Muotoilukasvatus

1. Muotoilukasvatus Ku25 Kevät 2010

2. Tavoitteet • Opiskelijat sisäistävät POPS 2004:n kuvataiteen osuuden mukaiset muotoilukasvatukseen liittyvät tavoitteet ja oppisisällöt siten, että pystyvät soveltamaan niitä opetuksessaan • Ku25-opiskelijat • ymmärtävät muotoilukasvatuksen lähtökohdat ja osaavat soveltaa niitä toimintaansa, • oppivat suunnittelemaan ja toteuttamaan muotoilukasvatuksen työpajoja sekä • harjaantuvat työpajatyöskentelyn vetämisessä • Toisen vuosikurssin opiskelijat saavat • peruskäsityksen muotoilusta ja tuoteanalyysistä, • omakohtaisen kokemuksen muotoilukasvatuksen työtavoista/alueista sekä • itse tekemisen kokemuksen tuotesuunnitteluprosessista

3. Kurssin rakenne • Aloitus 1.2.: Orientaatio • Suunnittelutehtävän aloittaminen • Tapaaminen 8.2.: Suunnittelutehtävän työstäminen ja tarvittavat järjestelyt (päätetään materiaalit, tilat...); Itsenäisen työn jatkaminen (=valmistautuminen) • Työpajojen vetäminen 2. vuosikurssin aikataulujen mukaisesti (15.–18.2.) • Lopputapaaminen 1.3.: kokemusten purku, töiden arviointi

4. Tehtävä • Suunnitelkaa yhdelle 2. vuosikurssin ryhmälle 2+2 oppitunnin mittainen työpaja, joka tutustuttaa tuoteanalyysi- ja tuotesuunnitteluprosessiin käytännön tekemisen kautta • Työpajan tarkempi aihe vapaa, teemanatarve-esineen tuoteanalyysi ja tuotesuunnitteluprosessin läpikäyminen omakohtaisena kokemuksena (=itse tekemisenä) • Ryhmät voivat tehdä harjoituksen joko kaikki samasta aiheesta tai kukin eri aiheista. Ryhmistä voidaan muodostaa pienryhmiä.

5. Johdanto muotoilukasvatukseen MUOTOILUKASVATUKSEN OPS JA TYÖTAPOJA

6. OPS ja muotoilukasvatus, 1.–4. lk ”Oppilas oppii • kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua • kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta • tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria ja muotoilua • arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • luontoon, rakennuksiin ja rakennusperintöön tutustumista ja niiden kuvaamista, sekä ympäristön muutosten tunnistamista • esineiden tarkastelua, suunnittelua ja valmistamista sekä kolmiulotteista rakentelua, ympäristösuunnitelmien tai pienoismallien valmistamista”

7. OPS ja muotoilukasvatus, 5.–9. lk ”Oppilas oppii • tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan • ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua • arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä • tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta • työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnöntutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta • arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista, • suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista • tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua”

8. Muotoilukasvatuksen sisältöalueita • Elämyksellisyys • Esineympäristöön tutustuminen • Kuluttajakasvatus (kriittisyys, aktiivisuus) • Kierrätys ja kestävä kehitys • Estetiikkakasvatus • Kädentaidot (ilmaisullisuus, luovuus, ongelmakeskeinen tehtävän ratkaisu) • Kulttuurillinen ajattelu

9. MuKan lähtökohtia (1/2) • Taidekasvatus-tyyppinen lähtökohta: • Muotoilukasvatus = muotoilumaailma + tuotantotoiminta + kulutuskäyttäytymisen kritiikki + oman suhteen muodostaminen asiaan • Tavoitteena on, että oppilas/opiskelija oppii luottamaan omaan kokemukseen ja omiin tuntemuksiin, ajattelemaan ja kysymään itse sekä etsimään ja luomaan kysymyksiin uudenlaisia vastauksia (Vira 2004, 19–20).

