Tieteellinen kirjoittaminen

1. Tieteellinen kirjoittaminen TIK, kandidaattiseminaari Pilvi.heinonen@helsinki.fi

2. Tieteellinen kirjoittaminen • Tieteellinen kirjoittaminen (7.10.) • Kirjoitusprosessi • Tieteellinen teksti • Tekstin rakenne • Palautevastaanotot 20.10. ja 21.10. (klo 9 - 18) • Tieteellisen tekstin piirteitä (28.10.) • Metateksti • Moniäänisyys • Tekstin viimeistely (4.11.) • Tekstin luettavuus • Oikeakielisyys • Tiivistelmä ja kypsyysnäyte (2.12.)

3. TEKSTIN VIIMEISTELY

4. TEEMANKULJETUS Johdonmukainen järjestys ja siirtymät 1) Pysyvä teemankuljetus Käsittelee yhtä asiaa eri puolilta 2) Etenevä teemankuljetus Uusi asia rakennetaan aiemman, juuri edellä mainitun tiedon varaan

5. KAPPALEIDEN JÄSENTÄMINEN • - Kappale = asiakokonaisuus • Testi: Pystytkö keksimään otsikon? • - Ei yhden virkkeen /yhden sivun kappaleita • - Eri jäsennysmalleja, esim. • aihepiirijäsennys (kokonaisuuden osat) • ongelmanratkaisu (induktiivinen / deduktiivinen) • syy–seuraus-jäsennys

6. AIHEPIIRIJÄSENNYS Rintaimplantti koostuu kuoresta ja sisällysaineesta. Nykyään kuorivalmistetaan yleensä silikonista. Sisällyksenäon käytetty geelimäistä silikonia tai vaihtoehtoisesti keittosuolaa. Vuosien kuluessa on muutettu geelin koostumusta, implantin muotoa ja kuoren paksuutta. Nykyään valmistetaan myös useampikerroksisia implantteja, joiden uloimmissa kerroksissa on keittosuolaa. Näillä erilaisilla ratkaisuilla on yritetty estää silikonin tihkumista implantin ulkopuolelle.

7. IDEAVIRKE JA TUKIVIRKKEET • - Ideavirke sisältää tekstikappaleen ydinajatuksen • - Ideavirke sijaitsee useimmiten kappaleen alussa, voi esiintyä myös kappaleen lopussa; pitkissä tekstikappaleissa voi esiintyä sekä alussa että lopussa • - Tukivirkkeet perustelevat, selittävät, täsmentävät, tarkentavat, havainnollistavat…

8. IDEAVIRKE KAPPALEEN ALUSSA Verkkotasolla WLAN eroaa tavanomaisesta lähiverkosta usealla tavalla.Ensiksi siirtomedia on paljon epäluotettavampi kuin johtoa käytettäessä ja pakettien katoaminen huomattavasti todennäköisempää. Toiseksi yksi verkko ei voi varata koko mediaa, vaan se voidaan joutua jakamaan muiden verkkojen kanssa. Kolmanneksi langattomuus tuo dynaamisuutta verkkoon ja asiakas voi siirtyä verkon sisällä. Nämä erot…

9. VIRKERAKENTEET • Yksi virke = yksi asia • Käytä vaihtelevasti (vuoksi–luode-virkerakenne) • Vältä liian runsasta pelkkien päälauseiden käyttöä • Vältä tekstiä rikkovaa kiilarakenteiden käyttöä Paperin ajettavuutta heikentää omalta osaltaan paperissa olevien vikojen, jotka voivat johtua esimerkiksi huonoista neliömassaprofiileista, määrä.

10. VIRKERAKENTEET • Vältä liian pitkiä virkkeitä ja useita hierarkiatasoja • Esimerkki pitkähköstä ja polveilevasta virkkeestä: Ongelma korostuu bioinformatiikkapalvelujen kohdalla, koska niitä kehittävät myös vähemmän ohjelmistokokemusta omaavat henkilöt, jotka eivät välttämättä hyödynnä ohjelmistokehitystyökaluja, joiden käyttö helpottaa huomattavasti määrittelyjen kanssa työskentelyä.

11. Lauseenvastikkeet Tiivistävät tekstiä, mutta… Tuoteanalyysin ollessa onnistunutsekuvaa valmistettavaa tuotetta hyvin ja on pystytty määrittämään loppukäytön kannalta kaikki tärkeät ominaisuudet. (tekstissä vääriä viittaussuhteita)  Onnistunut tuoteanalyysi kuvaa valmistettavaa tuotetta hyvin ja määrittää loppukäytön näkökulmasta kaikki tärkeät ominaisuudet.

12. TEKSTIN PINTATASO

13. TEKSTIN TYYLI • Asiatyyli (neutraali, objektiivinen, ei arvottava) • Vältä • kapulakieltä • liikaa koodikielisyyttä • turhaa lainasanojen käyttöä • arkityylisiä ja puhetyylisiä ilmauksia (näppärä, hienosti, pärjätä, etänä) • kielikuvia (olla lapsenkengissä) • muoti-ilmauksia (pitkässä juoksussa, loppupeleissä) • Tieteellisen tekstin vakiintuneet ilmaukset; vrt. tieteellisen ilmaisun konventiot vaikkapa vs.esimerkiksi, miettiävs. pohtia

14. KAPULAKIELI Substantiivityyli Hinnan laskua on esiintynyt maakaasun kohdalla.  Maakaasu on edullisempaa kuin ennen. • Maakaasu on entistä edullisempaa. Passiivi Sano, kuka/mikä tekee jotakin (ei taholta, toimesta, piirissä, osalta…) Laboratorion toimestatutkittiin aineisto.  Laboratorio tutki aineiston.

