkaari" suomessa 1. Birminghamin koulukunnan (CCCSn) alakulttuuritutkimus: sen synty Englannissa, vaiheet ja kritiikki Suomessa -) ja mitä jälkiä se suomalaiseen nuorisotutkimukseen jätti 2. tyttötutkimus: sen juuret Englannissa, nousu Pohjoismaissa sekä sen Suomessa saamat muodot sekä muodonmuutokset – ja nykyvaihe molempien tarkastelu MYÖS tiedonintressi-, presuppositio- ja implikaatio- näkökulmista (vrt. työryhmätyönne kysysymyksen asettelut )

3. Birminghamin koulukunnan teoria nuorten alakulttuureista Suomessa kutsuttu myös termeillä "CCCSn teoria (Center for Contemporary Cultural Studies- syntysijansa mukaan); "(ala)kulturalismi"; "birminghamilaisuus" ... 70-luvun puolivälissä syntynyt teoria – j tapa katsoa nuorten alakulttuureita –oli aikoinan MULLISTAVA; nuoret nähtiin (haluttiin nähdä) omien (ala) kulttuuristen käytäntöjensä aktiivisina luojina, toimijoina – eikä vain passiivisina kuluttajina ja/tai "pahatapaisina nuorina", jotka ohjattava kunnollisten harrastusten pariin (vrt. 50-70-luvun alun nuorisotutkimukset, lähinnä survey- pohjaiset, muutamin poikkeuksin...)

4. "Birmiksen" alakulttuuriteorian läh-tökohtaolettamukset (presuppositiot) taustaa (niille): "Birmiksen" teoria nuorten alakulttuureista nojautui vahvasti kahteen TEORIAPERINTEESEEN: MARXILAISUUTEEN & SEMIOTIIKKAAN (R. Barthesin merkityksen rakentumisen teoriaan) tiedonintressi: pyrki olemaan emansipatorinen (vrt. marxilaisuus) ja hermeneuttinen (semiotiikka) taustalla oli myös eksplikoitu inspiroituneisuus Cohenin kadunkulmakulttuuritutkimuksista (... joiden otteesta kuitenkin ajauduttiin kauas...) näillä oli inspiroiva mutta myös kahlitseva vaikutus.. "Jokainen teoria on lähtökohtiensa vanki" (sosiologi Arto Noro)

5. "Birmiksen" 3 pääoletusta alakulttuurien syntylogiikasta kaksoisartikulaatio-oletus alakulttuurit syntyvät ns. emokulttuurin ja ns. hegemonisen kulttuurin ristipaineessa huom. tässä taustaoletus: on "emokulttuureita" ja on "hegemoninen valtakulttuuri" & että niiden välillä ristiriitaa.. ajatus siitä, että nuoret alakulttuureissaan IMAGINAARISESTI RATKAISEVAT RITIRIITOJA JA JÄNNITTEITÄ emokulttuurinsa arvojen vs. valtakulttuurin arvojen välillä

6. HOMOLOGIA-OLETUS Tarkoittaa: oletus rakenteellisista vastaavuuksista oletus siitä, että alakulttuurisen ryhmän TYYLI ns. vastaa (rakenteellisesti) ryhmän EETOSTA (sisäistä "henkeä", arvomaailmaa jne.) esim. Paul Willis: alakulttuurin kuuntelema musiikki, joka miehistä, aggressiivista, jne., vastaa hengeltään ryhmän miehistä kulttuuria... (latteaa? kyllä...) John Clarcke et al. kehittelivät pidemmälle: myös ulkoinen tyyli "vastaa" eetosta --) josta johdettiin oletus: ko. tyylistä voi päätellä eetoksen ongelmallista: "eetos synnyttää tyylin"- oletus, vaikka antropologien ja folkloristien mukaan kulttuuri jatkuvaa vuorovaikutusta ulkoisen ja sisäisen (eetoksen) välillä; tällaista oletusta eetoksen ensisijaisuudesta ei voi oikein tehdä... -sekä: miksi tehdä moinen päätelmä; eikö eetosta voi mennä KYSYMÄÄN tms.; miksi se pääteltävä tyylistä? Ylenkatse tutkittavia kohtaan .(-eivätkö pysty verbalisoimaan mitään.?)

