1 / 26

Taustaa

Hyönä, Tommola & Alaja: Pupil Dilation as a Measure of Processing Load in Simultaneous Interpretation and Other Language Tasks. Taustaa. kognitiivisen kuormituksen kasvaessa pupillin koko suurenee (esim. Beatty 1982, Janisse 1977)

oksana
Download Presentation

Taustaa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Hyönä, Tommola & Alaja: Pupil Dilation as a Measure of Processing Load in Simultaneous Interpretation and Other Language Tasks

  2. Taustaa • kognitiivisen kuormituksen kasvaessa pupillin koko suurenee (esim. Beatty 1982, Janisse 1977) • pupillin koon muutos nopeaa: reaktio 300-500ms kuormituksen alettua, pupillin koko palaa perustilaan nopeasti prosessoinnin päätyttyä (Beatty 1982, Hoeks & Levelt 1993)

  3. Taustaa • pupillin koko kognitiivisen kuormituksen osoittajana läpäisee Kahnemanin (1973) vaatimukset • fysiologisen indikaattorin tulee kyetä erottelemaan kognitiivisen kuormituksen määrä myös laadullisesti erilaisten kognitiivisten tehtävien välillä (esim. lukeminen ja laskeminen)

  4. Taustaa • jos tehtävän osia muutetaan siten, että tehtävän vaativuus muuttuu, fysiologisen indikaattorin tulee osoittaa nämä muutokset • esim. Kahneman & Beatty (1966) lyhytkestoisen muistin kokeet

  5. Taustaa • fysiologisen mittauksen tulee erotella ihmisten väliset erot kognitiivisissa kyvyissä (sama tehtävä voi olla vaikea tai helppo yksilön kognitiivisista kyvyistä riippuen) • Ahern & Beatty (1979, 1982) korkeammat pisteet SAT-testissä saaneilla koehenkilöillä pienemmät pupilliresponssit

  6. Koe 1: Taustaa • simultaanitulkkaus vaativaa kognitiivista työtä, jossa kielen havaitseminen, ymmärtäminen, kääntäminen ja kielen tuottaminen tehtävä lähes samanaikaisesti • tutkimuksessa koehenkilöille suuri kognitiivinen kuormitus

  7. Koe 1: Taustaa • tulkki joutuu pitämään suurta määrää tietoa muistissaan samanaikaisesti kun hän tuottaa toista lausetta kohdekielellä • tutkittaessa kielen prosessoinnin vaatimaa kognitiivista kuormitusta tekniikan pitää pystyä reaaliaikaiseen muutosten havaitsemiseen

  8. Koe 1 • kokeen tarkoitus: tutkia pupillin käyttäytymistä kielelliseen prosessointiin liittyvissä, vaikeustasoltaan erilaisissa tehtävissä • tehtävä 1: tekstikappaleen kuuntelu • tehtävä 2: varjostaminen (puheen toistaminen) • tehtävä 3: simultaanitulkkaus (englanti-suomi)

  9. Koe 1: Hypoteesi • pupillin koko vaihtelee tehtävän vaikeustason mukaan • tehtävän 1 aikana pupillin koko suurenee vähiten, tehtävän 3 aikana eniten, tehtävän 2 aikainen pupillin koko näiden kahden välillä

  10. Koe 1: Menetelmät • 9 koehenkilöä, 3. ja 4. vuoden käännöstieteen opiskelijoita • pupillin kokoa mitattiin ASL:n eye-trackerilla (taajuus 50 Hz) • kokeessa käytettiin kolmea englannin- kielistä tekstiä (sisältö simuloi kansain- välisen konferenssin avajaispuhetta), tekstien järjestys varioitiin systemaat- tisesti koehenkilöiden kesken

  11. Koe 1: Kokeen kulku • koehenkilöt istuivat n. kolmen metrin päässä tietokoneen ruudusta • tehtävien aikana ruudulla oli fiksaatiokuvio • ennen varsinaista koetta kolme lämmittelytekstiä, joissa samanlaiset tehtävät kuin itse kokeessa • kokeen kokonaiskesto n. 19 minuuttia

  12. Koe 1: Datan analyysi • silmänräpäykset poistettiin aineistosta tietyn algoritmin avulla • pupillidata keskiarvoistettiin kolmen sekunnin aikaikkunoissa

  13. Koe 1: Tulokset • varianssianalyysin mukaan tehtävän päävaikutus oli erittäin merkitsevä • parittaisvertailut osoittivat, että pupillin koko vaihteli hypoteesin mukaisesti • pupillin koko suurin tehtävän ensimmäisen kolmanneksen aikana