15. TILASTOKIELI • Älä kuvaa käyrää vaan ilmiötä • Vältä ( = tarkkaile) verbejä nousta, kohota, laskea ja alentua. • Vältä ( = tarkkaile) sanoja -aste, -taso ja -luku. Havaitsemme, että kun molempia sukupuolia tarkastellaan yhdessä, työttömyysasteiden aleneminen on hienoisesti hidastunut muissa ikäluokissa paitsi 20–24-vuotiaiden kohdalla, joiden kohdallaaleneminen on pysähtynyt.

16. TERMIT Termi: erikoiskieleen kuuluva, sisällöltään rajatun käsitteen vakiintunut nimitys • - Määrittelyn tärkeys • - Suomenkielinen vastine • - Ei turhia lainasanoja Mukana kuljettaminen: suomenkielinen vastine tekstin osana, alkuperäinen termi ja mahdollinen lyhenne suluissa (myöhemmin pelkkä lyhenne OK) -- niin sanottuja kaksoissyötettyjä epätahtigeneraattoreita (engl. Double-FedInductionGenerator, DFIG) --

17. MERKINTÄTAVAT • Luetelmat • Kaavat • Kuvat ja taulukot • Viivat • Numerot • Lyhenteet (ja nimet)

18. LUETELMA Johdantolause: ei kaksoispistettä, jos johdantolause on epätäydellinen ilman luetelmakohtia • - Osien pitää olla samanmuotoiset • - Luetelmassa virkkeitä: iso kirjan ja piste • - Luetelmassa ei virkkeitä: ei pilkkuja eikä konjunktioita, mutta piste viimeisen luetelmakohdan jälkeen

19. LUETELMAT Seuraavaksi kuvataan lyhyesti lähinnä ulkokäyttöön suunnatut lamput: • suurpainenatriumlamppu • elohopealamppu • monimetallilamppu • pienpainenatriumlamppu. Verkonhallinnassa käytetyt keskeisimmät verkonhallintatekniikat ovat – SNMP (Simplenetwork management protocol) – RMON (Remote monitoring) – MIB (Management informationbase).

20. LUETELMAT Hyvän luetelman kriteerit ovat seuraavat: • Johdantolause on selvä. • Luetelmakohdat ovat samanmuotoisia. • Luetelman osat on merkitty jollakin merkillä. • Välimerkitys on normien mukainen. Hyvässä luetelmassa on • selvä johdantolause • samanmuotoiset luetelmakohdat • luetelmaviiva tai muu merkki • normien mukaiset välimerkit.

21. KUVAT JA TAULUKOT - Keskeinen viesti myös tekstissä - Kuviin ja taulukoihin viitattava itse tekstissä (mielellään samalla sivulla) - Kuvateksti päättyy pisteeseen (vrt. taulukon otsikko ei)

22. YHDYSVIIVAT Sanan osana lyhenne, erisnimi tai vieraskielinen sana: lähi-UV-alue, Fourier-muunnos, 1960-luku, defence-in-depth-konsepti Välilyönti ja yhdysviiva: adhoc -verkko, gridcode -määräykset Ajatus- ja yhdysviiva tai pelkkä yhdysviiva (osapuolet): hinta–laatu-suhde / hinta-laatusuhde Drude–Lorentz-malli Lyhenteen selitys sanan loppuun lyhyen kantaman tutka eli SRR-tutka (Short RangeRadar) - -

23. NUMEROILMAUKSET Erilleen yksiköistä ja symboleista: 75 mm, 98 %, s. 16 Huom! 2° mutta 2 °C, mittakaava 1:20 000 Desimaaliluvut: 2.5 2,5 • Kirjoita luvut kokonaan: 1970- ja 1980-luvuilla s. 255–256

24. NUMEROILMAUKSET • Muista päätteet: …arvo lähenee 16:ta… … joka onnistuu noin 95 %:ssa tapauksista. Lämpötila nousi 25 °C:seen (celsiusasteeseen). … jopa 200 lm/W:iin asti. • Huom! merkitysero …on noussut 60 % ... on noussut 60 %:iin.

25. ÄÄRIARVOT TEKSTISSÄ • Yleiskielessä ajatusviiva: 10–66 GHz 3–0-tyyppi • Tekniikan teksteissä myös kolme pistettä: −4…−2 °C (−4 –− 2 °C) • vaihtelee tyypillisesti välillä 10–66 GHz  on tyypillisesti 10–66 GHz

26. LYHENTEET Kirjoita varsinaiset sanat tekstissä auki (vrt. vakiolyhenne) esimerkiksi, noin, edellä mainittu, niin sanottu, kyseessä oleva, toisin sanoen, ja niin edelleen

27. LYHENNESANAT Lyhennesanat: ei kaksoispistettä, kun lyhennesana luetaan suoraan ALUn, WiMAXin Kirjaimittain luettavat lyhenteet: • Kaksoispiste + sijapääte (+ mahdollinen pitkä vokaali) EU:ssa • Pääte kirjaimen tai koko sanan mukaan: TEM:ää (tee-ee-ämmää) / TEM:aa(transmissioelektronimikroskopiaa)

28. VIERASKIELISET NIMET - sanan päättyminen vokaaliin vai konsonanttiin & ääntöasu Ei kaksoispistettä: • Eurocode:n Eurocoden • Quételet:nQuételet’n