Lapsil ht inen p ihdety
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 20

Lapsilähtöinen päihdetyö PowerPoint PPT Presentation


  • 63 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Lapsilähtöinen päihdetyö. Keski-Suomen päihdepäivä 26.8.2008 Työryhmä: Pirjo Selin, Marja Rantanen, Hanne Immonen, Tarja Kekki, Marja-Leena Huisko, Tuija Hauvala, Ritva Salpakoski, Anne Pitkänen ja Krista Ritamies-Veijalainen.

Download Presentation

Lapsilähtöinen päihdetyö

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Lapsil ht inen p ihdety

Lapsilähtöinen päihdetyö

Keski-Suomen päihdepäivä 26.8.2008

Työryhmä: Pirjo Selin, Marja Rantanen, Hanne Immonen, Tarja Kekki, Marja-Leena Huisko, Tuija Hauvala, Ritva Salpakoski, Anne Pitkänen ja Krista Ritamies-Veijalainen


Lapsil ht inen p ihdety

”Minne lähtisin lopullisesti? Yritin nukkua kotona silloin kun voin. Mutta useimmiten en voinut. Makasin valveilla ja kääntyilin sängyssäni. Kuulostelin. Nousin vähän väliä sängystä tarkistamaan. En ole nukkunut viime yönä, sanoin maikalle toiveikkaana. Maikka pyysi minua jäämään tunnin jälkeen luokkaan. Tulin iloiseksi. Hän kysyi miksi en ollut nukkunut. Hiljenin ja mietin hetken. Sitten sanoin että en vain ollut saanut unta.” Alakoski, Susanna (2007) Sikalat

Pirjo Selin


Lastensuojelulaki 417 2007

Lastensuojelulaki 417/2007

4 §: Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Pirjo Selin


Lastensuojelulaki 417 20071

Lastensuojelulaki 417/2007

10 §: Lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen antamisen yhteydessä (erityisesti päihdehuolto- ja mielenterveyspalvelut) selvitettävä ja turvattava lapsen hoidon ja tuen tarve

  • välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten erityiseksi suojaamiseksi

Pirjo Selin


Lastensuojelulaki 417 2007 25 ilmoitusvelvollisuus

Lastensuojelulaki 417/2007 25 §: Ilmoitusvelvollisuus

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

  • Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.

Pirjo Selin


Lasten ja perheiden palveluiden kehitt mistarve

Lasten ja perheiden palveluiden kehittämistarve

Tavoitteena kasvuyhteisöjen turvallisuus, virikkeisyys ja

riskiolosuhteita vähentävä ja ehkäisevä toiminta

kasvuatukevat

Peruspalvelut

Neuvola, päivähoito, koulu,

terveydenhuolto, mielenterveys-,

päihdepalvelut, nuorisotyö,

liikunta-, kulttuuritoimi, kolmas

sektori, yksityinen palvelutuotanto

ym.

Lasten hyvinvoinnin

edistäminen

Kasvua ja kehitystä edistävät palvelut

Kasvua tukevat

palvelut

Kasvua korjaavat

palvelut

Lasten ja perheiden

erityispalvelut

Ehkäisevä

lastensuojelu

Riskialttiissa olosuhteissa elävien lasten ja perheiden tuki ja erityisten tarpeiden huomioon ottaminen

Lastensuojelu, lasten- ja nuorisopsykiatria, kasvatus- ja perheneuvolat, järjestöt,

yksityinen palvelutuotanto


Case perhe huikkaset

Case: perhe Huikkaset

Mari

19 v

Maija

26 v

Matti

29 v

Nelli

4 v

Niilo

0 v

Pirjo Selin


Jyv skyl n katul hetyksen perhety ja perhepolku projekti

JYVÄSKYLÄN KATULÄHETYKSEN PERHETYÖ JA PERHEPOLKU-PROJEKTI

  • Lapsilla on oma vertaisryhmä, joka kokoontuu kerran viikossa

  • Lapsen koti on päihteetön

  • Lapsella ja lapsen perheellä on mahdollisuus ottaa päivystävään perhetyöntekijään yhteyttä vuorokauden ympäri

