Yhteiseloa metropolissa

1. Yhteiseloa metropolissa Sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä maahanmuuttajataustaisten perheiden asiakkuudesta lastensuojelussa Diakonia-ammattikorkeakoulu 1.3.2012 VTT, tutkija Marja Katisko

2. Tutkimuksen taustaa Tiedontarve maahanmuuttajataustaisten perheiden tilanteesta: KatuMetron puitteissa tehty tutkimustarvekysely HDL:n selvitykset: maahanmuuttajataustaisten perheiden lisääntynyt asiakkuus lapsi- ja perhetyön palvelualueella Muuttoliike Suomeen on 2000-luvulla lisääntynyt ja muuttanut muotoaan: humanitääriset syyt vähentyneet ja perhesiteiden perustuva ja työperäinen muutto lisääntyneet Kotouttamispolitiikka ja sitä sääntelevä lainsäädäntö myös muuttunut Yhteiskunnan kannalta tuottavan, hyvinvoivan yksilön ideaalin taustalla nähdään hyvinvoiva perhe Perhe kotoutuu – perhe kotouttamispolitiikan keskipisteeseen Kun ihminen muuttaa maasta toiseen hän tuo usein mukanaan perheensä, kotinsa sekä kulttuurisesti muotoutuneen tapansa toimia arjessa

3. Tutkimuksen teoreettisia ja toiminnallisia käsitteitä Kotoutuminen = maahanmuuttajien yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskuntaan samalla omaa kieltä ja kulttuuria säilyttäen, kotoutumisella tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja Laki kotoutumisen edistämisestä (2010/1386): työllistyminen sekä alkuvaiheen palvelut

4. Perhe kotoutuu… Paitsi työllisyyden tukeminen, laissa korostuu perhe ”kunta laatii perheen kotouttamissuunnitelman, jos perheen kokonaistilanne sitä edellyttää. Suunnitelman tarvetta arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen ja nuoren kehitystä tukevan ja ohjaavan vanhemmuuden edellytyksiin ja vanhempien tuen ja koulutuksen tarpeisiin…perheen kotouttamissuunnitelma laaditaan monialaisena yhteistyönä ja sovitetaan yhteen yksilöllisten kotouttamissuunnitelmien ja perheenjäsenille laadittujen muiden asiaan liittyvien suunnitelmien kanssa” (Laki kotoutumisen edistämisestä §16)

5. Perhe kotoutuu… • Perheinstituutio siis nousemassa kotoutumispolitiikan ja akkulturaatiotutkimuksen keskipisteeseen • Akkulturaatio on muutosvoima, joka vaikuttaa perheen sisäisiin vuorovaikutussuhteisiin, vanhemmuuteen ja lapsenkasvatukseen, perheenjäsenten hyvinvointiin sekä lasten ja nuorten kehitykseen • Akkulturaation tutkimus on tärkeää, sillä kulttuurien kohtaaminen on perheessä jaettu kokemus, joka vaikuttaa yksittäisten perheenjäsenten akkulturaatioon (Alitolppa-Niitamo 2010) • Lapsen hyvinvoinnin taustalla on hyvinvoiva perhe

6. Perhe kotoutuu… Perhekeskeisen kotoutumisen lähtökohtana on ymmärrys perheen ja läheisten ihmissuhteiden merkityksestä keskeisenä hyvinvoinnin lähteenä ja tukena Kotoutumisprosessi perheelle haastava kokemus, joka koettelee vanhemmuutta ja perheen sisäistä eheyttä Perheenjäsenten roolit, arvostus ja kasvatusperiaatteet kyseenalaistuvat, perhedynamiikan muutokset voivat ilmetä sekä sukupolvien että sukupuolten välisissä suhteissa (Alitolppa & Söderling & Fågel 2005)

