1 / 10

Miten kehityspolitiikan tavoitteita voisi paremmin edistää yritysten avulla?

Miten kehityspolitiikan tavoitteita voisi paremmin edistää yritysten avulla?. Ajatuspaja e2:n seminaari EK:ssa 17.12.2008 Tapio Wallenius, Finnfund. Suomalaisyritykset kehitysmaissa; yleistä. Monille suomalaisyrityksille tuotanto edullisen kustannustason kehitysmaissa strategisesti tärkeää

sook
Download Presentation

Miten kehityspolitiikan tavoitteita voisi paremmin edistää yritysten avulla?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Miten kehityspolitiikan tavoitteita voisi paremmin edistää yritysten avulla? Ajatuspaja e2:n seminaari EK:ssa 17.12.2008 Tapio Wallenius, Finnfund

  2. Suomalaisyritykset kehitysmaissa; yleistä • Monille suomalaisyrityksille tuotanto edullisen kustannustason kehitysmaissa strategisesti tärkeää • Hyödyttänyt Suomea ja lähinnä keskituloisia kehitysmaita • Tähän asti pääsääntöisesti on edistänyt näiden yritysten työllistämistä Suomessa; ei työpaikkapakoa • Yritysten kansainvälinen kilpailukyky on edellyttänyt suomalaisen suunnittelun ja muun osaamisen yhdistämistä tuotantoon Kiinassa • Myös kyse menosta lähelle markkinoita, joskus myös raaka-aineita • Haaste: Kehitysmaissa tehdään jatkuvasti vaativampia tehtäviä, esimerkiksi tutkimusta ja tuotekehittelyä – pysyykö Suomi vauhdissa? • Afrikassa ei juuri suomalaisyritysten tuotannollisia investointeja, mutta vientiä jo melko runsaasti

  3. Miksi suomalaisyrityksillä ei tuotantoa Afrikassa? • Kokonaistaloudellisen vakauden puute – talouskaaos • Huono yritysilmasto: byrokratia, korruptio, statismi,... • Huono infrastruktuuri: sähkö, vesi, liikenneinfra (tiet, satamat, lentokentät), tietoliikenne,.. • Kehno koulutustaso • Vaikka työntekijöitä löytyisi, kympit ja sadanpäämiehet kalliita. • Suppea verkosto hyödyllisiä yrityskumppaneita • Riittämätön kysyntä yksittäisessä maassa ja kaupan esteet viennille naapurimaihin. Land locked countries. • Historiallisten talousyhteyksien puuttuminen; hyvässä ja pahassa

  4. Joko Afrikassa voi tehdä bisnestä? • Paljon muutoksia parempaan monissa maissa • Pitkä matka vielä siihen, että Afrikassa kannattaisi tuottaa esimerkiksi elektroniikkaa tai vaatteita maailmalle • Ongelmat tehtaan portin ulkopuolella. • Kasvavia bisnesmahdollisuuksia monessa muussa • Luonnonvarojen hyödyntäminen ja jalostaminen pidemmälle: kaivostuotteet, maa- ja metsätalouden tuotteet, turismi • Tuotanto kotimarkkinoille ja naapurimaihin • Tietotyö, jota heikko toimintaympäristö haittaa vähemmän

  5. Lähivuosina (ennuste FF-kosketuspinnan kautta) • Suomalaisyrityksetkin etabloituvat uusiin maihin ja nykyisten kohdemaidensa uusille alueille: Vietnam, Länsi-Kiina, Bangladesh, Ukraina, Länsi-Balkan, Mosambik, Peru,.. • Vienti Afrikkaankin kasvaa taas kohisten, kunhan lamasta päästään • Operointia ja yrityskumppanuuksia myös Afrikassa • Tietotyön ulkoistusta eksoottisiinkin maihin. • Uusia etabloitujia palvelemaan kotimarkkinoita • Rakennustarvikkeet ja rakentaminen?, Elintarvikkeet?, Vedenpuhdistus?

  6. Kehitysyhteistyö ja yritykset • Kohdemaiden yritystoiminnan tukeminen • Suomalaisen yritysosaamisen katalysointi

  7. 1. Kehitysyhteistyön luontevia rooleja: Kehitysmaiden yritystoiminnan edistäminen • Poliittinen ja taloudellinen vakaus • Business climate - edistäminen • Pitäisikö Suomella olla erityinen rooli esimerkiksi telealan, hajautetun energiantuotannon ja vaikkapa mobiilipankkitoiminnan edellytyksissä. Ympäristöteknologia? Vrt Suomen AfT-policy. • Oleellista, ettei valtioiden välinen kehitysyhteistyö heikennä yksityisten yritysten kilpailuasemaa valtiollisiin yrityksiin verrattuna • Infrastruktuuri • Koulutus • Kauppapolitiikka

  8. Suomalaisen yritysosaamisen katalysointi köyhiin maihin, erityisesti Afrikkaan • Perinteinen näkökulma: Suomen kehitysapuvaroilla asialle suomalaisia yrityksiä • Päätyvätkö markkinoille silloin Suomen parhaat vai ne, jotka tarvitsevat tukea ollakseen kilpailukykyisiä kansainvälisesti? • Usein ollut osa yritysepäystävällistä ja tehotonta politiikkaa • Ostetaan suomalaisyritykseltä ja lahjoitetaan kehitysmaavaltiolle, heikentäen kehitysmaayritysten mahdollisuuksia ja vääristäen markkinoita • Modernimpi näkökulma: • Edistetään parempaa yritysympäristöä, jossa paras voittaa • Edistetään yksityisen sektorin investointeja, julkisten sijaan, varsinkin uraauurtavia • Edistetään yrityskumppanuuksia

  9. Nykyiset instrumentit • Finnfund • Finnpartnership • Liikekumppanuustuki • Matchmaking • Korkotukiluotot • Trust fundit kehityspankeissa • NDF

  10. Mitä puuttuu? • Erityisriskirahoitus • Kehitysvaikutuksiltaan erittäin myönteiset hankkeet, joiden riskit niin suuria, ettei Finnfund itsekannattavasti voi sijoittaa • Lupailtu selvitellä vuodesta 2004 alkaen • Pilottihankkeiden rahoitus • UM-FF yhteistyö PPP hankkeissa: • Esim. UM rahoittaa regulaattoria tai reformeja ja Finnfund niiden mahdollistamia investointeja (esim. Village Connection) • Esim. UM rahoittaa tai subventoi (perinteisesti julkisia) investointeja, Finnfund rahoittaa yksityistä operaattoria (ja osainvestoijaa) • Esim. maaseudun sähköistys, vesihuolto • Esim. UM tukee pilottia ja Finnfund jatkoinvestointeja

More Related