1 / 35

Ilmastonmuutoksen vaikutus viljanjalostukseen

Ilmastonmuutoksen vaikutus viljanjalostukseen. SVS Miniseminaari 22.10.2008 Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy. ILMASTONMUUTOS. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ovat kasvaneet, mikä voimistaa kasvihuoneilmiötä ja lämmittää ilmastoa

santa
Download Presentation

Ilmastonmuutoksen vaikutus viljanjalostukseen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Ilmastonmuutoksen vaikutus viljanjalostukseen SVS Miniseminaari 22.10.2008 Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy

  2. ILMASTONMUUTOS • Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ovat kasvaneet, mikä voimistaa kasvihuoneilmiötä ja lämmittää ilmastoa • Tätä lämpenemistä ja siitä aiheutuvia ilmaston häiriöitä kutsutaan ILMASTONMUUTOKSEKSI

  3. Kasvihuonekaasut http://www.ilmasto.org

  4. ERI MALLIEN MUKAINEN MAAPALLON LÄMPÖTILAN NOUSU 1980-1999  2090-2099 • A2-skenaario: 2.0 – 5.4 astetta • A1B-skenaario: 1.7 - 4.4 astetta • B1-skenaario: 1.1 – 2.9 asteta

  5. (IPCC)

  6. Suomen vuosikeskilämpötilan poikkeamat jakson 1961-1990 keskiarvosta [ºC], 1847-2006. Musta tasoitettu käyrä vastaa suunnilleen 10-vuoden liukuvaa keskiarvoa. Suomen keskilämpötila oli noin 1,5 ºC jaksolla 1961-90.

  7. ENNUSTETUT MUUTOKSET SUOMESSA TÄLLÄ VUOSISADALLA • Perustuvat 19 ilmastomallilla tehtyihin kokeisiin (osa IPCC:n 23 mallista) • Pääsääntöisesti 2 kasvihuoneskenaariota • A2-skenaario: päästöjen kasvu jatku tulevaisuudessakin voimakkaana • B1-skenaario: päästöjä oletetaan tehokkaasti rajoitettavan • (A1B-skenaario: edellisten ääivaihtoehtojen välimuoto)

  8. (IPCC ja Ilmatieteen laitos)

  9. Muutokset vuoden eri kuukausina • Kaikkina kuukausina lämpötila nousee. • Lämpeneminen on talvella selvästi voimakkaampaa. Kesällä lämpötilan nousu on alle puolet tästä. • Eri mallien antamat tulokset poikkeavat toisistaan melko paljon. • Sademääräkin lisääntyy kaikkina vuodenaikoina, mutta erityisesti talvella. Alkukesällä sateisuus saattaa vähentyä.

  10. ENNUSTETTU LUMIPEITTEEN MUUTOS1980-2080 (IPCC ja Ilmatieteen laitos)

  11. MUUTOKSIA EUROOPASSA • Välimeren maissa lämpötilat kohoavat eniten (+4-5 C), ja kesällä sademäärät putoavat jopa 30 % • Keski-Euroopassa sateet vähenevät kesällä ja lisääntyvät talvella • Pohjois-Euroopassa sademäärä kasvaa vain hieman. Kuivuus-ongelmat saattavat silti lisääntyä: • nykyistä pidemmät poutakaudet mahdollisia, vaikka rankimmat sateet saattavat lisääntyä • ilmaston lämmetessä kasvien vedentarve lisääntyy jyrkästi haihdunnan voimistuessa

  12. Suomen ilmaston tunnuslukuja 1971-2000 ja tulevaisuuden skenaarioita (A2). (Hakala, K. & Peltonen-Sainio, P. 2008)

  13. PALJONKO LÄMPÖSUMMAT KASVAVAT? • A2-skenaario: • vuosisadan lopulla lämpösumma on Keski-Lapissa samaa luokkaa kuin nykyisin Etelä-Suomessa (1200°Cvrk) • Pohjanmaan tuleva lämpösumma (n. 1600°Cvrk) vastaisi nykyistä Tanskaa, Etelä-Suomen sisämaan 1900°Cvrk nykyistä Belgiaa. • B1-skenaario: • Oulun korkeudella lämpösummaa kertyisi vuosisadan lopulla yhtä paljon kuin nykyisin lounaissaaristossa.

