1 / 14

Tiede ja arvot

Tiede ja arvot. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan ( Kf 140 ). Tieteen arvovapaus. Tieteen sisällöllinen arvovapaus mikä on tosiasiaväitteiden ja arvoväitteiden suhde? tiedolliset arvot : havaintoaineiston tulkintaa koskevat päättelysäännöt, teoreettiset hyveet jne.

otto-sexton
Download Presentation

Tiede ja arvot

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Tiede ja arvot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf140)

  2. Tieteen arvovapaus • Tieteen sisällöllinen arvovapaus • mikä on tosiasiaväitteiden ja arvoväitteiden suhde? • tiedolliset arvot: havaintoaineiston tulkintaa koskevat päättelysäännöt, teoreettiset hyveet jne. • ei-tiedolliset arvot: poliittiset, moraaliset ja esteettiset • Tieteen sisällön suhde ei-tiedollisiin arvoihin? (1) Voiko tieteellinen tutkimus vastata poliittisiin, eettisiin tai esteettisiin kysymyksiin? (2) Voivatko ei-tiedolliset arvot ratkaista, mitkä tosiasioita koskevat väitteet tulisi hyväksyä? • Tieteellisen toiminnan arvovapaus erillinen kysymys • tutkimusaiheiden valinta • tutkimuksen toteuttaminen • tutkimustulosten käyttö ja seuraukset

  3. Arvojen ja tosiasioiden erillisyys • Humen giljotiini • David Hume (1711–1776): A Treatise on Human Nature (1740) • siitä, miten asiat ovat, ei voi johtaa arvottavia väitteitä • tosiasioilla voi olla merkitystä arvottavien väitteiden muodostamiselle, mutta arvottavuus tulee muualta • vrt. naturalistinen virhepäätelmä (G.E. Moore (1873–1958): PrincipiaEthica(1903)): arvoja ei voi palauttaa tosiasioihin • Arvostukset eivät ole tieteellisesti tuettuja tai oikeutettuja • tieteilijällä ei tieteilijän roolissa ole arvoauktoriteettia, vain tiedollinen auktoriteetti • Siitä, miten asioiden soisi olevan, ei voi päätellä, miten ne ovat • toiveajattelu, poliittinen korrektius jne. eivät kuulu tieteeseen • älyllisen rehellisyyden vaatimus • esim. erot sukupuolten välillä ja niiden selitykset

  4. Arvojen ja tosiasioiden yhteyksiä • Poliittiset ja eettiset erimielisyydet voivat johtua myös tosiasioita ja keinoja koskevista taustaoletuksista • etenkin yhteiskuntatieteellinen tutkimus: yhteys poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen • asiantuntijan erityisasema arvokeskustelussa • esim. bioeettiset kysymykset • Arvot voivat olla perusta tieteelliselle toiminnalle • esim. lääketiedettä ohjaavat käsitykset terveydestä ja arvokkaasta elämästä ovat normatiivisia • tutkimusaiheen valinta voi olla arvokysymys • Arvostuksia voidaan tutkia tieteellisesti • ihmisten tosiasialliset arvostukset ovat tosiasioita • arvostusten kuvailu ja selittäminen on pidettävä erillään niiden hyväksymisestä ja hylkäämisestä

  5. Arvorelevantti tutkimus • Tutkimuksen aktiivinen poliittinen rooli • poliittisesti relevantin tiedon tuottaminen • Välineellinen suositus: • ”jos haluat saada aikaan A:n, tee B” • jos päämäärä oletetaan, tieteilijä voi suositella toimintaa • kysymys päämääristä ei ole tieteellinen kysymys • välineellinen suositus on arvovapaa, mutta sen antaminen ei ole: hypoteettisen päämäärän valinta on arvovalinta • Päämäärien tavoittelun osoittaminen epäsuotuisaksi: • päämäärät mahdottomia saavuttaa • käytössä olevilla keinoilla tahattomia seurauksia • päämäärät tai keinot eivät sovi muihin päämääriin

  6. Genaloginen kritiikki • Friedrich Nietzsche (1844–1900), Michel Foucault (1926–1984) • Tutkitaan jonkin ihmisten arvostaman seikan alkuperää tai kehityshistoriaa • osoitetaan, että alkuperä tai kehitys sisältää piirteitä, joita pidetään arveluttavina • ei kritiikkiä sinänsä, mutta voi saada ihmiset arvioimaan arvostuksiaan uudestaan • kritiikkinä ei olisi edes pätevää: alkuperää ei ole pätevä peruste hyväksymiselle eikä hylkäämiselle (geneettinen virhepäätelmä) • Arvostusten tieteellistä tutkimusta kriittisellä asenteella

  7. Arvostusjärjestelmien analyysi • Arvostusjärjestelmien artikulointi, systematisointi ja filosofinen analyysi • arvojen keskinäinen yhteensopivuus • esitettyjen perusteiden keskinäinen yhteensopivuus • sellaisten seurausten huomiointi, joita ei ole tultu ajatelleeksi • Arvoihin sitoutumaton näkökulma • tieteilijä tai filosofi voi osallistua sisällöllisesti arvokeskusteluun yksityishenkilönä • ammatillinen auktoriteetti rajoittuu kantaa ottamattomaan analyysiin • Filosofi tai taiteentutkija ei ole ”arvoasiantuntija” • arvokeskustelussa kyse ei ole faktoista, vaan argumenttien perusteiden hyväksyttävyydestä arvokeskustelun sisällä

