Vaasojen valtataistelu:

1. Vaasojen valtataistelu: • Kustaa Vaasan kuolema 1561 aloitti hänen poikiensa välillä armottoman valtataistelun. • Ruotsista oli Kustaan johdolla kehittynyt vahva valtio ja se oli vaurastunut. Siksi Vaasojen kamppailu oli myös kansainvälisesti kiinnostava kamppailu. • Eerik, Juhana, Kaarle ja Maunu kamppailivat Ruotsin ja Suomen herruudesta

2. Eerik XIV – epätoivoinen rakastaja ja mielenhäiriöinen valtias? • Aluksi valtaan nousi Kustaan poika Eerik, nimellä Eerik XIV • Eerikin naimahommat eivät menneet ”putkeen”, hän mm. kosi Englannin Elisabeth I:tä ja myöhemmin Mary I Stuartia, mutta sai rukkaset • Hänen veljensä Juhana sen sijaan hankki puolison Puolasta (Katariina Jagellonica) , mikä huononsi veljesten välejä, tulihan Ruotsin kruunun ympärille nyt uusi ulkomainen sukuhaara! • Eerik sai kruunun jo 1560 ja liitti Tallinnan Ruotsin valtapiiriin seuraavana vuonna. Seurasi Eerikin johtama Tanskan vastainen sota Itämerellä 1563, mikä kiristi veljesten välejä. Muiden veljesten johtamat herttuakunnat, mm. Suomi eivät seuranneet Eerikin johtoa mukisematta • Eerik vangituttikin veljensä Juhanan tyrmään • Eerikin mielenterveys horjui ja yhtenä kirkkaampana hetkenä hän vapautti Juhanan. Tämä oli virhe, Eerik syrjäytettiin 1568 ja vangittiin. Hän kuoli vankeudessa 1577, ilmeisesti surmattuna

3. Eerik XIV (1533 – 1577) Hänen Juhanaa ja pian myös aatelistoa kohtaan esittämänsä vainoharhaiset syytöksensä ajoivat hänet epäsuosioon Ilmeisesti hänet myrkytettiin

4. Juhana III • Juhana hankki aatelistolta suosiota laajentamalla sen etuoikeuksia. Aateliston tuella hänestä tulikin hallitsija 1568. • Juhanan ulkopolitiikka ei ollut kuitenkaan täysin onnistunutta, sillä Ruotsin ja Venäjän (Iivana IV Julma) välillä käytiin ns. 25 – vuotinen sota 1570 – 1595 • Suomea tuo sota koetteli etenkin ns. Linnaleirin (sotilaiden majoitus) muodossa. Suomessa syntyikin Pohjanmaalla laaja kapina, ns. nuijasota • Juhana uudisti Suomen virkamieskuntaa, hallintoa ja verotusta, mikä toisaalta koitui osittain Suomen hyödyksi • Juhana onnistui kuitenkin laajentamaan Ruotsin valtapiiriä Itämerellä, ja alkoi Ruotsin nousu kohti suurvalta-asemaa Itämeren alueella

5. Juhana III (1537 – 1592) (Kuninkaana 1568 – 1592) Hänellä oli Katariina Jagellonican kanssa useita lapsia, joista poika Sigismund sai perinnöllistä tietä oikeuden sekä Ruotsin että Puolan kruunuihin.

6. Sigismund – Juhanan poika: • Sigismund sai kruunun Juhanan kuoltua, vuonna 1594, mutta Juhanan veli Kaarle, jolla oli ollut herttuakuntanaan Suomi, ei hyväksynyt Sigismundia. Kaarle oli hyväksytty valtionhoitajaksi Sigismundin poissa ollessa, ja näin Kaarlella oli hyvä tilaisuus kapinaan • Moni pelkäsi, että puoliksi puolalainen Sigismund muuttaisi Ruotsin katoliseksi maaksi. • Hänet syrjäytettiin 1597 ja seuranneessa sodassa Kaarle yritti vallata Suomea, jossa oli Sigismundin tukijoita. Sigismund taas yritti vallata Tukholman, mutta epäonnistui. Lopulta Sigismundin oli pakko paeta Puolaan.

7. Sigismund Vaasa (1566 – 1632) Ruotsin kuningas 1592 – 1599 Hän oli naimisissa kahdesti (Anna Av Hapsburg sekä sisarensa Constantia) Lapsia tuli täysi tusina!

