Dialogi & vuorovaikutus

Dialogi & vuorovaikutus kokemuksellisen oppimisen näkökulma Anita Malinen 18. tammikuuta 2012

Dialogin peruselementit (Anitan synteesi) • Jakaminen (Sharing) • oman yksityisen maailman avaaminen muille • kuuntelu ja kertominen • sensitiivisyys, vastavuoroisuus • Testaminen (Testing) • yksityiset käsitykset suhteessa muiden käsityksiin • kysyminen, vastaaminen, kritiikki • mielikuvitus, sietokyky

Oikeuttaminen (Justifying) • reilua totuudenetsintää • yhteisen konstruktion tuottaminen • reiluus, oikeudenmukaisuus • Uskominen (Believing) • sitoutumista uuteen ’totuuteen’ • yksityinen, henkilökohtainen merkityksenantoprosessi • vaatii aikaa!

Omaehtoisuus? Omakohtaisuus? • Mitä ajatuksia nämä käsitteet herättävät? • Mitä nämä käsitteet pitävät sisällään? • Mitä ne tarkoittavat kansanopiston opettajan työssä?

Omakohtaistuminen ”Toimintaperiaatteista keskeisin on ajatus oppimisen omakohtaistumisesta. Oppimis- ja tieto-opillisena taustana korostuu ajatus, että pedagogina kasvaminen perustuu omaan pedagogiseen toimintaan ja siitä saatujen kokemusten tutkimiseen. Näitä kokemuksia peilataan laajemmin toisten kokemuksiin sekä teoreettiseen kirjallisuuteen. Useimmilla opiskelijoilla on jo takanaan laaja kokemuspiiri opetus- tai ohjaustyöstä, ja siksi opinnot rakentuvat kunkin opiskelijan pedagogisten kehittymistarpeiden ympärille. Lähtökohtana on opiskelijan oma elämänhistoria, työn arki, omat työ- ja ajattelutavat. Niiden pohjalta tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Omakohtaisessa oppimisessa pyritään irti ulkokohtaisesti suorittavasta opiskeluasenteesta. Siinä pyritään vähentämään ulkoisen kontrollin tarvetta ja luottamaan opiskelijan omaan aikuiseen autonomisuuteen. Opiskelijalle tarjotaan paljon vastuuta omasta oppimisestaan. Näin opiskelija voi kehittää ’itsensä näköistä” toimintatapaa.”

Tutkiva asenne • ”Tutkiva asenne kohdistuu samanaikaisesti sekä omiin kokemuksiin opettamisen ja oppimisen kentällä että tuon kentän teoreettisiin jäsennyksiin. Omakohtaisuuden periaate edellyttää, että teoria kietoutuu omaan toimintaan. Koulutuksessa kaikki jaettu kokemus ja teoreettinen tietous pyritään opiskelemaan jokaisen oman ajattelun kautta. Kriittisessä ajattelussa rakentunut tietoinen näkemys auttaa irtaantumaan rutiineista ja avaa uusia mahdollisuuksia pedagogiseen työhön. • Autonomisuuden kannalta tutkiminen kasvattaa tietoisuutta, joka suuntautuu toisaalta itseen, omiin toimintatapoihin, arvoihin, käsityksiin, ja toisaalta ympäröivän yhteiskunnan, sen pedagogisten instituutioitten, arvojen ja tapojen luonteeseen. Tavoitteena on kasvava vapaus sokeista tottumuksista. Tietoisuus mahdollistaa perustellun toiminnan.”

Omakohtaisuus, tutkivuus ja dialoginen yhteisöllisyys kuuluvat yhteen. Mikään niistä ei erikseen ja yksinään riitä.

Opiskelijalähtöisten menetelmien kehittäminen opistoympäristössä • Seppo Niemelä & Anita Malinen 19.1.2012

”Experience is the adultlearner’slivingtextbook.” • - Eduard Lindeman 1926, 1961 -

Sivistyspedagoginen mallinnos opintojen rakenteeksi – tehtävän purku alkaa… • - dramaturgisen käsikirjoituksen malli • - oppimistilanne on interaktiivista tarinankerrontaa - malli toimii aina yksittäisen oppitunnin kokonaisen opintokokonaisuuden suunnittelussa - tiettyjen rakenteiden varassa käsitellään erilaisia teemoja

- mitä internaatti antaisi aikuiselle, joka on elämänsä käännekohdassa? • - ratkaisevaa on hyvä alku, joka jaksaa kantaa kaaren läpi ja loppuhäivytys, jotta tunnetila ei jää päälle • - kuinka pitkän ajan kestää kukin kaaren vaihe? Esim. vuoden kestävässä koulutuksessa?