7. Kulttuuri, kulttuuriset skriptit ja kulttuuriset odotukset Kulttuurin käsite, toisen kulttuurin ”oppiminen” Kulttuuriset skriptit ja kulttuuriset odotukset (Katisko 2011) Skriptit perustuvat vallalla oleviin tietämisen muotoihin ja rakentuvat eri tavalla eri aikoina ja eri kulttuureissa Kulttuuri ei ole pelkistettävissä esim. kansallisen kulttuurin käsitteeseen eikä paikallistettuun, selkeärajaiseen tai sisäisesti yhtenäiseen tietyn maan tai edes maiden kulttuuriin Kyseessä on yhteisten merkityksien järjestelmä, jota samaan yhteisöön, ryhmään tai kansakuntaan kuuluvat ihmiset käyttävät maailmansa hahmottamiseen Kulttuuriset muodot eivät ole ”puhtaita” vaan niissä on elementtejä muista kulttuureista ja ne muuttuvat koko ajan Skripteihin liittyy myös kulttuurisia odotuksia, odotukset esim. perheen tehtävistä ja perheenjäsenten rooleista

8. Lastensuojelu kotoutumisen tukemisessa Lastensuojelulaki (2007/417) edellyttää kunnilta laaja-alaista ja suunnitelmallista lastensuojelupalveluiden järjestämistä ja kehittämistä. Laissa säädetään lastensuojelutyön menetelmistä ja työprosesseista sekä lastensuojelupäätösten valmistelumenettelystä. Lain henkeen on sisällytetty vahva lapsilähtöisyyden näkökulma Asiakkuus alkaa lapsen tilanteen kartoittamisella, joka tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa Periaatteina: turvallisuus, yksilöllisyys, merkitykselliset suhteet, kohtaaminen ja aika

9. Lastensuojelu kotoutumisen tukemisessa Lsl:ssa asiakkaan mahdolliseen maahanmuuttajataustaan viitataan selkeästi kahdessa kohtaa: ”lapsen etua arvioitaessa kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri ratkaisut turvaavat lapselle(…)kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen”. Lisäksi: ”sijaishuoltopaikan valinnassa (…) tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta”

10. Tutkimuskysymykset ja tutkimusaineisto ja analyysi Miten maahanmuuttajataustainen lapsi ja hänen perheensä tulee lastensuojelun asiakkaaksi? Millainen on lapsen ja hänen perheensä asiakasprosessi lastensuojelussa? Tutkimusta varten on haastateltu 18 lastensuojelun sosiaalityöntekijää (Hki, Espoo, Vantaa, Lahti) Teemahaastattelumenetelmä Aineistolähtöisyys: tavoitteena tuottaa tietoa perheiden asiakkuudesta tietoa sosiaalityöntekijöiden näkemänä

11. Yhteydenottoja lastensuojeluun Ilmoitukset koskien maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria tulevat monilta eri tahoilta Sosiaalityöntekijät korostivat etteivät maahanmuuttajataustaisia asiakkaita koskevat ilmoitukset eroa muista Mielenterveysongelmat, vanhempien traumataustat, perheen jäsenten eritahtinen kotoutuminen sekä äitien kielitaidottomuus ja yhteiskunnasta syrjäytyminen kuitenkin korostuvat

12. Yhteydenottoja lastensuojeluun • Esimerkkinä koulu: ”ja koulun kannalta tulee kouluakäymättömyyttä ja hyvin tyypillinen tilanne on koulun kannalta että kun perheessä on se kotoutumisen epätahtisuus hyvin sellainen näkyvä, että koululta ei saada välttämättä yhteyttä vanhempiin ja tilanteet kärjistyy hyvin vahvasti sielä koulussa ja otetaan tilanteessa yhteys lastensuojeluun, missä ei mun mielestä tarvii” (Sosiaalityöntekijä 4). • Koulun ja sosiaalityön tapa prosessoida tietoa eri näkökulmista tuottaa erilaista tietoa perheen tilanteesta. Lastensuojelun tarve? Pieni huoli vs. suuri huoli?