7. bricolage- oletus - termi ja ajatus peräisin R. Barthesilta ajatus: kulttuurista ilmiasua (vaikka alakulttuurista tyyliä) rakennetaan elementeistä – ja niillä sekä denotatiivinen että konnotatiivinen taso (konnotaatio = uudessa kontekstissa syntyvä "uusi" merkitys; vrt. punkkarin hakaneula) "Birmisläisten" teesi: rakentamalla tyylejä, joissa tietyt valtakulttuurista "napatut" elementit saavat uusia merkityksiä (konnotaatioiden kautta) alakulttuurinuoret käyvät "semioottista sissisotaa" (!) huom. piilossa oleva oletus: alakulttuureissa ehdottomasti vastustetaan valtakulttuuria...

8. loppupäätelmä "semioottisen sissisodan" tuloksista... semioottinen sissisota (joka ilmenee alakulttuurisena tyylinä) on ns. imaginäärinen ratkaisuyritys ristiriitaiseen paineeseen, jossa ko. nuoret (emokulttuurinsa ja valtakulttuurin puristuksessa) elävät lopulta se ei tule muuttaneeksi yhteiskunnan rakenteita eikä edes ko. nuorten tulevaisuushorisonttia... alakulttuureissaan nuoret työstävät ko. ristiriitaa mutta eivät tule ratkaisseeksi sitä --) siksi ratkaisu(yritys) on "imaginäärinen"

9. kriittisiä kysymyksiä... oliko johtopäätös tehty jo ennen "tutkimusta"? huom. se tekivätkö muut birminghamilaiset empiiristä tutkimusta kuin Paul Willis on jäänyt hämärän peittoon... tulkinta on lopulta melko FUNKTIONALISTINEN: sen mukaan alakulttuurinuoret lopulta SOEPUTUVAT yhteiskuntaan eivätkä muuta sitä alakulttuuriensa myötä huom. funktionalismi (a la T. Parsons) on suuntaus, jota marxilaiset periaatteessa vastustavat (!!) eli: tiedonintressi oli (ehkä) emansipatorinen, mutta lopputulos, implikaatio, pikemminkin konservatiivinen (!!) ks. tarkemmin: Lähteenma 1995; sama 2000

10. ... JA MITÄ SITTEN TAPAHTUI (eli tutkimukselliset implikaatiot)? Englanissa CCCS- koulukunnan työskentely hiipui (M: Thatcher lakkautti koko tutkimuskeskuksen ja 90- luvulla brittiseminaareissa sivuttiin asiaa pohtimalla, oliko CCCSn teorioissa MITÄÄN järkeä; -myöhemmin myös analyyttisempaa kirjoittelua aiheesta ...) Sen sijaan SUOMESSA (ja muutamissa muissa pohjoismaissa) koulukunnan teoriat saivat innostuneen vastaanoton 1980-luvun alkupuolella: tehtiin ainakin 4 empiiristä tutkimusta sen innoittamana, lisäksi muu kirjoittelu aiheesta..

11. II Birminghamin teorian soveltamisen vaiheet suomessa alkuvaihe: innostuneita katsaustyyppisiä esittelyjä... soveltamisyritykset: Heiskanen & Mitchell 1985) : "Lättähatuista punkkareihin" ----ongelmat: kyselyaineisto (miten tutkia merkityksiä sellaisella??); kiinnostava löydös, joku horjutti teorian soveltamismahdollisuuksia : "alakulttuurinuorten" sekalaiset luokkataustat (ongelma sivuutettiin.

12. Kvalitatiiviset empiiriset sovellusyritykset ... Tommi Hoikkala---)(mm..1991) johtopäätös: "teoria ei toimi Suomessa" (nuorten sekalaiset luokkataustat ja sukkulointi useissa eri ryhmissä) Jari Ehrnrooth: (1988) yritys tutkia "hevareita" birminghamilaisittain---) johtopäätös: teoria ei juurikaan toimi Suomessa ( "ehkä bricolage- oletus post- modernilal tavalla...) J. Lähteenmaa: (1989) yritys soveltaa tyttökulttuuriin birmingham. feminististä "teoriaa"--) ei toiminut ollenkaan (Ks. tuonnempana) --) sen sijaan "alakulttuurit imaginäärisinä ratkaisuyrityksinä YHTEISKUNNAN muutoksiin--- toimiva sovellus sittenkin ?(J. L: 1991; 1996; 2000) --- ) esim. skinit ja hiphopparit vs. kansainvälistyminen ; toisaalta ongelmia (ryhmiä joita ei voinut tulkita tästä näkökulmasta...)