  • Lapsi pääsee perheleirille kaksi kertaa vuodessa viettämään aikaa yhdessä vanhempiensa ja sisarustensa kanssa

  • Lasta tuetaan harrastusten ja tarvittavien tukipalveluiden löytämisessä sekä koulunkäynnissä

  • Lapsella on oma työntekijä ja henkilökohtaiset tapaamiset vähintään kerran viikossa. Tapaamisilla harjoitellaan tunnetaitoja sekä käsitellään lapsen kanssa hänen elämäänsä liittyviä asioita eri menetelmin.

  • Lapsen vanhempia tuetaan lapsesta huolehtimisessa ja hyvän hoidon sekä turvallisen arjen mahdollistamisessa

Marja Rantanen


P ihdeasiakas itiys ja lastenneuvolassa

Päihdeasiakas äitiys- ja lastenneuvolassa

  • Palvelujen piiriin saattaminen/Hal-hoitoketju

    • Audit 8p. /Lähete hal-pkl:lle

    • Tihennetyt neuvolakäynnit/kotikäynnit tarvittaessa

    • Odottajien ryhmään ohjaaminen

    • Ainon etsivätyö

    • Vaihtoehtoisena tukimuotona neuvolan perhetyö

    • Avopalveluyksikkö Aino/ensi- ja turvakoti Aliisa

    • Verkostotyöskentely

      - Tarvittavat erityispalvelut

      - Lastenneuvolan terveydenhoitaja verkostossa mukana

    • Äitiysneuvolasta perheen siirtäminen ”saattaen vaihtaen” lastenneuvolaan

    • Lastenneuvolakäynneillä vanhempien päihteiden käytön uudelleen puheeksi ottaminen (Audit - kysely; 6kk lastenneuvolakäynti)

Hanne Immonen


Avopalveluyksikk ainon etsiv ty

Avopalveluyksikkö Ainon etsivä työ

  • Tavoitteena raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten ohjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa perus-/erityispalveluihin sekä yhteistyön kehittäminen

  • Työmuodot:

    • Työparina peruspalveluiden työntekijälle

    • Raskaana olevien avoryhmä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin neuvolatoiminnan kanssa

    • Kotikäynnit

    • Yksilölliset tapaamiset avopalveluyksikkö Ainossa

    • Verkostotyö

Tarja Kekki


Lapsil ht inen p ihdety

Nuori ensimmäistä

lastaan odottava perhe

Vanhemmilla päihdetausta

Sovitaan, että

sairaalan

sosiaalityöntekijä

Ilmoittaa

kaikille työntekijöille,

kun vauva on syntynyt

Terveydenhoitaja

ohjaa perheen

Neuvolan perhetyöntekijälle

perheen luvalla.

Ainon erityistyöntekijät ja

Neuvolan perhetyöntekijä

sopivat yhteistyöstä

Terveydenhoitaja välittää perheen yhteystiedot neuvolan perhetyöntekijälle.

Neuvolan perhetyöntekijä soittaa perheelle ja sopii kotikäynnin perheeseen

Avopalveluyksikkö Aino järjestää

verkostopalaverin

äiti ja isä

Avopalvelu yksikkö Ainon 2 erityistyöntekijää ja sosiaalityöntekijä,

sairaalan sosiaalityöntekijä,

lastensuojelun sosiaalityöntekijä,

terveydenhoitaja,

neuvolan perhetyöntekijä

Vauvan syntymän jälkeen neuvolan perhetyöntekijä ja Ainon erityistyöntekijät tekevät yhteisen kotikäynnin perheeseen ja muutaman kerran käyvät vuorotellen perheessä. Samalla perhettä valmistellaan lastensuojelun perhetyön asiakkaiksi.

