Ajankohtaista EU:ssa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustusto 7.8.2012

1. Ajankohtaista EU:ssa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustusto 7.8.2012

2. Talouspoliittinen koordinaatio

3. Lissabonin sopimus • Luo perustan Euroopan unionin ja euroalueen jäsenmaiden talouspoliittiselle yhteistyölle • Talouspoliittisen yhteistyön pääosapuolet Ecofin-neuvosto ja Euroopan komissio • Päätäntävalta Ecofin-neuvostolla, joka päättää määräenemmistöllä komission esityksen hyväksymisestä Määräenemmistö: Vähintään 55 % kokoukseen osallistuvista, jäsenvaltioita edustavista neuvoston jäsenistä, joiden yhteenlaskettu väestö vähintään 65% kokoukseen osallistuvien valtioiden väestöstä

4. Lissabonin sopimus • Artikla 121 • Määrittelee jäsenvaltioiden talouspoliittisen yhteistyön yleisperiaatteet • Talouspolitiikkka on yhteistä etua koskeva asia, joka vaatii yhteensovittamista • Laajat suuntaviivat: Ecofin-neuvosto valvoo komission raporttien pohjalta yksittäisen jäsenvaltion talouspolitiikkaa suhteessa sovittuihin tavoitteisiin ja periaatteisiin • Komissio voi antaa jäsenmaalle varoituksen • Artikla 126 • Kehotus jäsenmaille välttää liiallisia julkistalouden alijäämiä • Arviointiperusteena julkinen alijäämä ja julkinen velka • Päätöksen liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämisestä tekee Ecofin-neuvosto komission ehdotuksen pohjalta • Jos jäsenmaalla on alijäämää, sille annetaan suositukset korjata tilanne määräajassa • Artikla 136 • Euroa valuuttanaan käyttäville maille mahdollisuus sopia, että artikloja 121 ja 126 sovellataan muita EU-maita tiukemmin

5. Keskittyminen velkakehitykseen vakaus-ja kasvusopimuksen vertailuarvot Tehokkaampi ennaltaehkäisevä kasvu- ja vakaussopimus Kustannusten vertailuarvot Kriisin ratkaiseminen ERVM / ERVV /EVM Sound fiscal policy Terve finanssipolitiikka Eurooppa 2020:-Kestävä kasvu-Työllisyyden edistäminen  -rakenneuudistukset-yhtenäismarkkinat Sääntöjen täytäntöönpano Uusi asetus pakotteista Uusi direktiivi kansallisista budjettikehyksistä Makrotalouden epätasapainon ehkäisy Uusi menetelmä ja mahdolliset sanktiot Tasapainoinen  kasvu Rahoitusjärjestelmän sääntely ja valvonta Makrotalouden vakauden valvonta

6. EU:n taloushallinnollinen uudistus • Six-Pack -lainsäädäntöpaketti - Astui voimaan 12/2011 - Selkeyttää vakaus- ja kasvusopimusta ja nopeuttaa sen täytääntöönpanoa • Seuraava askel: Two-Pack - Astui voimaan 11/2011 - Kansallisten budjettien valvonta • Viimeisin askel: ns. Fiscal Compact - Hallitusten välinen sopimus - Vahvistetaan koko vakaus- ja kasvusopimusta

7. Six-Pack -lainsäädäntöpaketti • Täsmentää Lissabonin sopimuksen artiklojen 121 ja 126 tulkintaa • 5 asetusta ja 1 direktiivi • julkisen talouden alijäämän oltava alle 3 % / BKT • julkisen velan määrä korkeintaan 60 % BKT:stä • sakko kattorajoja jatkuvasti rikkoville euromaille • makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely

8. Vakaus- ja kasvusopimuksen tehostaminen • Vakaus- ja kasvusopimus jaettu kahteen osaan: ennalta ehkäisevään ja korjaavaan osaan • 1. versio voimaan 1997 • Vuosittaisen budjettialijäämän oltava pienempi kuin 3 % BKT:stä • Julkisen velan oltava alle 60 % BKT:stä • 2. versio voimaan 2005 • Enemmän harkinnavaraa • 3. versio voimaan 2011 • Sitovuutta tiukennettiin uudelleen • 3 % rikkoutumiseen harkinnanvara poikkeustilantessa • 60 % raja konkreettinen osa vajekriteerin arvointia (jos ylittyy myös alijäämäkriteeri tiukentuu) • Prosessien läpimenoaikoja kiristetty konkreettisin aikarajoin • Äänestysmenettelyitä tiukennettu (kääänteinen määräennemistöäänestys käytössä lähinnä rangaistuksista päätettäessa)

9. Talouspoliikan yhteensovittaminen • Kukin jäsenvaltio ilmoittaa julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan keskipitkän aikavälin tavoitteensa rakenteellisena ja sopeutusuran tavoitteen saavuttamiseksi • Julkisten menojen BKT-suhde ei pääsääntöisesti saa suurentua • Jos jäsenmaa on poikennut sopeutusurasta merkittävästi, komissio antaa ennakkovaroituksen • Jos maa ei määräajan kuluessa toteuta suosituksia voidaan rangaistukseksi määrätä maa tekemään komissiolle korollinen talletus, joka on suuruudeltaan 0,2% maan BKT:stä