  14. Kruunu-kevätvehnän tuleent. -08 Myöhäisimmät lajikekandidaatit, tuleent. -08

  15. AIKAISUUS ON OSA VILJELYVARMUUTTA

  16. TULEVAISUUDEN SUOMESSA • Pitempi kasvukausi  myöhäisempiä lajikkeita? • Korkeampi lämpötila • Kohonnut CO2-pitoisuus • Lisääntynyt sateisuus, muttunut jakauma • Alkukesän kuivuusriski kasvaa • Päivänpituus ei muutu ! • Ääri-ilmiöt lisääntyvät

  17. VILJOJEN HEHTAARISATOJA SUOMESSA, TANSKASSAJA HOLLANNISSA (KESKIMÄÄRIN 2001-2006)

  18. SADONTUOTTOA RAJOITTAVAT ABIOOTTISET STRESSIT • Kylmyys, jääpolte, lumihomeet) • uudenlainen talvenkestävyys (lumipeite ohenee) • Kuivuus (vähäsateisuus, kasvien haihdunta voimakkaampaa) •  kuivuudensietokyky • Lisääntynyt sateisuus, kosteus • korrenlujuus •  kasvitaudit •  laaturiskit (itävyys, sakoluku) • viivästyttääkö kylvöjen alkua ?

  19. KASVINJALOSTUKSELLA LUJEMPI KORSI Lisää satoa ja laatua sekä alentaa viljelykustannuksia Eri ikäisten kauralajikkeiden korrenlujuus kenttäkokeissa 1977-95. Mittarina Ylitornion maatiaiskaura

  20. KASVITAUTIEN MERKITYS SADONTUOTTOA RAJOITTAVANA TEKIJÄNÄ KASVAA MERKITTÄVÄSTI • Pidentynyt kasvukausi antaa tilaa ja aikaa erilaisille taudeille • Korkeampi lämpötila ja sateisuus suosivat useimpia tauteja • Leudommat talvet mahdollistavat säilymisen yli talven • Kasvitautien kirjo laajenee • Nykyisten tautien merkitys voimistuu • Uusia taudinaiheuttajia rantautuu Suomeen • Jos kyntämättä viljely lisääntyy, taudit säilyvät kasvijätteissä • RESISTENSSIJALOSTUKSEN MERKITYS KASVAA ENTISESTÄÄN !

  21. FUSARIUM-SIENET • Sateisuus ja pitkä kasvukausi suosivat • Myöhäiset lajikkeet keskimäärin alttiimpia • Tähkäfusarioosit • surkastuttavat jyviä • osa tuottaa toksiineja • mallasohran prosessiongelmat • UUSI FUSARIUM-LAJI LÖYDETTY SUOMESTA: Fusarium langsethiae • toksinen (T2 ja HT2-toksiinit) • ohrassa ja kaurassa

  22. OHRAN KASVITAUTEJA Verkkolaikku Verkkolaikku Rengaslaikku Ohran tyvi- ja lehtilaikku Ramularia (UUSI tauti) (Ramularia collo-cygni) Härmä

  23. Ruskolaikku Vehnänlehtilaikku (DTR) UUSI tauti Fusarium vehnässä Syysvehnänharmaalaikku VEHNÄN TAUTEJA

  24. Kauranlehtilaikku Kauran lehtibakterioosi UUSI tauti

  25. KASVINJALOSTUKSELLA TERVEEMPI KASVUSTOTaudinkestävyys alentaa viljelykustannuksia Verkkolaikun peittämä pinta-ala % lehden kokonaispinta-alasta

  26. SYYSKYLVÖISTEN LAJIEN ALA KASVAA • Leudommat talvet • Syysviljat • Hyödyntävät kevätkosteuden • Nurmet hyötyvät • esim. monivuotinen raiheinä • esim. ruokonata

  27. BOREALIN SOPEUTMISSTRATEGIOITA • Kehitämme jo nyt nykyistä myöhäisempiä ja satoisampia lajikkeita • Panostamme jo nyt resistenssijalostukseen • esijalostusohjelmat • uusien kasvitautien ennakointi, seuranta avainasemassa • Testaamme aineistoja jo nyt Suomea eteläisemmissä maissa • sato, korrenlujuus, kasvitaudit • Borealissa on modernit, nopeat jalostusmenetelmät • Solukkoviljely, DNA-diagnostiikka, GMO-valmius

More Related