Kokonaisarkkitehtuuri

1. Kokonaisarkkitehtuuri Yleisesittely

2. Johdanto kokonaisarkkitehtuuriin KA-koulutusprojekti

3. Pikagallup KA-koulutusprojekti • Onko organisaationne toiminnalle esitetty tavoitteita? • Onko organisaatiossanne prosesseja? Tehdäänkö teillä työtä? • Löytyykö tarvittava tieto ja hyödynnetäänkö sitä tehokkaasti? • Tiedättekö mikä on järjestelmienne rooli toiminnassa ja miten hyvin ne tukevat toimintaa? • Tarvitsevatko järjestelmät teknisiä alustoja toimiakseen? • VARMASTI KYLLÄ, MUTTA… • Tunnetteko kaikki nämä ulottuvuudet? • Toimivatko kaikki nämä saumattomasti yhteen?

4. Kaikilla on arkkitehtuuria KA-koulutusprojekti 4

5. Arkkitehtuurilla on monta määritelmää • Yritysarkkitehtuuri on liiketoimintaprosessien ja IT-infrastruktuurin järjestäytymislogiikka, mikä heijastaa yrityksen operatiivisen mallin integrointi- ja standardointivaatimuksia. (Ross et al.) • Yritysarkkitehtuuri on yrityksen operaatioiden ja tieto- sekä järjestelmätarpeiden yleissuunnitelma. (Schekkerman) • Yritysarkkitehtuuri konkretisoi strategian rakenteisiin. Se tuo esiin toimintoprosessit, organisaatiot, tietojärjestelmät ja sen miten ne toimivat yhteen. Se on johtamistyökalu, joka luo kokonaisvaltaisen viitekehyksen. (Riihinen) • Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. (JHS179) KA-koulutusprojekti

6. Arkkitehtuurilla on eri tasoja Suomen maan-käytön määräykset Maakuntakaava Yleiskaava Rakennusarkkitehtuuri Asemakaava Toteutus Organisaation kokonais-arkkitehtuuri Toteutettu palvelu ja ratkaisu Kohde- arkkitehtuuri Kansallinen viitearkkitehtuuri Kohteen viitearkkitehtuuri Ratkaisu- arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuria voidaan hyödyntää tavoitteet varmistavana suunnittelumenetelmänä kaikilla toiminnan tasoilla KA-koulutusprojekti 6

7. Kokonaisarkkitehtuuri KA-koulutusprojekti • Auttaa ymmärtämään ja jäsentämään kokonaisuutta • Arkkitehtuuri kuvaa rakenneosat, niiden väliset suhteet ja sisältää ohjeistuksen siitä, kuinka nämä rakenneosat liitetään toisiinsa siten, että toiminnan tavoitteet saavutetaan. • Sisältää yhteisiä sopimuksia ja sääntöjä, jotka tarjoavat viitekehyksen kehitykselle. • Voidaan jakaa eri näkökulmiin: toiminta, tieto, tieto-järjestelmä ja teknologia • Voidaan jakaa eri tasoihin: käsitteellinen, looginen, fyysinen.

8. = kokonaisarkkitehtuuri Organisaation kokonaissuunnitelma Visio, strategia, toiminnan tavoitteet Organisaatio X Tehtävät, toiminnot ja prosessit tavoitteiden saavuttamiseksi Toiminnan tarvitsemat ja tuottamat tiedot Prosesseja ja tiedon hallintaa palvelevat tietojärjestelmät Toteutusteknologiat ja tekninen ympäristö KA-koulutusprojekti

9. Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat Toiminta-arkkitehtuuri • Toiminta-arkkitehtuuri • Organisaation toiminta ja prosessirakenteet • Tietoarkkitehtuuri • Toiminnan tietomalli, joka rakentuu toiminnan tarpeiden pohjalta • Tietojärjestelmäarkkitehtuuri • Järjestelmät ja sovellukset, joilla hallitaan tietoarkkitehtuurin tietoja ja mahdollistetaan toiminta-arkkitehtuuri • Teknologia-arkkitehtuuri • Tietojärjestelmäarkkitehtuurin mukaisten järjestelmien ja sovellusten teknologiset ratkaisut Tieto-arkkitehtuuri Tietojärjestelmä- arkkitehtuuri Teknologia- arkkitehtuuri KA-koulutusprojekti

