Yksil llisen asumisen toteutuminen
Download
1 / 32

Yksilöllisen asumisen toteutuminen - PowerPoint PPT Presentation


  • 103 Views
  • Uploaded on

Yksilöllisen asumisen toteutuminen. Marjut Mäki-Torkko KM Vammaispalvelujen johtaja 23.2.2012. Vammaispalvelut ovat muutoksessa. Vammaispalveluissa on meneillään suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin vuosiin

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Yksilöllisen asumisen toteutuminen ' - tamyra


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Yksil llisen asumisen toteutuminen

Yksilöllisen asumisen toteutuminen

Marjut Mäki-Torkko KM

Vammaispalvelujen johtaja

23.2.2012


Vammaispalvelut ovat muutoksessa
Vammaispalvelut ovat muutoksessa

  • Vammaispalveluissa on meneillään suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin vuosiin

     YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien ihmisoikeussopimus

     samat oikeudet kuin kaikilla muillakin


Valtioneuvoston periaatep t ksen tavoitteet 21 1 2010
Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteet 21.1.2010

  • Laitoshoidon vähentäminen: Vähennetään laitoshoitopaikkoja suunnitelmallisesti ja hallitusti

  • Asumispalvelujen kehittäminen: Mahdollistetaan yksilöllinen asuminen sekä riittävät, yksilölliset ja tarpeen mukaiset palvelut ja tuki


1 palvelurakenteen muutokset
1. Palvelurakenteen muutokset:

  • Laitosjärjestelmästä luopuminen

  • Yksilölliset tuki- ja palveluratkaisut

  • Lähiyhteisöllisyys

  • Henkilökohtainen budjetointi

  • Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä oikeuksien kunnioittaminen ja mukaan ottaminen päätöksentekoon


2 lains d nn n muutokset
2. Lainsäädännön muutokset:

  • YK:n ihmisoikeussopimus

  • Vammaispalvelulain uudistus 2009  subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun

  • Tulkkauspalvelulaki 1.9.2010

  • Kotikuntalain muutokset 1.1.2011

  • Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitusten määritteleminen lainsäädännössä


3 ajattelutavan muutos
3. Ajattelutavan muutos:

  • Aiemmasta hoivan ja huollon hallitsemasta ajattelutavasta on viime vuosina siirretty ihmis- ja perusoikeusajatteluun sekä yhdenvertaista osallisuutta korostavaan ajatteluun

  • Henkilöstön ja toimintakulttuurin kehittäminen

     ihmisoikeusparadigma


Kysymys on arvoista ja ihmisk sityksest
Kysymys on arvoista ja ihmiskäsityksestä

  • Nähdäänkö, että vammaiselle ihmiselle kuuluvat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillekin?

  • Nähdäänkö vammaisuus yhtenä ihmisen ominaisuutena vai annetaanko vamman määrittää koko ihminen?

  • Kumpaan kiinnitetään enemmän huomiota, ihmisen puutteisiin vai voimavaroihin?

  • Asetetaanko järjestelmän etu aina ihmisen edun edelle?



Täysivaltainen kansalaisuus:

Elämä yhteisön jäsenenä

Päätäntävalta ja

tuki siihen (itsemääräämis-oikeus)

Aktiivinen tuki

Oman elämän suunta

Koti

Talous

Lähde: Duffy, S. (2006)

Keys to Citizenship


Miten minä ja ympärilläni olevat ihmiset voimme

yhdessä mahdollistaa minulle mahdollisimman

omannäköisen elämän?

Yksilökeskeinen suunnittelu + aktiivisen tuen toimintatapa


Ty ntekij iden uudenlainen ammatti identiteetti

Työntekijältä edellytetään hyviä, arvostavia vuorovaikutustaitoja

”Kielitaito” eli monipuolinen valmius vastavuoroiseen kommunikaatioon palvelujen käyttäjien kanssa heidän omalla kielellään tai tavallaan

Työntekijän roolin uudelleenmäärittelyyn liittyy myös ristiriitaisia vaatimuksia tai odotuksia

Onnellisuus ja itsemäärääminen vs. turvallisuus

Hoiva ja huolenpito vs. vastuun antaminen

Työntekijöiden uudenlainen ammatti-identiteetti


Jatkuu

Työntekijöiltä vaaditaan oman työn uudelleenarviointia ja perinpohjaista asennemuutosta  luopumista hoivamentaliteetista

Työntekijä asemoituu kehitysvammaisen henkilön verkostoihin toisella tavalla kuin aikaisemmin

Henkilön yksityisten verkostojen ja omien toimintaympäristöjen merkitys kasvaa

Läheisten kanssa tehtävän yhteistyön tärkeys

Toiminnan keskipiste on enemmän tavallisen elämän tavallisissa asioissa kuin erityisten vammaispalveluiden käytössä