  8. Arvovapaus ja tiede toimintana • Tiede on toimintaa, jota voidaan arvioida moraalisesti: 1) toiminnan päämäärät 2) tekemisen tapa 3) toiminnan seuraukset • Tieteen sisällön arvovapaudesta ei voi päätellä tieteilijöiden toiminnan arvovapautta • tosiasiaväitteen sisältö vs. väitteen esittäminen (esim. ”Anne Frank piileskelee tämän talon ullakolla.”) • tieteen tekeminen ei ole moraalin yläpuolella • Ristiriita tiedollisten päämäärien kanssa? • tutkimuksen riippumattomuus ja tutkimuskohteiden valinnan vapaus keskeistä tieteelliselle metodille: mikä tahansa hypoteesi täytyy voida tutkia • yksipuolinen tutkimus mistä tahansa syystä vinouttaa todistusaineistoa ja tulkinnan kokonaiskuvaa

  9. Tutkimuksen päämäärien valinta • Tieteen arvorelevanttius (Max Weber, 1964–1920) • arvostukset määräävät, mitä kysymyksiä asetamme, joten arvostukset vaikuttavat siihen, mistä tiedämme • erityisesti yhteiskuntatieteet: onko tavoitteena yhteiskunnallisten epäkohtien löytäminen vai vallitsevan tilanteen hienosäätö? • Tutkimuskysymysten arvosidonnaisuudesta ei seuraa tutkimustulosten arvosidonnaisuutta • tulosten oikeellisuuden kriteereinä saavat olla vain tiedolliset arvot, ei yhteensopivuus odotusten kanssa • normatiivinen väite hyvästä tieteestä, ei tosiasiaväite (kaikkien) tieteilijöiden tosiasiallisesta toiminnasta

  10. Tutkimuksen päämäärien valinta • Kenen intressejä tutkimus palvelee? • tutkimuksen tiedolliset tavoitteet (teoreettinen kiinnostavuus) vai tulosten käytännöllinen hyöty? • mitkä tiedolliset tavoitteet ja kenen hyöty? • yksittäisillä tutkijoilla, tiedeinstituutiolla ja rahoittajilla voi olla erilaisia päämääriä tieteen tekemiselle • Resurssien rajallisuus • kaikkea tutkimusta ei voida toteuttaa • tutkimuspäämäärien arvottaminen nousee keskeiseksi • rahoittajien rooli tutkimuksen ohjauksessa korostuu • Tutkimuksen yksipuolisuus on vaara myös johtopäätösten pätevyydelle • samat ongelmat kuin poliittisesti arvolatautuneessa tutkimuksessa

  11. Arkaluontoisten aiheiden tutkimus:perusteita tutkimiselle • Esim. älykkyys, seksuaalisuus, sukupuolierot • Moraaliset ja poliittiset arvot eivät saa sotkeutua tiedollisiin arvoihin, kun selvitetään, miten asiat ovat • mikään hypoteesi ei saa olla rajattu tutkimuksen ulkopuolelle • poliittinen korrektius tai toiveajattelu eivät kuulu tieteeseen • Poliittisesti tai eettisesti latautuneiden aiheiden yhteydessä on erityisen tärkeää tietää, miten asiat todella ovat • emansipaation tai vääryyksien korjaamisen taustalla voi olla vain tieto asioiden todellisesta laidasta

  12. Arkaluontoisten aiheiden tutkimus:pidättäytymiselle tutkimuksesta • Tutkimuskysymysten valinta ja asettelu vaikuttaa siihen, mitä tiedetään ja mistä näkökulmasta • jos etsitään sukupuolieroja, löydetään eroja, ei kokonaiskuvaa • Tieteen julkinen ymmärrys on puutteellista • vaikeus sijoittaa yksittäisiä tutkimustuloksia laajempaan kontekstiin  tuloksen merkityksen arvioiminen vaikeaa • tutkimuksen metodologinen arviointi puuttuu • Philip Kitcher: Science, Truth, and Democracy(2001) • tiedollinen epäsymmetria: tutkimustuloksia pidetään enemmän tai vähemmän uskottavina riippuen siitä, sopivatko ne yhteen aiempien oletusten kanssa • poliittinen epäsymmetria: ihmisten uskomusjärjestelmät ovat konservatiivisia, joten tutkimus voi vahvistaa yleistä uskomusta väitteeseen, muttei kovin helposti kumota sitä

  13. Jürgen Habermasja tiedon intressit • Jürgen Habermas (1929–): ErkenntnisundIntresse (1969) • Eri tieteissä erilaiset tiedon intressit ja erilainen suhde arvoihin • Taustalla Frankfurtin koulun ns. kriittinen teoria • Marxilais-Freudilais-Weberiläistä yhteiskuntateoriaa • ”ensimmäisessä sukupolvessa” mm. Theodor Adorno(1903–1969), Max Horkheimer(1895–1973) ja Herbert Marcuse(1895–1979) • Tekninen tiedonintressi • tieto ympäröivän maailman manipuloimista varten • palvelee ihmisen materiaalisia tarpeita • luonnontieteet ja teknologia

  14. Jürgen Habermasja tiedon intressit • Praktinen tiedonintressi • kulttuuristen merkitysten tulkinta ja ymmärtäminen (omasta ja vieraista kulttuureista) • palvelee yhteiskunnan ja kulttuurin ylläpitoa ja kommunikaatiota • humanistiset tieteet • Emansipatorinen tiedonintressi • tieto, joka palvelee vapautumista seikoista, jotka ”pakottavat” ajattelua ja olemisen tapoja • yhteiskuntatieteet, psykoanalyysi, naistutkimus jne. • Erilaisista tiedonintresseistä ei seuraa välttämättä eroa tiedon tuottamisen menetelmissä • Habermas itse kannattaa metodologista pluralismia • periaatteessa samassa tutkimuksessa voivat yhdistyä erilaiset tiedon intressit

More Related