10. IT-arkkitehtuuri vs. kokonaisarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri on vain jäävuoren huippu 10% • Tietojärjestelmien kehittäminen edellyttää selkeää kuvaa • Toiminnan tarpeista • Palveluista • Toimijoista, käyttäjistä, rooleista • Prosesseista • Toiminnanohjauksesta • Käsitteistä, tiedoista 90% KA-koulutusprojekti 10

11. Kokonaisarkkitehtuurin periaatteita KA-koulutusprojekti • Toimintalähtöisyys ja asiakaslähtöisyys • Kokonaisuuden suunnittelu ja hallinta • Eri sidosryhmien ja tarpeiden tunnistaminen • Yhteistyö • Muualla tehdyn hyödyntäminen? • Voivatko muut hyödyntää meillä tehtyä? • Kokonaisarkkitehtuuri on työkalu • Toiminnan tarpeisiin vastaamiseen • Organisaation toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen • Nyky- ja tavoitetilan ymmärtämiseen • Monimutkaisuuden vähentämiseen • Pitkäjänteiseen kehittämiseen; arkkitehtuuri ei ole koskaan valmis

12. Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt KA-koulutusprojekti

13. Mitä kokonaisarkkitehtuurilla saavutetaan Kokonaisarkkitehtuuri on pysyvä ajattelutapa, sen suurimmat edut syntyvät pitkäjänteisestä hyödyntämisestä KA-koulutusprojekti Kehitettävät ratkaisut palvelevat organisaation toiminnan ja kehittämisen tarpeita ja luovat edellytykset paremmille palveluille Tehdään asiat kerran - ei moneen kertaan tai päällekkäin Toiminnan ja teknologian eri osat toimivat kokonaisuutena Käytetään resurssit oikeiden asioiden tekemiseen 13

14. Kokonaisarkkitehtuurin tavoite KA-koulutusprojekti • Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että siirrytään osaoptimoinnista harkittuun optimointiin • Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että muistetaan kysyä oikeat kysymykset oikeaan aikaan •  Ei ajauduta, vaan edetään suunnitelmallisesti ja johdetusti • Kehittäminen tehdään hankkeissa ja projekteissa  KA tulee kiinnittää kiinteästi ja systemaattisesti kehittämissalkun hallintaan

15. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tarkoitus Yhteiset KA linjaukset Yhteinen, sovittu tavoite Yhteiset palvelut Tarkennus, täydennys Organisaation KA Yhteisen arkkitehtuurin hyödyntäminen KA-koulutusprojekti

16. Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt realisoituvat pitkällä aikavälillä Parempi palvelu asiakkaille Tehokkaampi toiminta Tavoitetilan toimintaprosessit käytössä Elinkaari-kustannukset pienenevät Parempi yhteentoimivuus Tietojärjestelmät hallitusti käytössä Toimintaprosessien toteutus Enemmän samalla rahalla Ymmärrys lisääntyy, riskit pienenevät Tietojärjestelmien toteutus Hyöty kasvaa Tavoitetilan suunnittelu Palvelut ja prosessit Arkkitehtuuri-menetelmän käyttöönotto Tietojärjestelmät KA-koulutusprojekti

17. Julkisen ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri toiminnan suunnittelun apuvälineenä KA-koulutusprojekti

18. KA-menetelmänkäyttö KA-koulutusprojekti

19. Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen KA-koulutusprojekti Lähde: JHS 179

20. Kokonaisarkkitehtuuri ja johtaminen Lähde: JHKA Hallintamalli v1_0.pdf KA-koulutusprojekti

21. Mitä kohdealueet ovat? KA-koulutusprojekti • Suuria toiminnallisesti yhteenkuuluvia kokonaisuuksia • Kohdealuejaon muodostamisen perusteena ovat sekä asiakokonaisuuksien looginen yhteenkuuluvuus että käytännöntason yhteistoiminnan laajuus. • Arkkitehtuurin kohdealuejako ei ole yhdenmukainen valtionhallinnon organisaatiorakenteen kanssa. • Kohdealueen toimintakokonaisuus jaetaan edelleen tarkoituksenmukaisella tavalla pienempiin kokonaisuuksiin, kohdealueen osa-alueisiin.