Vammaisten ihmis- ja perusoikeuksien valvominen arjessa

jatkuu


Ty n muuttuvat reunaehdot
Työn muuttuvat reunaehdot ja perinpohjaista asennemuutosta

  • Hoitajasta – ohjaajaksi  ei tehdä puolesta vaan kannustetaan tekemään itse

  • ”Potilaasta”- aktiiviseksi toimijaksi, kansalaiseksi

  • Itsemääräämisen merkityksen korostaminen  yksilön ymmärtämistä ja päätöksentekoa tukevat työskentelytavat (puolesta päättämisen ja tekemisen sijaan)

  • Perusoikeuksien korostaminen  yksilön koskemattomuuden puolustaminen ja suojeleminen


Jatkuu1
jatkuu ja perinpohjaista asennemuutosta

  • Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun ja omien valintojen tärkeänä pitäminen

     henkilökohtaisten ratkaisujen etsiminen, aina on mahdollisuus oppia jotakin

  • Yksilöllisen tuen laatukriteerit

     tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän, perheittensä, palvelujen tuottajien, kuntien ja

    valvontaviranomaisten käyttöön

     tavoitteena, että palvelut ja tuki mahdollistavat omannäköisen elämän


Oma koti on el m n t rkein asia

Kehitysvammaisten ihmisten asumisessa painotetaan yhä enemmän asumisen yksilöllisyyttä

Yksilöllisyys asumisessa tarkoittaa myös mahdollisuutta saada tukea uusien asioiden ja arjen taitojen oppimiseen – ”omassa tahdissa ja omalla tavalla”

Meillä kaikilla on oikeus olla oman elämämme asiantuntijoita – kehitysvammainen henkilö tarvitsee lähi-ihmisten rohkaisua ja tukea siihen

Oma koti on elämän tärkein asia


Millainen on hyv koti

S enemmän aa olla omassa rauhassa

On tilaa viettää aikaa ystävien kanssa

On oma keittiö, jossa voi tehdä itse ruokaa

On tarpeeksi kaappitilaa, jossa voi säilyttää omia tavaroita

Saa itse päättää, milloin menee nukkumaan, mitä ruokaa syö ja milloin syö

Saa apua tarvittaessa, mutta ei passata avuttomaksi

On lukollinen ovi, johon on oma avain

Millainen on hyvä koti?


Laitostumisen vaara
Laitostumisen vaara enemmän

  • Omassa kodissakin voi laitostua, jos avustajien työajat ja toimintatavat määräävät täysin päiväjärjestyksen  vammaisen henkilön oman elämän rytmi saattaa hävitä kokonaan

  • Uusiin asumisyksikköihin ei saa syntyä ”laitosmaisia” käytäntöjä  asioita ei tehdä aina samaan aikaan ja samalla tavalla  turhista säännöistä ja rutiineista luovutaan


Miten selvitet n asiakkaan el m ntilanne elinolosuhteet ja toimintakyky ja palvelutarve

Miten selvitetään asiakkaan elämäntilanne, elinolosuhteet ja toimintakyky ja palvelutarve


Lähtee henkilöstä itsestä. Mukana hänen valitsemansa henkilöt

Tuo henkilön unelmat, pelot ja tulevaisuuden toiveet näkyväksi

Toiveet

Tarpeet

Antaa eväitä palvelusuunni-telman tekemiseen

On elävä prosessi

Tukiverkosto

Antaa välineitä tutustumiseen, tiedon saamiseen elämän eri osa-alueilta sekä henkilön oman äänen ja mielipiteiden aitoon kuulemiseen

Kommunikaatio

Keskittyy vahvuuksiin


Yksil llinen el m
Yksilöllinen elämä henkilöt

  • Kaikessa asumisen ja elämisen suunnittelussa huomio kiinnitetään yksilöön: hänen toiveisiinsa, tarpeisiinsa ja haaveisiinsa

  • Elämänhistorian ja elämän tärkeiden asioiden kerääminen ja näiden tietojen hyödyntäminen arjen tilanteissa

  • Avun- ja tuentarpeiden selvittäminen

  • Saa tukea valintojen tekemiseen  osallistumisen ja osallisuuden lisääminen  tuettu päätöksenteko

  • Harkittujen riskien ottaminen kuuluu myös elämään

  • Hyvä ja avoin yhteistyö läheisten kanssa


Toimintakyvyn arviointia ja seurantaa henkilötsekä muuttuvien palvelutarpeiden ennakointia (Toimi: psykososiaalinen toimintakykyarviointi tehty asukkaille ja muuttovalmennuksessa oleville)

Toimivien kommunikaatiomenetelmien löytäminen

jokaiselle

Palautejärjestelmän uudistaminen  todelliset toiveet esille asiakkailta, läheisiltä ja yhteistyötahoilta

 nostetaan sieltä kehittämisasiat

 asiakasneuvosto, laaturyhmät ja yhteistyöryhmät


T rkeint on tunteminen
Tärkeintä on tunteminen henkilöt

  • Millainen on elämäntarinani?

