Mikä on riittävä rakennusinventointi?

1. Mikä on riittävä rakennusinventointi? Hannele Kuitunen Pirkanmaan maakuntamuseo

2. RAKENNUSINVENTOINNEISTA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTEIHIN

3. RAKENNUS, PAIKKA, AIKA

4. TÄLLÄ HETKELLÄ • Inventoinneilla ja selvityksillä ei ole selkeää asemaa ja alan arvostus on heikkoa (puuttuu rakennustutkijoiden ammatti-identiteetti ja alan tieteellinen pohja) • Alaa ei kehitetä riittävästi (ks. edellä) • Puuttuu asiantuntemysta; inventointikoulutusta ei järjestetä • Kehittämistyössä pitäisi kuulla inventointien ja selvitysten käyttäjiä • Käytössä erilaisia ja sekalaisia välineitä: teknisiä sovelluksia, käsitteitä • Suurimmat haasteet: • Päästä yksittäisten rakennusten mekaanisesta luetteloinnista suurempien kokonaisuuksien ja kulttuuriympäristön kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen, päästä eroon kulttuuriympäristön tarkastelusta viipaleina • Nivoa selvitystyö osaksi suunnittelua - aidosti. Päästä siis irti ”selvitysvelvollisuuden täyttämisestä”. Selvitystyö ei kuitenkaan saa olla poliittista päätöksentekoa. • Pystyä oikealla tavalla hyödyntämään selvityksiä kaavojen vaikutusten arvioinnissa • Kehittää vaikutusten arviointia • Resurssoida oikein; missä vaiheessa selvitykset ovat kunnille liikaa ja koko prosessi kaatuu rahan puutteeseen?

5. Inventointien kohdentaminen ja prosessin suunnittelu • Maankäytön suunnittelu (kaavoitus) tyypillisin inventoinnin käynnistäjä, varsinaista perusinventointia ei juurikaan tehdä Pirkanmaalla • Alueeseen tutustuminen, haltuunotto/ OAS-vaihe! Kuinka paljon tietoa vaaditaan? • Kaavan tavoitteiden peilaaminen kohdealueen tiedossa oleviin ominaispiirteisiin ja arvoihin; millainen hanke on kyseessä? • Kuinka yksityiskohtainen suunnitelma on? Selvityksen tarkkuus on suhteessa kaavan tarkkuuteen. • Selvitys vuorovaikutteisena prosessina; kuinka työstä informoidaan, miten omistajat, asukkaat ja muut osalliset voivat olla mukana • Tiedottaminen, tuloksien esittely, vaikutukset kaavaan – osallisiin. Kuinka osalliset voivat kommentoida asiantuntijoiden näkemyksiä ja selvitysaineistoa? • Julkisuus- ja henkilötietokysymykset • Yksittäisenä asiana…Identiteettitekijöiden määrittely – yksi arvotekijöistä vaan ei asiantuntijavoimin määriteltävissä. Vuorovaikutuksen kulmakiviä.

6. Asemakaavat • Yksi tontti, Tampereen Viiala; jälleenrakennuskauden pientaloalue • - tontin jakaminen, uudisrakentaminen, vanha asuinrakennus tontilla • tarve selvitykselle koskee kokonaisuutta enemmän kuin ko. kohdetta Ylä- ja Ala-Pispala, Tahmela - rakennetun ympäristön suojeluun tähtäävä asemakaava - huomattava määrä vanhaa rakennuskantaa - monimuotoinen ajallisesti, rakennushistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti - tarve ratkaista rakennusten suojelu (mukaan lukien laajentamiskysymykset), uudisrakentamisen (täydennysrakentaminen) tapa - tarvitaan rakennuskohtaista tietoa siitä mitkä ovat arvokkaita rakennuksia ja miten ne kestävät muutosta - tarvitaan kokonaisuutta koskevaa tietoa arvokkaista ominaispiirteistä

7. rakenne, historiallinen tausta, konteksti YleiskaavatEpaala-Kuulialan kulttuuriympäristö pihapiirit, kohteet maisema, kokonaisuudet; kylätontit, pellot, tiet

8. Rakennemallityö • Rakennettu ympäristö liittyy suurempaan kokonaisuuteen eikä sitä voi enää tarkastella omana osa-alueenaan • Kulttuuriympäristöä pidetään yleensä ”itsestään selvyytenä” isojen rakenteellisten kokonaisuuksien käsittelyssä eikä sitä käsitellä osana kokonaisuutta • Esimerkkinä Sastamalan Vammalan keskeisten alueiden tai Tampereen kaupungin rakenneosayleiskaava ja rakennemalli • Kulttuuriympäristön arvojen ja niihin liittyvän potentiaalin/tarjoamien mahdollisuuksien tulisi näkyä suunnittelussa konkreettisesti • Isojen kokonaisuuksien käsittelyssä kulttuuriympäristöä tulee käsitellä isoina kokonaisuuksina, ilmiöinä, yhteyksinä, mahdollisuuksina, mutta myös selvittää rajoitukset kuten esimerkiksi muutoskestävyys • Keskittämisen ja tiivistämisen asettavat erityisiä haasteita kulttuuriympäristölle; nämä kohdat on syytä tunnistaa esimerkkejä ominaispiirteiden tunnistamisesta rakennetason tarkastelussa

9. Dokumentointi, kuvaus Tulkinta Arviointi • materiaalin kerääminen; havainnointi, dokumentointi, haastattelut jne. • alue – kohde – rakennus – sisätila • valokuvaaminen, sanallinen kuvaus • karttatyöskentely • muut aineistot • muut ominaispiirteet: yhteydet, näkyvät ja näkymättömät • tarkkuus kaavan tarkkuuden mukaan • Miten erilaiset yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät tutkittavassa alueessa • Kuinka ehyt on alueen historiallisesta taustasta kertova tarina? Miten eri osat liittyvät toisiinsa? • Mikä on alueen kertovuus, ilmaisuvoima? Onko ympäristöä helppo vai vaikea ymmärtää, lukea? • Arvojen määrittely, kestävyyden ja herkkyyden määrittely • Arvottamisen konteksti; paikallinen taso? • Asiantuntijan vai yhteisön näkemys arvoista vai kumpikin yhdessä? • Kulttuurihistorialliset arvot vai muutakin? On syytä määritellä tehtävä selkeästi heti alussa; normaalisti kulttuurihistoriallinen inventointi ei käsitä kokemuksellisia, teknisiä tai taloudellisia ominaispiirteitä • Tuloksien esittäminen

10. ”Jälkihoito” • inventointi kaavaselvityksen osana on osa laajempaa prosessia •  tulee tehdä selväksi myös inventointeja ja selvityksiä tekeville konsulteille • inventointitiedon välittäminen, palautteen vastaanottaminen, tietojen muokkaaminen ja ylläpito täytyy ratkaista jotenkin • inventointien seuraukset; suojelun toteutumisen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset • inventointien laatu ja alan arvostus