10. MuKan lähtökohtia (2/2) • Lähtökohtana lasten ja nuorten elämismaailma • Muotoilu-käsite vieras, ei sijaa arkielämässä • Omakohtaiset kokemukset esineympäristön merkityksellisyyksistä • Omien kokemusten ja niiden merkitysten tunnistaminen • Työskentelytapojen kirjo yhtä laaja kuin taideopetuksessakin • Kuvallinen ilmaisu, plastinen sommittelu, kirjoittaminen, sarjakuva, performanssit ym. esitykset, tutkimus... • Taiteen potentiaali sen kyvyssä jäsentää ja merkityksellistää syvimpiä tuntoja  Taiteeseen perustuva muotoilukasvatus • Oleellista, että lapsi/nuori oppii tunnistamaan oman kokemuksensa ja omien merkitystensä maailman sekä näkemään itsensä osallisena kaikille yhteisten merkitysten maailmassa. (Mt. 20–22.)

11. MuKan tehtäviä • Muotoiluprosessin avaaminen • Muotoilun historia • Esineiden syntyprosessi • Oma kokemus, itse tekeminen tärkeää • Esineen eri ulottuvuuksien tarkasteleminen (esim. tuoteanalyysi) • Funktio (käyttöarvo) • Merkityksen kantaja (tunne-, status-, keräily- ja/tai vaihtoarvo) • Ilmiö (elämysarvo) • Esinesuhteen kehittäminen • pääpaino henkilökohtaisessa näkökulmassa • Kiinnostuksen herättäminen

12. Muotoiluprosessin avaaminen (1/3):Muotoilun osa-alueet • Taidekäsityö • uniikki / piensarja • yksi henkilö suunnittelee ja valmistaa • taiteellinen ilmaisu • Taideteollisuus • 1800-luvulla teollisen sarjatuotannon yleistyttyä • taiteilijoiden tekemiä koristeaiheita •  taide + teollisuus = laadun kohottaminen • taiteellinen ilmaisu • Teollinen muotoilu • pyrkii ratkaisemaan käytännön ongelmia • suunnittelu yhteistyötä

13. Muotoiluprosessin avaaminen (2/3):Tuotesuunnitteluprosessi 1 • Tutki (Research) • Kehitä (Develop) • Ratkaise (Solution) • Arvioi (Evaluation)  Asian uudelleen tarkastelu (Review) • Sekä suunnitteluprosesseissa että tuoteanalyysissä voi apuna olla esim. kuuden erivärisen hatun metodi tai SWOT-analyysi (Lisätietoa-diat)

14. Muotoiluprosessin avaaminen (3/3):Tuotesuunnitteluprosessi 2 • Ongelman havaitseminen • Taustatutkimus • Ideointi • Kehitys • Visualisointi • Esittäminen (IDeLAB)

15. Esineen eri ulottuvuuksien tarkasteleminen: ominaisuudet • Funktio eli käyttöarvo • ”Kulutustavara on välttämätön, toimiva ja perusteltu.” (Kaj Franck) • ”Tuote on hyvä vasta, kun sitä käytetään oikein.” (Olavi Lindén) • Merkityksen kantaja eli tunne-, status-, keräily- ja vaihtoarvo • ”Elämän tähtihetket voivat kiteytyä monistetussa esineessä, jolloin siitä tulee uniikkikappale…” (Juhani Seppovaara) • Ilmiö eli elämysarvo • “Monet esineet kertoivat minulle kaiken. Eivät vain hipaisseet minua tai minun käteni niitä, vaan säestivät minun olemassaoloani.” (Pablo Neruda)

16. Esineen eri ulottuvuuksien tarkasteleminen: Tuoteanalyysi (1/2) • Tuotteen toiminta • toimivuus käyttötarkoituksessaan • huolto ja korjausominaisuudet • turvallisuus • ergonomiset ominaisuudet • Tuotteen rakenne • lujuus • materiaalin valinnan perustelut & onko työstötapa luonteenomainen materiaalille • valmistustekninen laatu • Ulkonäkö: mitä perusteita seuraaville • värit • muodot (tuote & mahdollinen kuviointi) • sommittelu (kuviot, eri osien/muotojen suhde toisiinsa)