  • Miten kommunikoin

  • Missä olen hyvä - vahvuuteni ja lahjani?

  • Mistä pidän ja mistä en pidä – pelot ja jännitteet?

  • Mitkä ovat kaikkein tärkeimmät asiat elämässäni? Mistä unelmoin tulevaisuudessa?

  • Missä paikoissa käyn?

  • Miten vietän vapaa-aikana?

  • Millaista tukea tarvitsen ja toivon?

  • Miten teen päätöksiä omassa elämässäni?


  • Itsemäärääminen on mahdollisuutta valita henkilöt

  • Valinnanmahdollisuudet tarkoittavat:

  • Asioita, joita päämies haluaa tehdä

  • Mahdollisuuksia tehdä näitä asioita

  • Valtaa siihen, missä ja kenen kanssa mahdollisuudet toteutuvat


Miten ty ntekij voi tukea itsem r misoikeuden toteutumista
Miten työntekijä voi tukea itsemääräämisoikeuden toteutumista?

  • Aktiivinen tuki, tuettu päätöksenteko ja päätöksien tekemisen aktiivinen harjoittelu

  • Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetelmien käyttö

  • Tavoitevalokuvat

  • Aktiivinen kuunteleminen

  • Yhteisten pelisääntöjen sopiminen työyhteisössä

  • Omaohjaajuus

  • Epäkohtiin puuttuminen

  • Yhteisön jäsenyys, kansalaisuus

  • Tukisuunnitelmat, yksilökeskeiset elämänsuunnitelmat

  • Mitä muuta?


Aktiivisen tuen malli
Aktiivisen tuen malli toteutumista?

  • Kysymys on ensisijaisesti työskentelytyylistä, jonka tarkoituksena on kannustaa henkilöä tekemään mahdollisimman paljon itse

  • Lähtökohtana on, että asianmukaisella avulla ihmiset voivat osallistua kaikkiin tarjolla oleviin toimintoihin ja suhteisiin

  • Kaikki voivat osallistua tuen tarpeen asteesta riippumatta

  • Jokainen voi myös itse valita mieluisia toimintoja ja kasvattaa näin ympäristönsä ja elämänsä hallintaa


Hyv muutto
Hyvä muutto toteutumista?

  • Vaatii aikaa ja yksilöllistä suunnittelua

  • Muuton tukihenkilö  ”hiljainen tieto”

  • Elämäntarina: vahvuudet sekä tuen- ja avuntarpeet ja tärkeät asiat selville

  • Mitkä ovat niitä asioita, jotka tuovat turvallisuutta? - Tutut tavat, tavarat ja rutiinit  Osaksi uuden kodin arkea

  • Omannäköinen elämä ja aktiivinen tuki (päivätoiminta, vapaa-aika) Yhteiskuntaan osallistuminen


Laatua yhteisty ll

Laadukkaasti rakennetut talot ja seinät eivät yksin takaa laadukasta asumista, vaan asiakaslähtöinen toiminta mahdollistaa yksilöllisen elämän ja asumisen

Asumispalveluyksiköissä asukkaiden arkielämä ja päivittäinen tuki tulee suunnitella ja toteuttaa yhdessä asukkaan ja hänen läheistensä kanssa

Tärkeää: aktiivista yhteistyötä läheisten, asukkaiden ja työntekijöiden kesken

Laatua yhteistyöllä


Toivon ett lapsellani olisi hyv el m

”Asukas ohjaa laivaa, laadukasta asumista, vaan

omaiset pitävät perää

ja verkoston tehtävänä

on huolehtia,

ettei laiva uppoa.”

Toivon, että lapsellani olisi hyvä elämä


Ilo onni hyvinvointi el m nlaatu
Ilo, onni, hyvinvointi, elämänlaatu laadukasta asumista, vaan

  • Mistä ne syntyvät? Entä, jos keskittyisimme etsimään niitä – sen sijaan, että etsimme ongelmia?

  • Mielekkyys, elämän tarkoitus? Millä tavoin voisimme auttaa kehitysvammaisia ihmisiä löytämään niitä?

  • Elämä saa tehdä myös kipeää. Käyttäytymisen ja mielenterveyden ongelmat saavat hyvän maaperän ympäristössä, joka on pyritty tekemään riskittömäksi.

  • Liiallinen kontrolli, turhat säännöt ”heidän parhaakseen”

  • Ylisuojelemisen ja puolesta päättämisen henki

  • ”Saanan laelle nousu” – mitä se voisi olla kenenkin kohdalla?


Kiitos mielenkiinnostanne
Kiitos mielenkiinnostanne! laadukasta asumista, vaan

[email protected] (puh. 044-4156 712)


ad