13. tyttötutkimus suomessa ja sen juuret ja kytkökset ns. tyttötutkimus sai alkunsa ko. Birminghamin koulukunnan piirissä (Angela McRobbie et al. 1970-luvulla) - tulkinta tytöjen "bed room" culturesta ja kaksois-alisteisesta asemasta (sekä patriarkaatti että kapitalismi; huom. olivat feministejä mutta myös marxilaisia) - hyvin synkkä kuva tyttöjen kulttuurisesta liikkumatilasta ja "luovuudesta" (jota tulkinnan mukaan tytöillä ei juuri ollut) -- julistus: tyttöjen pitäisi ruveta toimimaan enemmän poikien lailla! (ns. tasa-arvofeminismiä)

14. Suomalainen ja pohjoismainen "vastaanotto"... epäilevä mutta innostunut...- "girl research" oli jotain aivan uutta, mutta tulkinta.... Suomessa: Päivi Topo (1988) ja J. Lähteenmaa (1989): johtopäätös molemmilla----) tyttöjen asema Suomessa ei niin alistueinen kuin (ehkä) Britanniassa, vahva tyttöjen sorto- ja marginalisaatio-oletus ei toimi oma tutkimukseni "Tytöt ja rock" --) lähtökohtana alisteisuus- oletus, empiiriset tulokset kertoivat osin muuta, lopputuloksena hämmennys

15. (muu) Pohjoismainen tyttötutkimus Ruotsissa ja Tanskassa 1980-luvulla: niin ikään birminghamilaisen oletuksen hylkääminen sen sijaan tytöille kehittyvien hoiva- ja reproduktio- kompetenssien "hehkuttaminen" (liittyi osin ns. olemus-feminismiin; nais-erityisyyden esiin nostamiseen) ongelmallista? Pohjoismaissa naisilla muutkin kyvyt relevantteja kuin pelkät hoiva-kompetenssit....

16. Suomalainen tyttöjen myöhäismodernien kompetenssien esiinnostaminen Näre & Lähteenmaa (toim.; 1992): "Letit liehumaan" kirjan kirjoittajien näkökulmana se, että tyttökulttuurissa kehittyy tietynlaisia kykyjä --) monet niistä hyödyllisiä myös aikuisyhteiskunnassa (jos vain naiset pääsevät käyttämään niitä) - kutsuimme niitä myöhäis-moderneiksi kyvyiksi Mihin feminismin oppisuuntaan tämä liittyi? – tietoisesti ei mihinkään, puolitietoisesti nais-erityisyyden ja jopa ylemmyyden korostamiseen (osin provokatiivisesti) tiedonintressi lähinnä emansipatorinen, tietyllä tavalla: pyrkimys nostaa tyttöjen arvostusta

17. Sittemmin kentän tietty pirstoutuminen (ei yhtä paradigmaa) kirja " Tulkintoja tytöistä" (2001) – ei yhtä punaista lankaa... monen laisista lähtökohdista tehtyä tutkimus kirjassa oma tekstini: "Tyttöjä pelastamassa – mistä ja miksi?" --) teesi tyttötutkijoiden emotionaalisista presuppositioista nyttemmin "Letit liehumaan"- kirjan näkökulma on analysoitu FUNKTIONALISTISEKSI kirjassa " Entäs tytöt?" (2011) --- emme (JL & Näre) hyväksy tulkintaa - emotionaalisista presuppositiosta: "ehkä niitä oli joskus ei ole enää..." – väite nyk. tyttötutkimus ei nojaa en yhteen paradigmaan tahi feminismin tiettyyn oppisuuntaan

18. Lähteitä Birminghamin koulukunnan teoria ja sen sovellukset Suomessa: ks. Lähteenmaa 1989; 1991; 1995 , 2000. Lisäksi toimitetut artikkelikokoelmat tyttötutkimukseen liittyen: ”Letit liehumaan” (SKS; 1992) : ”Tulkintoja tytöistä” (SKS; 2002) ”Entäs tytöt” (Vastapaino; 2011)

  • Login