Kotikäynnillä neuvolan perhetyöntekijä ja

perhe sopivat perhetyön aloittamisesta

Avopalvelu-

yksikkö

Ainon

työskentely

Neuvolan perhetyöntekijä tapaa tulevia vanhempia 3 kertaa ennen vauvan syntymää

Keskustelut liittyvät vanhempien omiin tuntemuksiin, mielialoihin ja ihan konkreettisiin asioihin esim vauvalle hankittavista tavaroista

Lastensuojelun perhetyön aloitus

palaveri: äiti,

lastensuojelun sosiaalityöntekijä

ja 2 perhetyöntekijää,

2 Ainon erityistyöntekijää,

neuvolan perhetyöntekijä

Lastensuojelun

perhetyö

Tuleva äiti käy Avopalveluyksikkö Ainon

Odottavien

äitien ryhmässä

Marja-Leena Huisko 2.10.2007


Sosiaalip ivystysprosessin eteneminen

SOSIAALIPÄIVYSTYSPROSESSIN ETENEMINEN:

Asiakastilanne

viranomainen (mm. poliisi, häke, tk, lastensuojelulaitos) – asiakas (avun tarvitsija)

Tilanne kirjataan

- asiakkaan ohjaus

Yhteys seudulliseen sosiaalipäivystäjään

ja hänen arvionsa tilanteesta

Viranomaiskonsultaatio

Yhteys asiakkaaseen

Tilanne kirjataan

ei toimenpiteitä

päivystysaikana

- asiakkaan ohjaus

Kiireellinen sijoitus/avohuollon sijoitus

Koti-/laitoskäynti

Yhteys takapäivystäjään (Mobile-kunnat ja

Jämsän seutu ) ja hänen arvionsa tilanteesta

sekä mahdolliset toimenpiteet (ks. edeltä)

ASIAKKAAN KOTIKUNTA – DOKUMENTOINTI - JATKOTYÖT


Lastensuojelun perhety

Lastensuojelun perhetyö

  • Tärkeä avohuollon tukitoimenpide

  • Tukee lapsia, nuoria ja perheitä ja edistää heidän hyvinvointiaan

  • Asiakkuus alkaa sosiaalityöntekijän aloitteesta

  • Työskentelee lapsen edun mukaisesti ja nostaa esille lapsen tarpeita

  • Työ on tavoitteellista, suunnitelmallista ja kestoltaan rajattua

  • Dokumentointi on keskeinen osa työprosessia, työn alkaessa, sen kestäessä ja sen päätyttyä


Lastensuojelutarpeen selvitys

Lastensuojelutarpeen selvitys

Asian vireille tulo

(7 vrk)

Aloitustapaaminen

  • Teematapaamiset (1-3)

  • Koti ja tärkeät ihmiset

  • Lapsi/nuori ja perheen arki

  • Lapsen/nuoren tarpeet ja vanhemmuus

Selvitys ja arviointityöskentely

Yhteinen arviointitapaaminen ja kirjallinen yhteenveto

(3 kk)

Asiakkuus jatkuu:

uusi asiakassuunnitelma

Asiakkuus päättyy

Lastensuojelutarpeen alkuarviointi -hanke • Pesäpuu ry


Avopalveluyksikk ainon ty skentelyss lapset 0 3v

Avopalveluyksikkö Ainon työskentelyssä, Lapset 0-3v

  • Yhdistyy samanaikaisesti varhaiseen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen ja päihteettömyyteen tukeminen.

  • Jatketaan jo raskausaikana aloitettua äidin ja vauvan kiintymyssuhteen synnyttämistä sekä vahvistamista huomioiden lapsen eri kehitysvaiheet.

  • Vastaamme päihdeperheiden vanhempien kyvyttömyyteen tunnistaa omia ja lastensa tarpeita.

  • Työskennellään päihdeperheissä olevien erilaisten riskitekijöiden kanssa.

  • Päihdeongelman työstäminen ja päihteiden vaikutusten ymmärtäminen vauvan näkökulmasta auttaa ja vahvistaa äitiä uudenlaisten toimintamallien oppimisessa.

Anne Pitkänen


Ainon ty skentelytavat

Ainon työskentelytavat:

  • Etsivätyö, kotona tehtävä työ, Äiti-lapsiryhmä, vertaistuki.