  14. Koe 1: Päätelmät • pupillin koko vaihtelee prosessoinnin vaativuuden mukaan • pupillin koon mittaaminen täyttää siis Kahnemanin vaatimuksen (eri tehtävät eritasoisia kognitiivisen kuormituksen suhteen, fysiologisen mittarin tulee kyetä tämän eron osoittamiseen)

  15. Koe 1: Jatkokysymykset • vaihteleeko pupillin koko myös hetkittäisten prosessointivaatimusten muutosten mukaan vai ovatko tulokset selitettävissä pitkän aikavälin vireystilan nousulla? • johtuiko pupillin vähäinen laajeneminen kuuntelutehtävässä (tehtävä 1) siitä, ettei tehtävässä tarvinnut tuottaa puhetta (vs. vähäisestä kognitiivisesta kuormituksesta)?

  16. Koe 2 • ärsykkeinä yksittäiset sanat • mahdollistaa lyhyen aikavälin muutosten mittaamisen • sekä suomi että englanti lähdekielenä • kääntämisen kannalta helppoja (esim. ”journal”, ”korostaa”) ja vaikeita (esim. ”undertake”, ”harrastaa”) sanoja

  17. Koe 2: Tehtävät • tehtävä 1: sanojen kuuntelu, sanan tunnistamisen jälkeen koehenkilön tuli sanoa ääneen ”on” • tehtävä 2: varjostaminen • tehtävä 3: sanan kääntäminen

  18. Koe 2: Menetelmät • 17 koehenkilöä • vaikeat ja helpot sanat valittiin esitestin perusteella, kokeessa joka toinen sana oli vaikea • ennen koetehtävää oli viisi harjoitussanaa • tehtävien järjestys varioitiin systemaattisesti koehenkilöiden välillä (?) • sanat esitettiin 10 sekunnin välein, 1 sekunti ennen sanaa äänimerkki

  19. Koe 2: Datan analyysi • pupillin koon keskiarvo ja maksimiarvo mitattiin kahden ajanjakson aikana • baseline: 1 sekunti 4 sekuntia ennen äänimerkkiä • tehtävän aikainen pupillin koko: sanan esittämisestä käännöksen alkuun (1100ms-2500ms) • 2x3x2 within-subject design (kieli, tehtävä, sanojen vaikeus)

  20. Koe 2: Tulokset • tehtävän päävaikutus oli erittäin merkitsevä, myös parittaisvertailujen tulokset olivat merkitsevät (mitä vaike- ampi tehtävä, sitä suurempi pupilli) • analyysissa käytetty pupillin koon keskiarvoa, maksimiarvot käyttäytyivät samalla tavoin • pupilli laajeni enemmän englannin- kielisille kuin suomenkielisille sanoille

  21. Koe 2: Tulokset • pupilli laajeni enemmän vaikeiden sanojen kuin helppojen sanojen jälkeen • pupilli laajeni eniten vaikeiden sanojen jälkeen käännöstehtävässä (0.40 mm vaikeiden jälkeen, 0.25 mm helppojen)

  22. Koe 2: Tulokset • blinkkejä enemmän käännöstehtävän aikana (vs. kuuntelu ja varjostus) • vastausajat pidempiä • suomen ollessa lähdekielenä • tehtävien vaikeusasteen kasvaessa • sanojen käännettävyyden vaikeutuessa

  23. Koe 2: Päätelmät • pupillin koko vaihtelee tehtävän vaikeuden funktiona, responssi riippumaton pupillin koon baseline-arvosta • vaikeat sanat aiheuttivat pupillin koossa suuremman kasvun kuin helpot sanat  pupillin koosta tunnistettavissa saman tehtävän sisällä tapahtuvat prosessointivaatimusten muutokset

  24. Koe 2: Päätelmät • pupilli laajeni enemmän kun koehenkilöt toistivat englanninkielisiä (vs. suomen- kielisiä) sanoja • pupillin koon baseline-arvoissa havait- tavissa vireystilan nousu tehtävien vaikeusasteen kasvaessa?

  25. Kommentteja • Beatty (1982) sanoo paperissaan, että pupillin laajeneminen alkaa 100-200ms ärsykkeestä, Hyönä & al. viittaavat samaan paperiin ja sanovat että viive on 300-500ms… • tulosten visualisointi olisi auttanut paperin lukemista

  26. Kommentteja • hyvin tehdyt ja raportoidut kokeet • diskussio suppea, ”So what?” –kysymykseen ei juuri yritetty vastata • mihin tietoa kognitiivisen kuormituksen tasosta voitaisiin käyttää? • paperissa lähinnä validoitiin menetelmä, ei juuri muuta kontribuutiota

More Related