8. Kaarle – herttua: • Kaarle sai käsiinsä sodassa olevan valtakunnan. Suomessa asioita hoiti Klaus Fleming, kuningas Sigismundia kannattanut Marski, jonka kanssa Kaarlella meni sukset ristiin. • Sigismundin palattua Puolaan syksyllä 1594 Kaarle-herttua kutsui valtiopäivät koolle Söderköpingiin syksyllä 1595. Siellä hän valtaneuvoston kanssa liittoutuneena ja yhteiseen rahvaaseen vedoten sai aikaan päätöksen joilla katolisiin omaksuttiin entistä kielteisempi kanta. Kaarlen ja Flemingin sekä Suomen aateliston välit menivät kokonaan poikki, kun suomalaiset eivät halunneet myöntyä valtiopäivien päätökseen Kaarlen valtionhoitajuudesta. • Kaarle kosti yllyttämällä talonpoikia kapinaan. => syntyi Suomen Nuijasota 1596

9. Kaarle otti nimekseen Kaarle IX, ja hoiti Ruotsia ensin valtionhoitajana 1599 – 1604, ja sitten kuninkaana vuoteen 1611 Suomen käskynhaltijaksi hän tuli 18 – vuotiaana. Naimisiin hän kerkesi kahdesti ja sai kymmenen lasta Hän sai aivoverenvuodon 1609, halvaantui osittain ja kuoli 1611

10. Kuuluisassa maalauksessa Kaarle nykii Suomen Marskin, Klaus Flemingin partaa tämän kuoltua. "Jos olisit nyt ollut hengissä, ei pääsi olisi ollut kovin tukevasti paikoillaan"

11. Nuijasota 1596 - • Nuijasota alkoi kahakointina ja ratsutilojen hävittämisellä Pohjanmaalla syksyllä 1596. Nuijasodan ensimmäinen kahakka käytiin Isossakyrössä 25.11.1596. Sitten aseistautuneen kapina-armeijan oli tarkoitus edetä kolmea reittiä Turkuun päämääränään Klaus Flemingin vangitseminen • Ensimmäisenä Flemingin joukkojen kanssa taisteli osasto, jota johti Pentti Pouttu. Aksel Kurjen johtama 300-päinen harjoitettu ratsastuslippue voitti nuijamiesjoukon Ulvilassa. • Jaakko Ilkan johtama pääjoukko eteni Nokialle, missä Klaus Flemingin johtamat 3000 miestä iskivät yhteen 2500 miestä käsittäneen nuijamiesjoukon kanssa uudenvuoden aattona. Fleming kehotti nuijamiesten joukkoja antautumaan luvaten rivimiehille esteettömän kotiinpääsyn. Suuri osa nuijamiehistä päättikin paeta. • Ratsujoukot kuitenkin surmasivat puolisen tuhatta talonpoikaa pakoretkellä Nokialta kohti Jalasjärveä. Kapina-armeijan päällystö mestattiin tammikuussa1597.

12. Nuijasota Savossa: • Savossa nuijamiesten liikehdintä alkoi joulukuussa ja johti useisiin taisteluihin, mm. 14.1. ja 15.1. Tämän jälkeen sotilaat lähinnä teurastivat nuijamiehiä • Savilahdella antautuneet nuijamiehet olivat kerääntyneet pappilan edustalle. Tällöin huovit teurastivat lähes kaikki. Yli 200 talonpoikaa tapettiin keihäillä, miekoilla, hakapyssyillä ja kirveillä. • Sodan loppuratkaisu tapahtui Santavuoren maastossa, jossa Flemingin joukot onnistuivat lyömään talonpojat 24.2.1597. Sadat talonpojat saivat surmansa ja puolisen tuhatta otettiin vangiksi. • Nuijasodassa kaatui arviolta 2000-3000 talonpoikaa.

13. Nuijasota 1596 – 1597 oli oikeastaan ainoa Suomen laajamittainen talonpoikaiskapina. Se johtui talonpoikien ankarasta verotuksesta sekä tyytymättömyydestä 25-vuotisen sodan tuomiin rasituksiin Lisäksi Kaarle – herttua yllytti kapinaan vastustaakseen suomalaisia Sigismundin kannalla olleita ylimyksiä Jaakko Ilkka oli tunnetuin kapinajohtaja, n. 2000 – 3000 talonpoikaa kuoli