13. Yhteydenottoja lastensuojeluun… • Poliisilta ja ulosottoviranomaisilta tulevat lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet • perheväkivalta, taloudellinen turvattomuus sekä uhka kodin menettämisestä äärimmäinen riski lapsen ja nuoren kehitykselle ”talouden ja tukien kanssa on ollut vaikeuksia, niiden hahmottamisessa, että vuokravelkoja ja sitten häätötilanne” (Sosiaalityöntekijä 1) ”lähinnä ulosottoviranomaisten kohdalta häätötilanteet ja poliisin kohdalta kun maahanmuuttajanuori on tavattu kadulta, väkivaltaa ja päihteitä..”(Sosiaalityöntekijä 4)

14. Palvelujärjestelmän aukkoja ja viranomaisyhteistyö Palvelujärjestelmä ja tukitoimet saattavat toimia maahanmuuttajaperheiden ”tekohengityksenä”, eikä perhe saa tarvitsemaansa apua ja tukea, lastensuojelun sosiaalityö ei pysty yksin palvelemaan perhettä ”tosi haastavaa on se, että on näitä vaikeita traumakokemuksia ja sitten kielitaitokin tulee terapiapalveluissa vastaan. Että ei ikään kuin saa sitä apua ja palvelua, mistä kaikista eniten olisi hyötyä” (Sosiaalityöntekijä 15). Kotouttamistyön ensi vaiheen palvelut ensiarvoisen tärkeitä ennaltaehkäisevässä työssä Terveydenhuoltolaki (2010/1326) velvoittaa työntekijöitä huolehtimaan potilaan lisäksi myös perheen lasten tarpeista Lastensuojelulaki velvoittaa aikuista palvelevan työntekijän turvaamaan lapselle riittävän hoidon ja tuen silloin, kun vanhempi on saamassa hoitoa omiin ongelmiinsa

15. Palvelujärjestelmän aukkoja ja viranomaisyhteistyö Oleellista viranomaisyhteistyö sekä ymmärrys siitä, miten mielenterveysongelmat vaikuttavat lapseen Ongelmana suomalaisen palvelujärjestelmän monimutkaisuus sekä tiedon puute, asiakasperhettä auttamassa monia eri tahoja ”vanhempien mielenterveysongelmat tulee sieltä vahvasti, ja sellainen masentuneisuus ja se ettei ole päässyt sisälle tähän (Suomen) kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Ja ettei ole kielitaitoa, ei opiskelupaikkaa, ei työpaikkaa. Ja sitten se yksinäisyys, että perheet ovat hyvin yksin, ei sellaisia läheisiä ystäviä eikä sukua” (Sosiaalityöntekijä 7)

16. Työskentelyä lastensuojelun avohuollossa • Lastensuojelutarpeen selvitys ja tilannearvio tehdään yhdessä vanhempien kanssa • Luottamuksellisen asiakassuhteen rakentumiseen vaikuttavat monenlaiset seikat: • Sanat ja käsitteet erilaisia • Viranomaisia kohtaan tunnetaan pelkoa, lastensuojelua ei aina mielletä palveluksi • Eritahtinen kotoutuminen • Erilaiset perhekäsitykset • Lapsen oikeudet ja tarpeet suhteutettuna vanhempien oikeuksiin ja velvollisuuksiin • Sosiaalityöntekijä on lapsen edun ja oikeuksien puolella

17. Työskentelyä lastensuojelun avohuollossa • Esimerkkinä ruumiillinen kurittaminen • Vanhemmat päätyvät käyttämään ruumiillista kurittamista kasvatusmenetelmänä? • Väkivaltaa ei voi selittää ”kulttuurilla” • Sosiaalityöntekijät joutuvat valistajan ja kasvattajan rooliin suhteessa vanhempiin • Vetoaminen lastensuojelulakiin on monesti ainoa keino

