1 / 29

Kansallisen aluepolitiikan tulevaisuus

ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO. Kansallisen aluepolitiikan tulevaisuus. Ylijohtaja Silja Hiironniemi Maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät Keski-Suomessa 9.2.2006. Aluepolitiikan kokonaisuus. Alueiden kehittämislaki voimaan 1.1.2003 Suomen aluekehittämisstrategia 2013.

Download Presentation

Kansallisen aluepolitiikan tulevaisuus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Kansallisen aluepolitiikan tulevaisuus Ylijohtaja Silja Hiironniemi Maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät Keski-Suomessa 9.2.2006

  2. Aluepolitiikan kokonaisuus Alueiden kehittämislaki voimaan 1.1.2003 Suomen aluekehittämisstrategia 2013 Koheesiopolitiikka EU -ohjelmat Seudullisen yhteistyön tukihanke Alueellinen innovaatio- politiikka ja osaamiskeskusohjelma KILPAILUKYISET ALUEET TASAPAINOINEN ALUEKEHITYS Kainuun hallintokokeilu Aluekeskusohjelma Valtion toimintojen alueellistaminen Maakuntaohjelmat Toteuttamissuunnitelmat Helsingin seudun kehittäminen ja suurten kaupunkiseutujen politiikka Yrityspalvelujen seudullistaminen Maaseutu- ja saaristopolitiikka

  3. EU:n koheesiopolitiikan tavoitteet ja tehtävät (yleisasetusehdotus 3 artikla) • Pyritään lujittamaan laajentuneen unionin taloudellista ja sosiaalista koheesiota yhteisön sopusointuisen, tasapainoisen ja kestävän kehittämisen edistämiseksi • EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston, EIP:n ja muiden yhteisön rahoitusvälineiden tavoitteet: • Lähentymistavoite • nopeuttaa vähiten kehittyneiden jäsenvaltioiden ja alueiden lähentymistä • Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoite • vahvistaa alueiden kilpailukykyä ja houkuttavuutta sekä työllisyyttä • Alueiden välisen yhteistyön tavoite • rajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen

  4. Ohjelmat ja välineet Rahoitus- kelpoisuus Ensisijaiset tavoitteet Määrärahat Alueet, joiden BKT/asukas 75% EU-25:n keskiarvosta • innovaatio • ympäristö/ • riskien ehkäisy • kulkuyhteydet • infrastruktuuri • inhimilliset voimavarat • hallintovalmiudet 70,5% Phasing out: Alueet, joiden BKT/asukas 75% EU-15:n ja >75% EU-25:n keskiarvosta 5,0 % Jäsenvaltiot, joiden BKTL/asukas 90% EU-25:n keskiarvosta • kuljetus (TEN-verkot); • kestävä kuljetus • ympäristö • uusiutuvat energianlähteet 24,5 % Alueohjelmat ja/tai kansalliset ohjelmat (EAKR ja ESR) Jäsenvaltiot ehdottavat alueluettelon (NUTS1 tai NUTS2) • Innovaatio • ympäristö/ • riskien ehkäisy • kulkuyhteydet • Euroopan työllisyys- • strategia 78,7 % "Phasing-in" Alueet, jotka kuuluvat tavoitteeseen 1 kaudella 2000-2006, mutta eivät konvergenssitavoitteen piiriin 21,3 % Rajat ylittävät ja valtioiden väliset ohjelmat ja verkostot (EAKR) Rajaseutujen ja rajat ylittävien suur- alueiden välinen yhteistyö • innovaatio • ympäristö/ • riskien ehkäisy • kulkuyhteydet • kulttuuri, koulutus Konvergenssitavoite 251,330 mrd. € (81,7%) Alueelliset ja kansalliset ohjelmat EAKR ESR EU:n koheesiopolitiikka kaudella 2007-2013 Eurooppa- neuvoston 17.12.2005 sopima rahoituskehys- ratkaisu (19.12.2005, 15915/05) Rahoituskehys 307,619 mrd. € Koheesiorahasto Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys 48,789 mrd. € (15,8%) Alueellisen yhteistyön tavoite 7,5 mrd. € (2,4%)

  5. BKT/asukas, keskiarvo 2000-2001-2002 Koheesiopolitiikanmaantieteellinen kohdentuminentilastojenperusteellaHuhtikuu 2005BKT 2000-2002

  6. Eurooppa-neuvoston 17.12.2005 sopiman ratkaisun vaikutus Suomelle • Suomelle koheesiopolitiikan osalta Eurooppa-neuvoston ratkaisu vastaa lähes Luxemburgin esitystä (Suomen kokonaissaanto 1 526 mrd. €, 218 milj. €/v.) • Koko Suomi alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteen piiriin • Itä-Suomelle siirtymäkauden erityisratkaisu - Phasing in -alue phasing out –kohtelulla. Muun Suomen rahoituksen kohdentamisesta päätetään kansallisesti. • Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS II –alueille lisärahoitus 35 €/as./vuosi • Eurooppalainen alueiden välinen yhteistyötavoite: painopiste rajat ylittävässä yhteistyössä • Alue- ja rakennepolitiikan EU-rahoitus laskee kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna noin 26 %

  7. Rakennerahastorahoitus Suomessa 2007-2013Lähde: Euroopan komissio 23.1.2006 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoite 779 M€ Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi, Ahvenanmaa Pohjois-Suomen erityisrahoitus 154 M€ 35 euroa/asukas/vuosi Phasing in, Itä-Suomi 325 M€ Itä-Suomen erityisrahoitus 165 M€ 35 euroa/asukas/vuosi Eurooppalainen alueellinen yhteistyö 104 M€ YHTEENSÄ 1526 M€ LUVUT OVAT VÄLIAIKAISIA, VIRALLISET JA LOPULLISET LUVUT SAADAAN, KUN TOIMIELINTEN VÄLINEN SOPIMUS JA RAKENNERAHASTOASETUKSET ON HYVÄKSYTTY

  8. Alueellisen yhteistyön tavoite • Komissio esitti 3,94 % koheesiorahoituksesta = 13,2mrd. € • UK:n ratkaisu 2,4 % koheesiorahoituksesta =7,5mrd. €  Suomen osuus 104 milj. €  Osuudet: Rajat ylittävä yhteistyö 77 %, Valtioiden välinen yhteistyö 19 %, Alueiden välinen yhteistyö 4 %

  9. Muut Suomea koskevat sopimuskohdat • 75 % varoista käytettävä Lissabonin strategiaa tukeviin toimenpiteisiin • ALV on hyväksyttävä kustannus vain silloin, kun se on lopullinen kustannus muulle kuin julkisoikeudelliselle yhteisölle. ALV-kohtelu on yhdenmukainen kaikissa rahastoissa. • Jäsenmaat vahvistavat EAKR/ESR –rahoitusosuudet yhteistyössä komission kanssa.

  10. EU:n rahoituskehykset 2007 - 2013 1 EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskevat asetusehdotukset Yleisasetusehdotus ja rahastokohtaiset asetusehdotukset 2 Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka: Yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi 2007 - 2013 3 EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansallinen strategia ja rahastokohtaiset toimenpideohjelmat 4 EU:n koheesiopolitiikan uudistuksen vaiheet

  11. Rakennerahastoasetusten valmistelun tavoiteaikataulu Tammi-helmikuussa 2006 • Puheenjohtajavaltion trilogitapaamiset parlamentin ja komission kanssa ja neuvoston käsittely eri tasoilla poliittisen yhteisymmärryksen saamiseksi Maaliskuussa 2006 • Parlamentin valiokunnat (Regi ja Empl) käsittelevät trilogien tuloksina syntyneitä tekstejä ja hyväksyvät neuvotellun yhteisen kannan • Asetusten hyväksyminen neuvostossa 27.3.2005 Toukokuussa 2006 • Parlamentti äänestää yhteisistä kannoista nopeutetussa menettelyssä • Asetukset julkaistaan virallisessa lehdessä • Komissio esittelee ehdotuksen yhteisön koheesiopolitiikan strategisiksi suuntaviivoiksi (CSG) Kesäkuussa 2006 • Neuvosto hyväksyy suuntaviivat Loka-marraskuussa 2006 • Suuntaviivat julkaistaan virallisessa lehdessä.

  12. Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia 2007-2013 • Työryhmän käsittelyssä, mukana ministeriöiden, alueiden ja sosiaalipartnereiden edustajat, pj vsi Antti Mykkänen • Strategialla vahvistetaan kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan keskeiset periaatteet otetaan huomioon. • Rakennerahastovarat ja kansalliset vastinrahat kohdennetaan kolmelle painopistealueelle • Yritykset ja innovaatiot • Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys • Kilpailukykyiset toimintaympäristöt

  13. Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia 2007-2013, jatkoa... • Avoinna olevia kohtia • EAKR/ESR suhde • Toimenpideohjelmien alueellinen kohdentuminen • Rahoituksen alueellinen kohdentuminen • Hallinnointi ja budjetointi

  14. Ohjelmaperusteisen kehittämisen kokonaisuus • Hallituksen linjaukset: nykyistä kokoavampi ja tavoitesuuntautuneempi ote. • Ministeriöt: politiikan määrittely ja strategiset linjaukset, voimavarojen yleinen allokointi, ohjelmatyön yleinen ohjaus, valtakunnallisesti tärkeiden erityisohjelmien ja pilottien suuntaaminen • Maakunnat: aluekehitysviranomaisen tehtävät, maakuntaohjelman ja totsun laatiminen yhteistyössä MYRien kanssa, voimavarojen allokointi alueella • Kunnat ja yhteistyöorganisaatiot; aluekehityksen edistäminen alueellaan, operatiivinen ohjelmatyö

  15. Maakuntaohjelmat • Maakuntaohjelma toimii alueensa yleisohjelmana • Maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin kirjataan kaikki alueen keskeiset hankkeet tai hankekokonaisuudet (myös erityisohjelmista ja politiikkalinjauksista)

  16. Kansallinen valtion rahoitus (Alueiden kehittämislaki 10 a § 954/2005, voimaan 1.1.2007) • Ministeriöt kokoavat keskeiset alueiden kehittämiseen vaikuttavat alueelliset määrärahaehdotukset • VN yleisistunto päättää määrärahojen maakunnallisesta jakamisesta. Osa voidaan jättää sitomatta. • Totsun valtion rahoitusta koskeva osuus on maakunnan valtionrahoitusesitys 1 momentin määrärahoista ja muista alueiden kehittämiseen vaikuttavista määrärahoista. • Ministeriöiden tulee neuvotella maakuntien kanssa määrärahojen kohdentamisesta ja valmistelusta

  17. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (alueiden kehittämislaki 11§ ja 7 §, muutettu 954/2005) • valmistellaan vuosittain maakunnan liiton johdolla • sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi, arvion niiden rahoittamisesta ja 10 a §:n mukaisen maakunnan valtionrahoitusesityksen valtion talousarvion määrärahoista • valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa (vrt. MYRin kokoonpano) • jatkossa maakunnan liitto hyväksyy toteuttamissuunnitelman (7§ 3 kohta)

  18. MYRrien tehtävät (alueiden kehittämislaki 12§) • Maakunnan yhteistyöryhmä sovittaa yhteen maakuntaohjelman ja lain tarkoittamien erityisohjelmien toteutusta ja rahoitusta (vrt. rakennerahastolaki 21§ 2 mom.) • MYR käsittelee toteuttamissuunnitelman

  19. Alueiden kehittämislain muutoksen edellyttämät toimet • Yhteistyön korostaminen eri tasoilla • VM tarkistaa v 2007 talousarvion laadintaohjeita ja pyytää ministeriöitä yksilöimään lain tarkoittaman menettelyn piiriin kuuluvat määrärahat • SM antaa ohjeet totsujen laadinnasta • Totsut sisältävät esitykset valtion rahoituksesta vuodelle 2007 ja muutostarpeet vuoden 2008 ta:n laadintaa varten • SM tekee totsujen pohjalta alustavan ehdotuksen määrärahojen alueittaisesta jaosta ja järjestää niitä koskevat neuvottelut ministeriöiden ja maakuntien liittojen välillä • Ministeriöt valmistelevat esitykset valtioneuvostolle v 2007 määrärahojen alueellisesta jaosta • VN päättää kunkin ministeriön esittelemänä alueelliseen kehitykseen vaikuttavien määrärahojen jaon

  20. Kansallisten erityisohjelmien kehittäminen uudelle ohjelmakaudelle • Kehitetään erityisohjelmien kokonaisuutta ja työnjakoa • Osaamiskeskusohjelma • Aluekeskusohjelma • Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma • Saaristo-ohjelma • Lisäksi laaditaan valtioneuvoston kaupunkipoliittiset linjaukset, sisältäen Helsingin seudun metropolialueen politiikan ja suurten kaupunkiseutujen politiikan

  21. Alueelliset osaamiskeskukset Valtakunnalliset verkostot Vaihe • Jyväskylän seudun osaamiskeskus • Informaatioteknologia, Paperinvalmistuksen hallinta, Energia- ja ympäristöteknologia • Kainuun osaamiskeskus • Mittaustekniikka (Kajaani) • Kamarimusiikki (Kuhmo) Puutuotealan valtakunnallinen verkosto-osaamiskeskus • Lapin elämysteollisuuden • osaamiskeskus • Elämysteollisuus • Kuopion seudun osaamiskeskus • Lääkekehitys, Terveydenhuollon teknologia, Agrobiotekniikka • Oulun seudun osaamiskeskus • Tietoteollisuus, Lääketieteen tekniikka ja biotekniikka, ympäristöteknologia • Pohjois-Karjalan osaamiskeskus • Puuteknologia ja metsätalous, Muovitekniikka ja työvälinevalmistus Matkailun verkosto-osaamiskeskus • Raahen-Nivalan-Tornion osaamiskeskus • Metalli • Kokkolan seudun osaamiskeskus • Kemia • Mikkelin osaamiskeskus • Komposiitit ja pinnoitteet Elintarvikealan valtakunnallinen verkosto-osaamiskeskus • Länsi-Suomen osaamiskeskus • Energiatekniikka ja -talous • Päijät-Hämeen osaamiskeskus • Muotoilu, Laatu, Ekologia • Seinäjoen seudun osaamiskeskus • Elintarvikeala, Älytekniikka • Kaakkois-Suomen osaamiskeskus • Korkean teknologian metalli-rakenteet, Metsäteollisuuden prosessit ja järjestelmät, Logistiikka, Venäjä liiketoimintaympäristönä • Tampereen seudun osaamiskeskus • Koneenrakennus ja automaatio, ICT,Viestintä, Terveysteknologia Alueellinen • Hämeen osaamiskeskus • Ammatillinen osaaminen ja e-oppiminen Verkosto • Satakunnan osaamiskeskus • Materiaalitekniikka, Etäteknologia • Uudenmaan osaamiskeskus • Aktiiviset materiaalit ja mikrosysteemit, Geeniteknologia ja molekyylibiologia, Kulttuuri, Ohjelmistotuoteliiketoiminta, Uusmedia ja digitaaliset oppimisympäristöt, Lääketieteen ja hyvinvoinnin tekniikka • Hyvinkään seudun • osaamiskeskus • Nosto- ja siirtoala • Varsinais-Suomen osaamiskeskus • Biomateriaalit, diagnostiikka ja lääkekehitys, Materiaalien pintatekniikka, Kulttuuri- ja sisältötuotanto, ICT 2003 -2006 1999 -2002 1994 -1998

  22. Hallituksen asettamat tavoitteet osaamiskeskusohjelmalle(VNp julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä ja hallituksen strategia-asiakirja 7.4.2005) • Alueiden kehittämislain mukaista ja huippuosaamisen hyödyntämiseen perustuvaa osaamiskeskusohjelmaa jatketaan 2007-2013. Tarkempi sisältö valmistellaan vuonna 2005. • Osaamiskeskusohjelmankohdentumista huippuosaamiseen ja sen hyödyntämiseen parannetaan. Ohjelmassa toimivien julkisten organisaatioiden työnjakoa selkeytetään ja yhteistyötä tiivistetään. Ohjelma saatetaan nykyistä selkeämmin osaksi kansallista innovaatiopolitiikkaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriön vastuuta uudessa ohjelmassa laajennetaan. • Tiede- ja teknologianeuvoston johdolla laaditaan kansallinen strategia kansainvälisesti kilpailukykyisten tieteen ja teknologian osaamiskeskittymien ja huippuyksiköiden synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi.

  23. Uusia strategisia valintoja • Hyödynnetään alueille jo luodut yhteistoimintamallit ja rakenteet • Fokus valituissa osaamisklustereissa ja niiden kansainvälisesti korkeatasoisissa osaamiskeskuksissa • Vahvistetaan klusteriin kuuluvien osaamiskeskusten välistä kansallista yhteistyötä • Huippuosaamisen hyödyntäminen tärkeintä, mutta painopistettä enemmän toimenpiteiden kasvua luovaan vaikutukseen ja kansainvälisyyteen • Huippututkimuksen ja uuden teknologian rinnalla korostetaan liiketoiminta- ja muuta tarvittavaa osaamista klusterin kilpailukyvyn vahvistamiseksi • Kootaan ja tehostetaan alueiden resurssien käyttöä osana kansallista innovaatiopolitiikkaa • Osaamiskeskusten alueellista vaikuttavuutta laajennetaan aluekeskusohjelman avulla

  24. Osaamiskeskusten toiminta-ajatus • ”Osaamiskeskukset hyödyntävät oman alansa huippuosaamista kasvun aikaansaamiseksi. Innovaatiovetoinen kasvu perustuu yritysten ja tutkimuksen väliseen toimivaan alueelliseen ja kansalliseen yhteistyöhön sekä toiminnan kansainvälisyyteen. Osaamiskeskukset luovat klustereittain edellytykset uudentyyppiselle nykyistä monipuolisemmalle innovaatiotoiminnalle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia- ja liiketoimintaosaamiseen sekä muuhun tarvittavaan osaamiseen.”

  25. Alustava aikataulu • Marraskuu 2005: Osaamiskeskustyöryhmän esitys ohjelman rakenteesta ja tavoitteista • Joulukuu 2005 – tammikuu 2006: Käsittely valtioneuvostossa Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä Kaksivaiheinen haku: • Huhti-toukokuu 2006: Alueiden ehdotukset osaamisklustereista, -keskuksista ja –aloista (koordinoijatahot selville), samanaikaisesti haku aluekeskusohjelmaan • Elo-syyskuu 2006: Klusteriohjelmat ja niihin kuuluvat osaamiskeskukset (koordinoijatahojen johdolla, klusterien valinnassa huomioidaan kesäkuussa 2006 valmistuva VTTN:n osaamisen huippukeskusstrategia) • Marras-joulukuu 2006: VN nimeäisi osaamiskeskukset

  26. Aluekeskusohjelman uudenohjelmakauden lähtökohdat • Hallituksen periaatepäätös ohjelman jatkosta • Alueiden kehittämislaki • tavoitteena on aluekeskusten vahvuuksien, erikoistumisen ja yhteistyön kehittäminen kaikki maakunnat kattavan aluekeskusverkoston vahvistamiseksi • kohteena ovat toiminnallisesti yhtenäiset kaupunkiseudut. • VN:n tavoitepäätös 15.1.2004 • aluekeskusohjelman rooli erikokoisten kaupunkiseutujen omiin vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuvaa kilpailukykyä, elinvoimaa ja sosiaalisesti tasapainoista kehitystä vahvistavana ohjelmana

  27. Aluekeskusohjelman tulevat painopisteet (luonnos) • Tavoitteena on aluekeskusten vahvuuksien ja osaamisen, sen perustan ja rakenteiden kehittäminen, erikoistumisen ja yhteistyötoimintamallien kehittäminen kaikki maakunnat kattavan verkoston vahvistamiseksi • elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen sekä sosiaalisen pääoman kasvattaminen • elinkeino- ja erikoistumisstrategioiden yrityslähtöinen kehittäminen ja toimeenpano • elinkeinostrategioiden osaamisperustan vahvistaminen kärkinä osaamis- ja erikoistumisalat • vetovoimaisten toiminta- ja innovaatioympäristöjen alueellisesti ja kansallisesti vaikuttava kehittäminen sekä monipuolisten työmarkkinoiden kehittäminen • innovaatiotoiminnan seudullisen ja kansallisen rakenteen ja työkalujen uudistaminen ja uusien toimintamallien synnyttäminen • julkisen ja yksityisen sektorin sekä eri hallinnontasojen toimijoiden kumppanuuteen perustuvan yhteistyön vahvistaminen

  28. Toimintamallit • strategisuus • tavoitteista toimenpiteisiin, välitavoitteet ja aikataulut, kokonaisuudet hankekirjon sijasta • johtaminen • yhteistyön ja verkostojen johtaminen • uudistumiskyky • toimintamallien uudistaminen • kuntien luottamushenkilöiden aseman vahvistamiseen kilpailukyvyn strategisen kehittämisen ohjauksessa

More Related