10. Talouden ohjausjärjestelmä

11. 2-pack • Kahdella asetuksella vahvistettaan kuuden lain pakettia • Sisältö liittyy pääasiassa euromaiden julkisen talouden tilan ennakointiin ja seurantaan • Asetusten velvoitteet kiristyvät maan ongelmien syventyessä • Esitykset voidaan jakaa: 1) kaikkia euromaita koskeviin, 2) euromaihin, jotka ovat joutuneet tai joita uhkaa joutuminen liiallisen alijäämän menettelyyn, sekä 3) niihin euromaihin, jotka ovat vakavissa rahoitusvaikeuksissa tai sen uhan alla.

12. Miksi tarvitaan hallitustenvälinen sopimus? • Negatiivisten ulkoisvaikutusten ehkäisy- ja korjausprosessien tehostamisessa merkittävä puute: päättäminen itse ongelman olemassaolosta • Koska unionin perussopimusta täydentävä toissijainen lainsäädäntö ei voi olla ristiriidassa perussopimuksen kanssa, ongelmaa ei ole mahdollista korjata unioni tasoisen lainsäädännön avulla • Tästä syystä asiaa ollaan korjaamassa hallitusten välisen sopimuksen avulla

13. Hallitusten välinen sopimus • Hallitusten välisellä sopimuksella vahvistetaan koko vakaus- ja kasvusopimusta • Keskeistä sopimuksessa: -käänteinen määräenemmistöäänestys liiallisen alijäämän menettelyssä - 1/2 % rakenteellinen vajetavoite - kansalliseen lainsäädäntöön lisättävät säännöt, joilla tavoite saavutetaan

14. Kriisistä kasvuun?Eurooppa 2020 -strategia

15. EUROOPPA 2020 –STRATEGIA: Taustaa • * EU:n ensimmäinen tavoite on irtautua talouskriisistä onnistuneesti. • * Kestävän tulevaisuuden periaatteen vuoksi on kuitenkin katsottava pidemmälle. Eurooppa on saatava takaisin raiteilleen ja raiteilla on pysyttävä. Tähän pyritään Eurooppa 2020 –strategialla. • * Eurooppa pystyy luomaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. EU:lla on viisi tavoitetta ja ne pitäisi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. • * Onnistuminen edellyttää, että EU:n jäsenmaat ottavat strategian omakseen ja että toimia koordinoidaan kansalaisyhteiskunnan kanssa.

16. EUROOPPA 2020 –STRATEGIA: Prioriteetit Strategian ytimen muodostavat 3 prioriteettia: 1) Älykäs kasvu – osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen 2) Kestävä kasvu – resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen 3) Osallistava kasvu – taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen

17. EUROOPPA 2020 –STRATEGIA: Tavoitteet Euroopanlaajuiset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä: 1) 20–64 -vuotiaiden työllisyysaste nostettava 75 prosenttiin 2) Tutkimus- ja kehitystoimintaan panostettava 3 prosenttia bruttokansantuotteesta 3) Kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta, uusiutuvien energianlähteiden osuus nostettava 20 prosenttiin energian loppukäytöstä ja energiatehokkuutta parannettava 20 prosenttia 4) Koulupudokkaiden määrä laskettava 15 prosentista 10 prosenttiin sekä nostettava korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus 30–34 -vuotiaiden ikäryhmässä 40 prosenttiin 5) Kansallisten köyhyysrajojen (60 % mediaanitulosta, Suomessa noin 1100 euroa) alapuolella elävien eurooppalaisten määrää on vähennettävä 25 prosenttia, jolloin 20 miljoonaa ihmistä pääsisi köyhyydestä

18. EUROOPPA 2020 –STRATEGIA: Lippulaivahankkeet Älykäs kasvu: • Digitaalistrategia • Innovaatiounioni • Nuoret liikkeellä (Youth on the Move) Kestävä kasvu: • Resurssitehokas Eurooppa • Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka Osallistava kasvu: • Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma • Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan foorumi

19. EU:n budjetti ja monivuotinen rahoituskehys 2014-2020

20. EU:n budjetti 2012

21. Monivuotinen rahoituskehys • * Rahoituskehyksessä annetaan enimmäismäärät unionin talousarvion kaikille keskeisille menoluokille • * Muodostaa puitteet, joita EP:n ja neuvoston (=budjettivallan käyttäjien) on noudatettava sopiessaan vuosittain seuraavan vuoden talousarviosta • * Rahoituskehyksessä määritellään poliittiset painopisteet

23. Komission ehdotus

24. Sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi - osallistu! • Oletko kohdannut vaikeuksia muuttaessasi toiseen EU-maahan? • Onko sinulla ollut ongelmia, kun olet yrittänyt tehdä verkko-ostoksia toisesta EU-maasta? • Millaisessa Euroopan unionissa sinä haluaisit elää vuonna 2020? • Julkinen kuuleminen9.5.–9.9.2012 • ec.europa.eu/yourvoice