1 / 13

Medirex Chydenius-Instituutti Ihmisen tasapaino

Voimalevyn kehitys. Seisominen ja kveleminen muodostavat monimutkaisen neurofysiologisen stjrjestelmn. Tm stjrjestelm yllpit esimerkiksi ihmisen ryhti ja asentoa hnen seistessn ja kvellessn. Neurologinen tai lihaksistollinen sairaus voi aiheuttaa ryhti- ja asentovirheit. Nm

rad
Download Presentation

Medirex Chydenius-Instituutti Ihmisen tasapaino

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. Medirex Chydenius-Instituutti Ihmisen tasapaino

    2. Voimalevyn kehitys Seisominen ja käveleminen muodostavat monimutkaisen neurofysiologisen säätöjärjestelmän. Tämä säätöjärjestelmä ylläpitää esimerkiksi ihmisen ryhtiä ja asentoa hänen seistessään ja kävellessään. Neurologinen tai lihaksistollinen sairaus voi aiheuttaa ryhti- ja asentovirheitä. Nämä virheet voivat vaikeuttaa liikkumista ja jopa seisomista. Tällöin asentovirheiden korjaaminen on hyvin tärkeää. Ryhdin ja kehon asennon muuttumisen mittaaminen on teknisesti hyvin hankalaa, sillä mukana on monenlaisia eri tekijöitä. Kineettinen ketju

    3. Tärkeät tasapainolihakset Paraspinals Erector spinae Iliopsoas Abdominals Gluteus medius Tensor fasciae latae “Quadriceps” “Hamstring” Gastrocnemius Tibialis anterior Soleus

    4. Tärkeät tasapainoaistit Somatosensor receptors Muscle spindles Golgi tendon organs Joint receptors Cutaneous mechanoreceptors Vestibular receptors Semicircular canals Otoliths Näkö

    5. Tasapainostrategiat Seistessä yleensä käytetään ”ankle-strategy” taspainon hallinnassa. Lihasten aktivoitumisjärjestys distal ? proximal häiriön sattuessa. Vanhemmilla ihimisillä (tai oireellisia, esim. heikot lihakset) voi esiintyä ”hip-strategy”. Aktivoitumisjärjestys proximal? distal.

    6. Voimalevyn kehitys Paikallaan seistessä ihmisen massakeskipiste (COM) tekee pientä liikettä samalla kun painekeskipiste (COP) jalkojen tasolla seuraa COM-liikettä. Tätä liikettä tutkimalla voimme mahdollisesti selvittää tasapainoon liittyviä häiriötekijöitä Tarkan tasapainotiedon saaminen vaatii hyvät mittalaitteet Muita, tasapainokyvyn testejä: esim Berg Functional Balance Test (kanadalaisen tutkijan Kathy Bergin kehittämä protokolla).

    7. Painekeskipiste COP COP paine-keskipiste (center of pressure) COM massa-keskipiste Heiluirimalli tasapainosta (inverted pendulum)

    8. Voimalevyn kehitys Käyttämämme tasapainolevy perustuu painekeskipisteen liikkeen seuraamiseen. Tällöin levyn kulmissa ovat voimaa mittaavat sensorit. Näiden sensoreiden mittaamista arvoista lasketaan painekeskipisteen x-ja y-koordinaatit. Näitä arvoja erilailla analysoimalla voimme tutkia tasapainoa.

    9. Tasapainomittaus Mittauksen aikana mitattava seisoo tasapainolevyllä rauhassa, kädet rennosti sivulla, katse samassa pisteessä, jalat joko Morton- tai Romberg-asennossa. Mittaus kestää n. 60 s. Tavallisesti testissä mitataan sekä silmät auki (EO) ja kiinni (EC) Ns. Rombergin suhde (QR) on EC- ja EO-arvojen suhde. Mitta näköaistin vaikutusta tasapainoon. MittausMittaus

    10. Tasapainon tutkimisen hyöty Tasapainoa tutkimalla saadaan selville millainen tasapaino on ja miten eri olosuhteet vaikuttavat siiheen (esim. häiriö, ortoosi, pehmeä alusta, jne). Kehittämällä harjoitusmenetelmiä tutkittujen tulosten pohjalta saamme kohdistettua harjoituksen juuri ongelma-kohtiin ja ennaltaehkäistä huonosta tasapainosta aiheutuvia ongelmia; kaatumiset, ryhtivirheet jne.

    11. Tasapainon tutkimisen hyöty Harjoittelemalla voidaan usein tasapainoa parantaa. Tärkeä on harjoitta sekä lihasvoimaa että synergiaa. Viimeisessä EMG voi käyttää apumittausvälineenä. Mittaamalla saadaan myös selville onko elimellinen ongelma biomekaaninen vai esim. hermostollinen sairaus

    12. Eri parametrejä Painekeskipisteen liikkeen pituus Painekeskipisteen liikkeen pinta-ala ja suunta Histogrammi jakaumat Muut matemaattiset parametrit (“nopeus”, entropiat, taajuus-parametrit, fraktaaliparametrit, jne)

    13. Eri parametrejä Esimerkki mitatuista keskiarvoista (N = 17, “terveet”, mittausaika 60 sek).

    14. Kirjallisuutta A Shumway-Cook & M H Woollacott: Motor Control. Theory and Practical Application. Lippincott Williams & Walkins. 2. ed. 2001. P-M Gagey & B Weber: Posturologie. Regulation et Dèrèglements de la Station Debout. 2. ed. Masson 1999.

More Related