Lahden alueen elinkeinostrategia 2009-2015

1. Lahden alueen elinkeinostrategia 2009-2015 Strategiaryhmä 26.3.2008 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

2. Valmisteluryhmän jäsenet • Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, puheenjohtaja • Yhtiöiden hallitusten puheenjohtajat: • - Mika Mäkinen, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - Lakes • - Juhani Saario, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy • - Antti Vihinen, Lahti Travel Oy • - Outi Hongisto, Lahden alueen uusyrityskeskus ry • Hämeen kauppakamari, hallituksen puheenjohtaja Taavi Heikkilä • Päijät-Hämeen Yrittäjät, hallituksen puheenjohtaja Simo Räihä • Päijät-Hämeen koulutuskonserni, toimitusjohtaja Arvo Ilmavirta • Päijät-Hämeen liitto, maakuntajohtaja Esa Halme • Sihteereinä toimivat yhtiöiden toimitusjohtajat.

3. Strategiaryhmän jäsenet • Päijät-Hämeen kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat ja kunnanjohtajat • Lahden Alueen Kehittämisyhtiön ja Lahden tiede- ja yrityspuiston hallitusten jäsenet • Hämeen TE-keskus, johtaja Pekka Savolainen • