1 / 66

Lääketieteen valmennuskurssi

Lääketieteen valmennuskurssi. BI5 BIOTEKNOLOGIA 25.4.2013 . 1. Solun rakenne. 1 . Ensimmäiset solut olivat esitumaisia 2 . Aitotumaiset solut ovat esitumaisia isompia ja monimutkaisempia 3 . Tumallisissa soluissa on enemmän soluelimiä kuin esitumallisissa

pekelo
Download Presentation

Lääketieteen valmennuskurssi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Lääketieteen valmennuskurssi BI5 BIOTEKNOLOGIA 25.4.2013

  2. 1. Solun rakenne 1.Ensimmäiset solut olivat esitumaisia 2.Aitotumaiset solut ovat esitumaisia isompia ja monimutkaisempia 3. Tumallisissa soluissa on enemmän soluelimiä kuin esitumallisissa 4. Solut lähettävät ja vastaanottavat viestejä 5.Tehtävät

  3. Ensimmäiset solut olivat esitumaisia • Prokaryootit • Kehittyivät n. 3,8 mrdv.s. • Pituudeltaan n. 1-10 mikrometriä • Voivat muodostaa soluryhmiä

  4. Aitotumaiset solut ovat esitumaisia isompia ja monimutkaisempia • Eukaryootit • Alkueliöt, sienet, kasvit ja eläimet • Kehittyivät esitumaisista n. 1,5 mrd v.s • Endosymbioositeoria • Mitokondriot ja viherhiukkaset kehittyivät yhteyttävistä bakteereista (muistuttavat kooltaan esitumaisia soluja) • Pituudeltaan n. 0,1-0,01 mm

  5. Nimeä rakenteet

  6. Tumallisissa soluissa on enemmän soluelimiä kuin esitumallisissa ELÄINSOLU KASVISOLU

  7. Solut lähettävät ja vastaanottavat viestejä • Aukkoliitos • Siirtää solussa olevia ioneja ja molekyylejä naapurisoluun • Kudoshormonit eli kasvutekijät • Toimivat induktioaineina  saavat solut mm. erilaistumaan • Käynnistävät apoptoosin eli solukuoleman

  8. Merkitse taulukkoon rasteilla, mitkä rakenteet löytyvät kustakin solutyypistä.

  9. 2. Mikrobit 1.Mikrobit ovat mikroskooppisen pieniä 2.Aitotumaisiin mikrobeihin kuuluvat yksisoluiset alkueliöt sekä hiiva- ja homesienet 3. Arkit eivät ole bakteereita 4.Bakteereita on kaikkialla 5.Bakteerien viljely 6.Bakteerien lisääntyminen ja perimän muuttumistavat 7.Virusten rakenne 8. Prionit – oikea aminohappojärjestys – väärä proteiini 9.Tehtävät

  10. Mikrobit ovat mikroskooppisen pieniä • Kuuluvat moneen eri eliökunnan ryhmään • Myös virukset ovat mikrobeja • Hyödylliset mikrobit (suolistobakteerit ja arkit) • Haitalliset mikrobit • Aiheuttavat sairauksia

  11. Pöytävieraat (ei hyötyä eikä haittaa) • Tuottajamikrobit • Syanobakteerit ja yhteyttävät yksisoluiset levät • Kuluttajamikrobit (esim. tohvelieläin) • Hajottajamikrobit • Symbionttiset mikrobit • Loismikrobit (esim. malarialoisio) • Zoonoosi: mikrobin aiheuttama tauti, joka tarttuu eläimestä ihmiseen

  12. Aitotumaisiin mikrobeihin kuuluvat yksisoluiset alkueliöt sekä hiiva- ja homesienet • Alkueliöt • Yksinkertainen tumallinen solurakenne, erilaistuneiden kudosten puute • Yksisoluiset levät • Alkueläimet: toisenvaraisia ja liikkuvia • Hiivat • Yksisoluiset sienet • Energia joko aerobisesti tai anaerobisesti • Homesienet • Rihmamainen kasvu (hyyfi eli rihma) • Yksi tai useampi solu (soluseinä kitiiniä) • Sopivan kostea ja hapekas elinympäristö • Myrkkyjen eritys (jotkin lajit)

  13. Arkit eivät ole bakteereita • Solukalvon kemiallinen rakenne poikkeaa bakterien ja aitotumaisten soluista (soluseinä proteiinia) • Geeneissä introneita • Haastavat elinympäristöt (esim. kuumat lähteet, suolajärvet) • Arkit ja muut lajit keskenään mutualistisia

  14. Bakteereita on kaikkialla • Omavaraiset eli autotrofiset bakteerit • Fotosynteettiset bakteerit (esim. syanobakteerit) • Rihmamaiset muodostelmat • Yhteyttävät Auringon valon avulla • Kemosynteettiset (kemiautotrofiset) bakteerit (esim. maaperän nitrifioivat bakteerit) • Energia yhteyttämiseen ammoniakki-, rauta- tai rikkiyhdisteitä hapettamalla • Toisenvaraiset bakteerit • Orgaaniset yhdisteet muilta eliöiltä

  15. A = basilli • B = diplokokki • C = streptokokki • D = stafylokokki • E = spirilli

  16. F = siima • G = karva • H = kapseli • I = soluseinä • J = solukalvo • K = solulima • L = ribosomit • M = kromosomi • N = plasmidi • O = bakteerien ryhmissä tavattava itiötyyppi

  17. Bakteerien viljely • Sopivat kasvatusolosuhteet • Petrimaljalla oleva agar-hyytelö

  18. Bakteerien lisääntyminen ja perimän muuttumistavat • Suvuton jakautuminen • Epäsuotuisissa olosuhteissa bakteerit lepoitiöitä • Bakteerin perimässä useita plasmideja, mutta vain yksi kromosomi • Bakteerien perimän muutokset • Mutaatiot • Transformaatio • Dna:ta bakteerisoluun ulkopuolelta • Transduktio • Bakteriofagi-viruksen perimän mukana aiempien isäntäsolujen perimää bakteerisoluun • Konjugaatio • Bakteeri yhtyy viereiseen bakteeriin piluksen avulla

  19. Bakteerien lisääntyminen

  20. Virusten rakenne • Ei omaa solurakennetta eikä aineenvaihduntaa • Tarvitsee isäntäsolun lisääntyäkseen (loisia) • Eri eliöillä on omat viruksensa • Perimä dna:ta tai rna:ta

  21. RNA-VIRUS DNA-VIRUS RETROVIRUS BAKTERIOFAAGI

  22. Bakteriofaagin lisääntyminen

  23. Dna-viruksen lisääntyminen

  24. Retroviruksen lisääntyminen

  25. Nimeä viruksen osat

  26. Viruksen osat ovat a= vaipan proteiinisauva, B= vaippa, C= proteiinikuori , D= viruksen perimä.

  27. Prionit – oikea aminohappojärjestys – väärä proteiini • Prionitaudit aiheutuvat proteiinista • Elimistön normaali proteiini muuttuu vääränmuotoiseksi prioniksi • Prionin kosketus muuttaa normaalin proteiniinin prioniksi • Yhteistä keskushermoston tuhoutuminen

  28. Ryhmätehtävä • Selitä omin sanoin, miksi virukset eivät ole eläviä organismeja. • Jos Turkuun julistettaisiin virusepidemia, miten • a. terveydenhuollon pitäisi toimia? • b. pitäisi toimia, jotta virus ei pääsisi etenemään laajemmalle alueelle? • Selitä, miksi antibiootit tehoavat bakteereihin, mutta eivät viruksiin

  29. Vastaukset • Virukset eivät muodostu soluista. Ne eivät voi tuottaa itsekseen proteiineja. Ne eivät voi käyttää energiaa. • Terveydenhuollon pitää valmistautua ottamaan vastaan potilaita, jotka ovat kyseisen viruksen infektoimia. Lisäksi heidän pitää varata riittävästi lääkkeitä, jotka helpottavat taudin oireita. Jos tautiin on ennaltaehkäisevä rokote, rokotuskampanja pitää aloittaa välittömästi. Myös karanteeni mahdollisuus pitää olla olemassa. • b. Asiasta on tärkeää tiedottaa, viruksen leviämistie pitää selvittää ja jos mahdollista, se pitää tukkia

  30. Antibiootit häiritsevät bakteerisolun toimintoja. Koska virukset eivät muodostu solusta, häirintä ei toimi niillä.

  31. 3. Perimän rakenne ja toiminta 1.Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa 2.Dna sijaitsee kromosomeissa 3. Dna:n kahdentuminen ja solujen jakautuminen siirtää perimätiedon eteenpäin 4.Geenit ohjaavat RNA-molekyylien muodostumista 5.Valkuaisaineet eli proteiinit muodostuvat rna-molekyylien välityksellä 6.Geenien toimintaa säädellään monella eri tasolla 7. Mutaatiot muuttavat perimän viestiä 8.Sukusoluissa tapahtuvat mutaatio siirtyy jälkeläisille ja luonnonvalinnan arvioitavaksi 9.Tehtävät

  32. Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa • Dna • Kaksoiskierre • Kaksi sokerifosfaattirunkoa • Nukleotidi • Dna:n rakenneosa • Koostuu sokeri-, fosfaatti- ja emäsosasta • Emäsparisääntö: A:T, G:C

  33. Dna sijaitsee kromosomeissa • Esitumaisilla eliöillä on yksi kromosomi ja rengasmaisia dna-molekyylejä • Perimä haploidi • Aitotumaisilla dna sijaitsee pääosin tuman kromosomeissa • Perimä diploidi tai polyploidi

  34. Dna:n kahdentuminen ja solujen jakautuminen siirtää perimätiedon eteenpäin • Kahdentuminen tapahtuu ennen solun jakautumista • Kumpikin juoste toimii uuden juosteen mallina • Replikaatio • Emäsparien väliset vetysidokset katkeavat • Etenee aloituskohdasta kumpaankin suuntaan • Dna-polymeraasientsyymi rakentajana • Vastinjuosteet kopioituvat vastakkaisiin suuntiin

  35. Geenit ohjaavat RNA-molekyylien muodostumista • Geenissä säätelyalue ja rna-molekyyliksi kopioitava alue • Eksoni sisältää tiedon proteiinisynteesistä • Introni (eksonien välissä) eivät sisällä tietoa  poistetaan ennen esiaste-rna:sta ennen proteiinisynteesiä • Toistojaksot tarjoavat materiaalia dna-sormenjälkiä varten • Säätelyalueet ohjaavat geenien toimintaa: • Promoottorialueeseen kiinnittyy dna-polymeraasi • Käynnistävät transkription • Transkriptiofaktorit kiinnittyvät säätelyalueisiin ja tehostajajaksoihin  säätelevät kaksoiskierteen aukeamista ja rna-polymeraasin toimintaa

  36. Valkuaisaineet eli proteiinit muodostuvat rna-molekyylien välityksellä • Proteiinisynteesi alkaa, kun lähetti-rna kiinnittyy ribosomiin solulimassa • Siirtäjä-rna:t kuljettavat aminohappoja ribosomille. • Lähetti-rna:n jokaista erilaista kodonia varten on oma siirtäjä-rna-molekyylinsä. • Aloituskolmikko aina ATG (metioniini) • mallijuoste TAC • lähetti-rna AUG • siirtäjä-rna UAC • Antikodoni eli siirtäjä-rna:n tunnistuskolmikko pariutuu lähetti-rna:ssa emäsparisäännön mukaan • Lopetuskodonit ovat ATT, ATC ja ACT

  37. Geenien toimintaa säädellään monella eri tasolla • Tuottajageenit • Ohjaavat solun rakenneproteiinien ja entsyymien muodostumista • Reagoivat säätelygeenien tuottamiin säätelytekijöihin • Säätelygeenit • Säätelevät muiden geenien toimintaa mm. proteiinien avulla • Säätelevät: geenien transkriptiota, lähetti-rna:n muokkausta, kulkeutumista solulimaan, hajotusta sekä proteiinisynteesiä. • Silmukointi: esiaste-rna:n vaihtoehtoinen muokkaus  yhdestä geenistä voidaan tuottaa kymmeniä erilaisia proteiineja

More Related