22. Mihin kohdealueita tarvitaan? KA-koulutusprojekti • Kohdealuejaon avulla kootaan eri toimijat yhdessä suunnittelemaan kohdealueen toimintaa ja sitä tukevia tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta. • Kohdealueen yhteisessä arkkitehtuurissa suunnitellaan ja toteutetaan ne ratkaisut, joita alueen toimijoiden kannattaa yhteisesti hyödyntää. • Kohdealueella on useita toimijoita, joista yksi on nimetty vastuutahoksi. • Vastuutahon tehtävänä on koordinoida arkkitehtuurin kehittämistä kohdealueella. • Kullakin osa-alueella tulee myös olla nimetty vastuutaho

23. Kohdealuejako Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Perustieto-varantojen hallinta Kiinteistö- ja paikkatieto-infrastruktuurin ylläpito Julkisen hallinnon yhteiset ICT-palvelut Julkisen hallinnon ohjaus Terveys ja hyvinvointi Valtiontalous Koulutus, tiede ja kulttuuri Liikenne ja viestintä Työ- ja elinkeinot Ympäristö ja yhdyskunta-rakenne Oikeusturva ja demokratia Puolustus ja ulkosuhteet Sisäinen turvallisuus Valtion-talouden hoito Liikenne-infrastruk-tuurija -järjestelmä Työvoima ja työllisyys Ympäristön ja luonnon-suojelu Koulutus ja tutkimus Sosiaali- ja terveyden-huolto Oikeusturva Yleinen järjestys ja turvallisuus Sotilaalli-nenmaan-puolustus Valtio-neuvoston toiminta Demokratian toteutuminen Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen, tietohallinto, henkilöstö-politiikka Rahoitus-markkinat Viestintä-verkot ja -palvelut Elinkeinot Alueiden käyttö ja yhdyskunta-rakenne Taide ja kulttuuri Sosiaali-turva Pelastus-toimi ja varautu-minen Kokonais-maan puolustus Valtion ja kuntien suhde Vesitalous Liikunta Ympäristö-terveyden-huolto Kansain-välinen tur-vallisuus Aluehallinto-viran-omaisten yleis-hallinnollinen ohjaus Valtion omistaja-politiikka Nuorisotyö Ulko-suhteet Osa-aluejako on suuntaa-antava Kohde-alueet voivat muokata osa-aluejakoa Kuntasektorin yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Valtionhallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Valtion-hallinnon yhteiset ICT-palvelut KA-koulutusprojekti

24. Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin rakenne ja hallinta Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin dokumentaation rakenne Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin sisältö Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin yleiskuvaus Julkisen hallinnon KA-suunnittelu-menetelmät (JHS 179) Julkisen hallinnon KA-hallintamalli Julkisen hallinnon KA-kohdealuejako Julkisen hallinnon KA-kypsyystasomalli Julkisen hallinnon yhteisen KA:n sisällön yleiskuvaus Julkisen hallinnon KA-kehittämispolku Julkisen hallinnon KA:n käsitteitä ja termejä Julkisen hallinnon arkkitehtuuri-periaatteet JHKA Tietoarkkitehtuuri + liitteet JHKA Yhteisten ICT-palveluiden arkkitehtuuri + liitteet Ratkaisu-arkkitehtuurit / toteutus-suunnitelmat Yhteen-toimivuuden kuvaukset Kohde- arkkitehtuurit Kansalliset viitearkkitehtuurit KA-koulutusprojekti

25. KA-koulutusprojekti

26. Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon suositus JHS 179 KA-koulutusprojekti

27. Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta10.6.2011/634 • Tavoite:tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuuttasäätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta • Keino: julkisen hallinnon viranomaisella on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi lakiin perustuva velvollisuus suunnitella ja kuvata kokonaisarkkitehtuurinsa julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti. KA-koulutusprojekti

28. Otteita tietohallintolaista KA-koulutusprojekti Mitä? ”Ministeriön on huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuudenkuvaukset ja määritykset.” (Tietohallintolaki 3. luku 8§) Milloin? ”Julkisen hallinnon viranomaisen on saatettava tietojärjestelmänsä vastaamaan (…) säädettyjä yhteentoimivuudenvaatimuksia tietojärjestelmiä olennaisesti muuttaessaan tai hankkiessaan uusia tietojärjestelmiä ja palveluja tai muutoin tietojärjestelmiä kehittäessään taikka viimeistään silloin, kun tietojärjestelmiä koskevat palvelusopimukset päättyvät.” (Tietohallintolaki 3. luku 9§) Miten? ”(…) viranomaisen on käytettävä tarvitsemiaan yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmä-palveluja.” (Tietohallintolaki 3. luku 11§)

29. Valtiovarainministeriö Ministeriöt Huolehtia julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista Toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden ohjaus tietohallintolain mukaisesti Julkisen hallinnon organisaatiot Julkisen hallinnon yhteentoimivuudenkuvausten laatiminen ja ylläpito Suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria Huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset Yhteisten palveluiden ohjaus Saatettava tietojärjestelmät vastaamaan yhteentoimivuuden kuvauksia Käytettävä yhteisiä palveluita § Tietohallintolain KA-velvoitteet KA-koulutusprojekti

30. Yhteinen arkkitehtuuri ja tietohallintolain yhteentoimivuus Kuvaavat toiminnalliseen kokonaisuuteen kehitettävän tietojärjestelmän tavoitteenmukaisen toteutuksen MILLÄ YHTEENTOMIVAKSI Kuvaa vaatimukset toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien tietojärjestelmien/-palvelujen väliselle yhteentoimivuudelle MITEN YHTEENTOIMIVAKSI Kuvaavat toiminnallisen kokonaisuuden teknologia- ja toimittajariippumattoman tavoitetilan MIKSI YHTEENTOIMIVUUTTA Kuvaavat toiminnallisesta kokonaisuudesta rajatun kohteen tavoitetilan MITÄ YHTEENTOIMIVAKSI Ratkaisu-arkkitehtuurit / toteutus-suunnitelmat Yhteen-toimivuuden kuvaukset Kansalliset viitearkkitehtuurit Kohde- arkkitehtuurit JHS-suositus JHS- standardi Asetus Yhteentoimivuutta edistävästä arkkitehtuurikuvauksesta tai määrityksestä voidaan valmistella julkisen hallinnon suositus, standardi tai asetus KA-koulutusprojekti

31. ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja Näitä täydentääJHS 152 Prosessien kuvaaminen JHS 179 JHS 171 JHS 172 JHS 173 Kokonais-arkkitehtuurin kehittäminen on jatkuvaa, ICT-palvelujen kehittämistä ohjaavaa työtä KA-koulutusprojekti

32. JHS 179 suosituksen sisältö ja rakenne • JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonais-arkkitehtuurin kehittäminen, suositusosa – 34 sivua (doc / html / pdf / odt): • Johdanto • Soveltamisala • Termit ja määritelmät • Arkkitehtuurikehys • Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi • Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen • Liitteet : • Liite 1: Organisaation toiminnan kehittämisen sykli (doc / html / pdf / odt) • Liite 2: Arkkitehtuurikehyksen kuvaus (doc / html / pdf / odt) • Liite 3: Arkkitehtuurisuunnittelun hyödyt (doc / html / pdf / odt) • Liite 4: Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus (doc / html / pdf / odt) • Liite 5: Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus (doc / html / pdf / odt) • Liite 6: Puuteanalyysi –matriisi (xls) • Liite 7: Master Data Management (doc / html / pdf / odt) • Liite 8: Kokonaisarkkitehtuurin kuvauspohjat (xls) • Liite 9: Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmatriisit (xls) KA-koulutusprojekti

33. Katsaus kokonaisarkkitehtuurityön hallintaan KA-koulutusprojekti

34. Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli Perusperiaatteet • Arkkitehtuurinhallinta on prosessilähtöistä • Arkkitehtuurilinjauksia noudatetaan ja hyödynnetään • Arkkitehtuurilinjausten vastaisia ratkaisuja ei tehdä, kaikki poikkeamat hyväksytään muutoksenhallintamenettelyn kautta • Arkkitehtuurin johtamisprosessit sijoitetaan etukäteen määritettyyn vuosikelloon • Jatkuvan kehittämisen periaate. KA-koulutusprojekti

35. Arkkitehtuurin hallintamallin tarkoitus • Varmistaa kehittämisen johdonmukaisuus • Ohjeistaa arkkitehtuurilinjausten soveltaminen projekteissa • Määritellä kehittämisen, ylläpidon ja hyödyntämisen vastuut KA-koulutusprojekti

36. Arkkitehtuurihallinnan vuosikello KA-koulutusprojekti

37. Viitearkkitehtuurien hyödyntäminen ja sidosarkkitehtuurien huomiointi KA-koulutusprojekti

38. Viitearkkitehtuuri KA-koulutusprojekti Viitearkkitehtuuri on rajatun arkkitehtuuri-kokonaisuuden toimittaja- ja toteutusneutraali rakenne. Viitearkkitehtuurilla ohjataan kehitettäviä ratkaisuja halutunlaiseen rakenteeseen. Viitearkkitehtuuri kuvaa ratkaisussa tarvittavat loogiset rakenneosat (sis. kaikki näkökulmat), niiden suhteet toisiinsa ja sen, miksi niitä tarvitaan. Tietyn, tärkeän osa-alueen malliarkkitehtuuri

39. Viitearkkitehtuurien hyötyjä KA-koulutusprojekti Hyödynnetään olemassa olevia hyviä käytäntöjä Ei keksitä pyörää uudelleen Luodaan yhteinen käsitteistö, ymmärretään asiat samalla tavalla Viitearkkitehtuurin avulla täsmennetään yhteiset tavoitteet Arkkitehtuurien ja ratkaisujen suunnittelu ja toteuttaminen nopeutuu ja niiden laatu paranee

40. Julkisen hallinnon yhteisiä viitearkkitehtuureja • Asiakaspalvelun viitearkkitehtuuri • asiakkaan palvelutarve ja sitä vastaavat palvelut • periaatteet saumattomille palveluketjujen toteutukselle • Tiedonhallinnan viitearkkitehtuuri • tiedolla johtaminen, tiedon hallinta , avoin tieto • sisällön hallinta / asianhallinta • Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri • yhdenmukainen tavoitetila kansallisten tietovarantojen hyödyntämiselle ja palvelumalleille • Paikkatiedon viitearkkitehtuuri • kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin ja sen hyödyntämisen tavoitetila • ICT-palvelujen viitearkkitehtuuri • yhteiset tietojärjestelmäpalvelut, palvelujen käyttö • Palveluväylän viitearkkitehtuuri • periaatteet integraatiokerroksen palveluille • palveluympäristöjen välinen integraatio • Tietoliikenne-/verkkoinfra • tavoitetila yhteiselle / kansalliselle tietoliikenne- ja verkkoinfrastruktuurille KA-koulutusprojekti

41. Sidosarkkitehtuuri KA-koulutusprojekti • Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla vaikutusta kyseisen organisaation tai toimialueen arkkitehtuuri-työhön ja linjauksiin • Kohdealueen arkkitehtuurilla voi olla sidoksia muiden kohdealueiden arkkitehtuureihin. • Sidos voi olla tyypiltään noudatettava, suositeltava tai seurattava • Millä tahansa arkkitehtuurilla voi olla sidoksia muihin arkkitehtuureihin • Esim. Paikkatiedon viitearkkitehtuuri noudattaa ja perustuu EU:n INSPIRE-direktiiviin

42. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu- prosessi KA-koulutusprojekti

43. Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet • Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu (mihin tähdätään?) • Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi (missä nyt mennään?) • Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu (millaisilla ratkaisulla tavoite saavutetaan?) • Toimeenpanon suunnittelu (miten ratkaisuun päästään?) Lähde: JHS 179 KA-koulutusprojekti

44. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu Vaiheen tarkoituksena on mm: • tunnistaa sidosryhmät ja niiden tavoitteet. • tunnistaa ja määritellä kehittämisen tavoitteet. • perustella suunnittelun tavoitetila. • varmistaa toiminnan ja ICT-johdon tuki. • rajata ja suunnitella arkkitehtuurin suunnitteluprojekti. • tunnistaa olemassa oleva kokonaisarkkitehtuurin sisältö KA-koulutusprojekti

45. Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi • Lähde liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. • Selvitä organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. • Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle. KA-koulutusprojekti

46. Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu • Jos kehityskohteen arkkitehtuurisuunnitteluun tarvitaan useampia näkökulmia, suositeltu suunnittelujärjestys on:  • Toiminta-arkkitehtuuri • Tietoarkkitehtuuri • Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri • Teknologia-arkkitehtuuri KA-koulutusprojekti

47. Toimeenpanon suunnittelu • Määrittele tavoitetilaan pääsemiseksi vaadittavat kehittämisalueet • Laadi ylätason toimeenpanosuunnitelma • Muista koko ajan organisaation kokonaiskehittäminen • Tarkenna sovitut kehittämisalueet yksityiskohtaisemmiksi kehittämishankkeiksi ja -projekteiksi • Arvioi niiden hyödyt ja riskit. KA-koulutusprojekti

48. Eri arkkitehtuurien päivityssykli KA-koulutusprojekti Eri arkkitehtuurien vaikutusaika vaihtelee Tavoitetilan viitearkkitehtuuri kuvaa loogisen ratkaisun, joka voi säilyä käyttökelpoisena pitkään Viitearkkitehtuurin perusteella suunniteltua, tarkemman tason arkkitehtuuria, joka ottaa kantaa toteutustekniikoihin ja tuotteisiin, tarvitsee yleensä päivittää useammin.

49. Arkkitehtuurikuvausten lyhyt esittely KA-koulutusprojekti

50. Organisaation KA:n kuvaaminen (esimerkki) Tavoitteet joita organisaation toiminnalle on asetettu (lainsäädäntö, omat strategiset tavoitteet) Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Tehtävät jotka organisaation on toteutettava tavoitteen saavuttamiseksi (lakisääteiset, Itse asetetut) Arkkitehtuuriperiaatteet Strategiat Rajaukset ja reunaehdot Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet Standardisalkku Sidosarkkitehtuurit Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Toiminnan asiakkaat ja toimintaan liittyvät sidosryhmät Toiminnan keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet Käsitteellinen Taso - MITÄ Sidosryhmät Käsitemalli Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiapalvelut Käsitemalli Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet Palvelut / suoritteet joilla tehtävät toteutetaan Palvelusalkku Looginen Taso - MITEN Järjestelmät-tiedot Sidosryhmät - tiedot Teknologiakomponentit Prosessi jolla palvelu / suorite tuotetaan Looginen järjestelmäjäsennys Tietojärjestelmät joilla toimintaa tuetaan Prosessien kuvaus Tietovirrat Prosessien kuvaus Tieto jota prosessin toteutuksessa tarvitaan tai prosessissa tuotetaan Liittymät joilla tietoa järjestelmien välillä siirretään Tietojärjestelmäkartta Prosessit-tiedot Prosessit-järjestelmät Päätietoryhmät Loogiset tietovarannot Fyysinen Taso - MILLÄ Liittymät ja rajapinnat Tietovarannot joista tieto hyödynnetään Fyysiset tietovarannot Sanastot Järjestelmien teknologiaratkaisut Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Sijoituskaavio Teknologiasalkku KA-koulutusprojekti