17. Esineen eri ulottuvuuksien tarkasteleminen: Tuoteanalyysi (2/2) • Ekologiset ominaisuudet • materiaalin ja/tai valmistuksen kuormittavuus luonnolle • mitä tapahtuu käytön jälkeen; kierrätettävyys • onko tai voisiko tuotteessa olla käytetty kierrätysmateriaaleja • Kulttuuriominaisuudet • millaisia paikallisia piirteitä • millaisia kansallisia piirteitä (suomalaisuus) • millaisia piirteitä vieraista kulttuureista tuotteessa ilmenee • Tarve • kohderyhmä • mihin tuotetta tarvitaan

18. Esinesuhteen kehittäminen, kiinnostuksen herättäminen (1/2) • Avainasemassa esinesuhteen syntyminen; esinesuhde myös maailmaan kiinnittymisen suhde • Näkeminen • näkemään opettaminen • tietoisen ajattelun kehittäminen • esineen eri ulottuvuuksien tarkasteleminen • Kokeminen • elämismaailmakeskeinen lähestymistapa • elämyksellisyys • oivaltamisen, itse tekemisen tärkeys • mukaan koko persoona

19. Esinesuhteen kehittäminen, kiinnostuksen herättäminen (2/2) • Merkityssuhteen muodostuminen • aktiivinen suhde ympäristöön • kriittinen kuluttaja • esinekulttuurin monipuolinen ymmärtäminen • Huomaa yhteys sekä taidekasvatustyyppiseen että elämismaailmaan perustuvaan muotoilukasvatusajatteluun!

20. Muotoilun ja muotoilukasvatuksen viisi e:tä Viiden e:n muistisääntö • esteettisyys • ergonomisuus • eettisyys • ekologisuus • ekonomisuus (muotoilukasvatuksessa tämä voisi olla myös elämyksellisyys)

21. Lisätietoa: Kuuden hatun menetelmä (Six Thinking Hats) • Luotu keskustelun selkeyttämiseksi ja tehostamiseksi • Jokaisella värillä on oma merkityksensä ja tämän kautta värin haltijalla oma roolinsa keskustelussa • Värien merkitykset: • Valkoinen: informaatio, faktat luvut • Mitä tietoa aiheesta jo on? Mitä tietoa tarvitaan lisää ja miten se hankitaan? • Punainen: tunteet, vaistot • Millaisia tunteita ja tuntemuksia tehtävä herättää? • Musta: varovaisuus, arviointi • Mitkä ovat ehdotuksen hyvät ja huonot puolet? Mitä muuta täytyy ottaa huomioon? • Keltainen: optimismi, hyvien puolien etsintä • Mitkä ovat ehdotuksen hyödyt ja edut? Kuinka ne voidaan saavuttaa? • Vihreä: uudet ideat ja näkökulmat • Mitä muita ideoita tai vaihtoehtoja on olemassa? Voiko asiat tehdä toisin? • Sininen: kokonaiskuva, yhteenveto • Kuinka asiaa on lähestytty? Kuinka asiaa tulisi lähestyä?

22. Lisätietoa: SWOT-analyysi • SWOT-analyysissä kirjataan ylös: • sisäiset vahvuudet (Strengths) • sisäiset heikkoudet (Weaknesses) • ulkoiset mahdollisuudet (Opportunities) • ulkoiset uhat (Threats) • SWOT-analyysin pohjalta päätetään, miten • vahvuuksia voidaan käyttää hyväksi, • heikkoudet muutetaan vahvuuksiksi, • tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään ja • miten uhat vältetään • Tuloksena toimintasuunnitelma siitä, mitä millekin asialle pitää tehdä

23. Lähteet, kirjallisuutta • POPS 2004. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus, Helsinki. • Vaaherkumpu, E., 2008. Muotoilutyöpajan luennot TaiKissa 26.–30.5.2008. • Vira, R. ja Ikonen, P. (toim.), 2004. Esineet esiin! Näkökulmia muotoilukasvatukseen. Taiteen keskustoimikunta, Helsinki. • Kenttälä, M. (toim.), 2009. Muotoiloa! • http://www.okry.fi/aarrearkku/kuuden_hatun_menetelma.htm • http://fi.wikipedia.org/wiki/SWOT-analyysi • www-materiaalia esim. • www.designmuseum.fi • www.fantasydesign.org • www.ampiainen.fi + em. sivustoilta löytyvät linkkilistat...