Sosiosemiotiikkaa

1. Sosiosemiotiikkaa Oulun yliopisto Lokakuu 2007 Harri Veivo

2. Sosiosemiotiikan lähtökohtia • Merkki on sosiaalinen tosiasia, ei niinkään systeemin vaan käytön tasolla • Merkki on mukana sosiaalisessa toiminnassa, yhteistoiminnassa • Välittäjänä • Välineenä • Osatekijänä • Muokkaajana • Merkkejä tarkastellaan käyttöympäristössään • Kontektuaalisuus • Multimodaalisuus

3. Valentin Vološinov: Materia, ideologia ja tietoisuus • Venäläinen kielitieteilijä, marxilainen ajattelija, eli 1895-1936, suom. Kielen dialogisuus (Tampere: Vastapaino, 1990) • Vološinovin merkkiteoreettiselle ajattelulle on ominaista ideologian ja materiaalisuuden suhteiden analyysi • Konkreettisten asioiden mukana kulkee aina ideologisia merkityksiä (esim. leipä ruokana ja tiettyyn muotoon leivottuna leipänä, sirppi ja vasara työkaluina ja symboleina) • Toisaalta ideologiat tarvitsevat materiaalisia ilmiöitä tullakseen havaittavaksi ja vaikuttavaksi • Ideologinen tarvitsee siis materiaalista, materiaalinen on ideologisen läpäisemää: materiaalinen”syvenee” ja muuttuu merkitseväksi, ideologinen puolestaan materialisoituu ja muuttuu ”käsin kosketeltavaksi” • Vološinovin mukaan tämä määrittää myös tietoisuuden kysymystä • Tietoisuus ei ole ideaalista, vaan se edellyttää ideologian tavoin materiaalisia merkkejä, joiden avulla se saa muodon ja kasvaa ja joiden logiikkaa ja lainalaisuutta se itsessään heijastaa • “Yksilöllinen tietoisuus on sosiaalisesti ideologinen tosiasia” • Subjektit ovat ideologisia subjekteja, niiden merkkimaailmojen ja systeemien tuotteita, joiden keskellä ne kasvavat

4. Vološinov ja kielen dialogisuus • Vološinov oli kiinnostunut kielestä toimintana, dialogisena vuorovaikutuksena, joka tapahtuu tilassa ja ajassa • Kielelliset merkit eivät ole irrotettavissa sosiaalisista käyttöyhteyksistä: käyttö ja tilanne ovat kielen ehtoja • Kielellinen merkki voidaan ajatella kaksipuoliseksi aktiksi: sen toimintaa määrittää vastaanottaja yhtä paljon kuin tuottajakin • Vaikuttavia tekijöitä: • Kielen käyttäjien sosiaaliset suhteet (pohjimmiltaan ideologisia) • Kanssakäymisen materiaalinen perusta • Kanssakäymisen muodot ja jatkumo • ”Luuppi”: kielen käyttö saattaa vaikuttaa ideologisiin ja materiaalisiin tekijöihin, jotka ovat toiminnan perustana

5. Arvo Turtiainen: Puhetta Porthaninrinteellä (1968) - Helsinki! - Mitä, sanoks sä Helsinki? - Meidän kaupunkimme! - Teidän, sähän olet Pihtiputaalta. - Itämeren helmi! - Helmi! Skituviemäri tää on, ei simmaan pääse. - Pohjolan valkea kaupunki! - Ai valkonen, on sulla silmät, paskanruskee tää on. - Me rakennamme tätä kaupunkia! Ai te, säkinkö? Pankit, grynderit ja tonttihuijari tän on mun tietääkseni rakentanu. (…)

6. Gunther Kress ja Theo van Leeuwen:Merkin sosiaalisuus The social is in the sign. The sign carries the history of its making, and in that it carries the history and the meanings on the social group in which it was made. (Kress teoksessa Cobley, toim.: The Routledge Companion to Semiotics and Linguistics, 2001, s. 80) • Merkki on yhteiskunnallisten rakenteiden ja suhteiden muokkaama, niiden läpitunkema, mutta myös väylä niiden tutkimiseen • Semioottisen resurssin käsite: teot, materiaalit ja artefaktit (ja teknologiat) joita käytetään semiosiksessa (esim. kieli, eleet, värit…) • Empiirinen (tapaus)tutkimusote: mitä merkeillä tehdään, miten niitä käytetään? • Merkityksen rakentuminen tapahtuu aina usean merkkijärjestelmän avulla – korostuu etenkin nyky-yhteiskunnassa • (Jälki)strukturalismia ja rakenteiden ja arbitraarisuuden korostusta vastaan • Semiotiikka on aina myös valtarakenteiden tutkimista (yhteiskunnallista ja poliittista)

7. Kolme keskeistä tutkittavaa • 1) Multimodaalisuus • Semioottisia moodeja esim. sana (kieli), kuva, musiikki, tilalliset suhteet, olfaktoriset merkit (hajut ja tuoksut) • Merkkiwn ja tekstien todellisissa käyttöyhteyksissä semiosis tapahtuu aina useamman kuin yhden moodin avulla – multimodaalisuus (esim. kirjoitus on aina kieltä ja visuaalista kuvaa) • Ei tiukkaa hierarkiaa moodien välillä; sen sijaan artefaktuaalisuudesta, materiaalisuudesta ja teknologiasta johtuvia erilaisia rajoituksia ja affordansseja • Moodien suhteet yhteiskunnallisesti säädeltyjä ja siten historiallisia • 2) Motivoituneisuus • Motivoituneisuus: syy tai joukko syitä, joiden vuoksi tietty merkki tai teksti on valittu tietyssä tilanteessa • Motivoituneisuuteen vaikuttavat esim. sosiaalinen (ja poliittinen) tilanne, intressit (ja tavoitteet) ja affektiivinen suhtautuminen • Motivoituneisuus tarkoittaa sosiosemiotiikassa sosiaalisia ja yhteisöllisiä tekijöitä, joiden perusteella merkki on tuotettu (valittu)

8. Kolme keskeistä tutkittavaa • 3) Konteksti • Ei erottelua teksti vs. konteksti – erilaisin semioottisin keinoin tekstiä ympäröivä tila muodostuu semiosiksen osatekijäksi • Tarkasteltavana multimodaalisuus ja merkkilajien yhteistoiminta käyttötilanteessa • Semioottisten resurssien kysymys: millä merkkivälineillä asiat esitetään eli tehdään merkitseviksi? (esim. metaforat, kuvat, mallit, tekstit ”selittämisen” välineinä) • Tapaustutkimus: koululaisten muistiinpanot – mallien käyttö tai niistä erkaantuminen, sääntöjen noudattaminen tai ei etc. hyväksynnän hakemisena, erottautumisena etc.