- HOPSaus opintojen alkuvaiheessa • - potentiaalien tunnistus ja toteuttaminen • - koko sabluunan perusidea on dialogisuus • - syventämisvaihe on pisin vaihe • - alkusysäys tapahtuu heti ekana iltana omassa huoneessa (pidä huone siistinä, vaikka et ole ehtinyt vielä sotkeakaan)

- miten internaattivuosi alkaa? • - kiihdytysvaiheessa itsen toteuttaminen – ei aiemmin • --- • - eri mittaiset opinnot rytmittyvät eri tavalla • - luostarimaisen ympäristön hyödyntäminen

- jokaisen ihmisen tarve/halu kuulua johonkin – missä yhteydessä toteutuu?; • - moniäänisyys vs. opettajan valitsemat esimerkit • - miten sitten, kun aikaa onkin vähemmän? • - onko meillä ryhmäyttäviä tehtäviä? – internaatin voima

- 5/19 tuntia!!! • - eri pituisissa opinnoissa toiminnan vahvuudet ovat erilaisia (½ v.: oman äänen löytäminen, peilivaikutus, potentiaalin tunnistaminen, ohjausvaikutus; 1 v.: syvempi, kypsymisen ja kasvamisen prosessi) • -turvallisuus ja luottamus kasvaa vähitellen

- millä käsitteillä puhutaan? Tavoitteen tilalle odote. Oppimisympäristön tilalle… • - ”Kaikki tulooittelle.” • - opettajan roolista: opettaja on läsnä, vieressä, jalkautuu luokkaan

Kokemukselliset menetelmätTavoitteena tiedostaa toiminnan ja kokemuksen kautta avautuvaa sanatonta tietoa, kehollista tietoa, kokemustietoaToiminnallinen ohjaaminen:- draama ja muut toiminnalliset menetelmät- kuvan kanssa työskentely (esim. valokuva ja piirtäminen)

Sellaiset ohjauksen menetelmät, jotka auttavat oppijaa pääsemään aiemmin ajatellun tai koetun re-shaping –tilaan, ovat ”kokemuksellisia” menetelmiä.

Ohjaus kokemuksellisen oppimisen teorioissa • Kolb: neljä erilaista oppimisympäristöä, jotka liittyvät neljään orientaatioon + keskustelu (engl. conversationallearning) • Mezirow: hyvän oppimisympäristön määrittely + reflektiivinen / rationaalinen dialogi

Knowles: kasvattavan oppimisympäristön määrittely + pitkä lista erilaisia osallistumista tukevia menetelmiä • Revans: kaksi oppimisympäristöä, joissa oppija on vuorotellen osallistumassa (a set + a project) + keskustelu (engl. A set discussion)

Schön: oppimisympäristön määrittely (a reflectivepracticum) + keskustelu, jolle Schön antaa useammanlaisia nimiä: • Reciprocalreflection-in-action • Reflectiveconversation • Communicativework of the dialogue

Vahvistaminen • Ohjaaja vahvistaa oppijan tavoitteen suuntaista käyttäytymistä. • Vahvistamisen periaatteet: • 1) voimistaa tavoitteen suuntaista käyttäytymistä joko myönteisen vahvistajan avulla tai lopettamalla vahingollisen ärsykkeen vaikutus • 2) heikentää käyttäytymistä, joka ei ole tavoitteen suuntaista joko esittämällä vahingollinen ärsyke tai poistamalla vahvistaja

B. F. Skinner väittää, että • persoonallisuus on yhtä kuin vahvistamisten henkilökohtainen historia.

Mallina oleminen • Ohjaaja on tiedostamattaan mallina oppijalle. • Mallin jäljittelyä lisää mallin tuttuus ja arvostus sekä oppijan epäitsenäisyys. • Mallilta opitaan etenkin taitoja, asenteita ja tunteita. • Mallin ja oppijan välillä ”siirtyy” ns. hiljaista/sanatonta tietoa (subliminaalinen havaitseminen)

Peilaaminen • Ohjaaja poimii oppijan puheesta keskeisimmät havaintonsa ja KERTOO NE HAVAINTOINAAN ilman arviointia tai arvottamista oppijalle. • Peilaaminen auttaa oppijaa itsearviointiin.

Dialogissa oleminen Mahdollistaa yhdessä ajattelemisen: uuden luomisen ja vanhan kriittisen tarkastelun • Ohjaaja välttää suoraa opettamista • Keskustelua pyritään siirtämään ohjaajalta opiskelijoille • Ohjaajan ajoittainen vetäytyminen tilanteen mukaan • Kysyminen keskeisin ohjauskeino

Mitä näistä ohjauksen laaduista seuraa oppijalle? • Vahvistaminen – • Mallina oleminen – • Peilaus – • Dialogi -

Dialogi & vuorovaikutus