  • Työskentely toteutetaan perheessä työparityöskentelynä.

  • Menetelmiä: Varhaisen vuorovaikutuksen tuessa; pikku portaat työskentely, videotyö, reflektointi

    Päihdetyössä; yksilö- ja ryhmätyöskentely, rentoutus – ja kosketushoidot korjaavien kokemusten antajana.

Anne Pitkänen


Virtahevon lapset lapsil ht isen p ihdety n kehitt mishanke 2008 2010

Virtahevon lapset-lapsilähtöisen päihdetyön kehittämishanke (2008-2010)

  • Kehitetään ja testataan lapsilähtöisiä interventioita

  • Tuotetaan lapsilähtöisen päihdetyön materiaalia sekä koulutusta

  • Tavoitteena on , että päihdeongelmaisten vanhempien lapset tulevat näkyväksi päihdepalveluissa ja saavat paremmin tarvitsemansa avun.

  • Kehitetään ja testataan lapset huomioivia yhteistyö ja -työmenetelmiä paikallisesti

  • Arvioidaan lapsen avunsaantimahdollisuuksia lisääviä hyviä käytäntöjä ja yhteistyömuotoja sekä juurruttamaan ne paikallisesti.

Krista Ritamies-Veijalainen


Lapsen n k kulma ty skentelyn l ht kohdaksi

Lapsen näkökulma työskentelyn lähtökohdaksi

  • Päihteiden käytön vaikutukset vanhemman antamaan hoivaan, huolenpitoon ja turvaan

  • Syyllisyyden- ja häpeän käsittely

  • Asiakkaan voimavarojen ja kyvykkyyden tunnistaminen ja tunnustaminen

  • Lapsi tulee työskentelyssä osalliseksi ja näkyväksi kielen avulla

  • Vanhemmuus voimavarana muutokseen, päihteistä toipumiseen ja kuntoutumiseen: uudenlaiset näkökulmat elämään, elämän sisällöllinen rikkaus ja jatkuvuus, vaihtoehtoinen rooli isänä tai äitinä

  • Lapsen kokemusten tunnistaminen ja tunnustaminen

Krista Ritamies-Veijalainen


Lapsil ht inen p ihdety

”Nyt sosiaalitoimisto ei hellittänyt otettaan. Sieltä tultiin tiuhaan uusintakäynneille ja olin helpottunut. Nyt meillä ehkä alkaisi mennä paremmin? Koulukin oli puuttunut asiaan. Nyt varmaan alkaisi tapahtua jotakin.”Alakoski, Susanna (2007) Sikalat


Yhteystiedot

Yhteystiedot:

  • Pirjo Selin, Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö KEHYS etunimi.sukunimi(at)jkl.fi

  • Marja Rantanen, Jyväskylän katulähetyksen perhetyö, etunimi.sukunimi(at)jyvaskylankatulahetys.fi

  • Hanne Immonen, Jyväskylän kaupunki, Halssilan neuvola, etunimi.sukunimi(at)jkl.fi

  • Tarja Kekki, K-S ensi- ja turvakoti ry, Avopalveluyksikkö Aino, etunimi.sukunimi(at)ksetu.fi

  • Marja-Leena Huisko, Jyväskylän seudun Perhe-hanke/neuvolan perhetyö, etunimi.sukunimi(at)jkl.fi

  • Tuija Hauvala, Päivän selvään päihdehuoltoon –hanke ja maakunnallisen sosiaalipäivystyksen koordinointi, etunimi.sukunimi(at)koske.jyu.fi

  • Ritva Salpakoski, Lastensuojelutarpeen alkuarviointi –hanke, etunimi.sukunimi(at)koske.jyu.fi

  • Anne Pitkänen, K-S ensi- ja turvakoti ry, Avopalveluyksikkö Aino, etunimi.sukunimi(at)ksetu.fi

  • Krista Ritamies-Veijalainen, Virtahevon lapset, lapsilähtöisen päihdetyön kehittämishanke, etunimi.sukunimi(at)jkl.fi


  • Login