18. Työskentelyä lastensuojelun avohuollossa • Kun perhe kotoutuu lasten ja heidän vanhempiensa on neuvoteltava aktiivisesti siitä, miten he vastaavat uuden kotimaansa yhteiskunnan vaikutuksiin ja miten he säilyttävät ja siirtävät keskeisimpiä arvoja sukupolvelta toiselle • Eritahtinen kotoutuminen • Muuttaa tai vääristää perheenjäsenten välisiä vuorovaikutus- ja valtasuhteita • Riskitekijöitä perheen tasapainoiselle kotoutumiselle: yksinhuoltajuus, luku- ja kirjoitustaidottomuus, vanhempien eristyneisyys ja masentuneisuus, tiedon puute

19. Kun avohuollon palvelut eivät riitä • Huostaanotto on lastensuojelutyön viimesijainen keino turvata lapsen kasvu ja kehitys • Käsitys yhteiskunnan oikeudesta puuttua lasten ja perheiden tilanteisiin ja elämään lapsen edun nimissä vaihtelevat eri maissa • esim. pohjoismaissa lapsi nähdään itsenäisenä toimijana jonka näkökulma tulee erottaa vanhempien ja perheen näkökulmasta • Suomalainen LastensuojeluL perustuu lapsen oikeuteen olla oikeuksia omaava subjekti • Lastensuojelussa käytettävä runsaasti aikaa ja resursseja, jotta vanhemmat olisivat mukana onnistuneessa sijaishuollon järjestämisessä, vanhemmille ymmärrys siitä mistä huostaanotossa on kysymys! • Sijaispaikan valinnassa kiinnitettävä huomiota siihen, miten paikka pystyy turvaamaan ja aktiivisesti edesauttamaan lapsen kulttuuritaustaa

20. Johtopäätöksiä Syitä lastensuojelun asiakkuuteen: mielenterveysongelmat, traumataustat, suurperheiden äitien tilanne, syrjäytyminen koulutusjärjestelmästä ja työelämästä Työskentelyssä otettava huomioon: erilaiset kulttuuriset tavat kasvattaa lapsia, erilaiset perhekäsitykset, lapsen oikeudet suhteessa vanhempiinsa Sosiaalityöntekijät nojaavat LastensuojeluL:iin työskennellessään perheiden kanssa Aikaa työskentelyyn käytettävä runsaasti (mm. tulkkaus) Varhaisen tuen ja avun merkitys korostuneessa asemassa – kotouttamisen alkuvaiheen palveluissa ja alkukartoituksessa nostettava lastensuojeluun liittyvät kysymykset voimakkaasti esiin. Koko perheen kotoutuminen!

21. Pohdintaa.. • Mikä tekee maahanmuuttajien parissa tehtävän sosiaalialan työn ”erilaiseksi”, tarvitaanko siihen erityisiä taitoja? Ammattitaitovaatimuksia? • Mitä sosiaalityössä tulisi tietää maahanmuuttajiin liittyen? • Tehdäänkö länsimaista/suomalaista lastensuojelutyötä (ja tutkimusta) valtakulttuurin normiston kautta, näemmekö perheen ja sen tehtävän ja roolit omien ”käsikirjoituksiemme” mukaisesti • Onko odotuksena että maahanmuuttajaperhe toimii samoin kuin ”muut asiakkaat” • Korostammeko ydinperhettä lasten kasvatuksessa?

22. Pohdintaa… • Traumataustojen vaikutus • Kulttuurien tuntemus ja yhteiskunnan tuntemus • kysymällä, tarkentamalla, etsimällä yhteistä ymmärrystä • Lapsen asema erilaisissa kulttuureissa • Omien ennakkoluulojen ja kulttuurisidonnaisuuden tuntemus • omia käyttäytymismalleja on helppo selittää kulttuurilla ja kuittaamalla että ”maassa maan tavalla” • Esimerkiksi väkivaltaa ei pidä selittää kulttuurilla

23. Kiitos Marja Katisko VTT, tutkija Diakonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointipalvelut –tutkimusohjelma marja.katisko@diak.fi Puh. 040-5095799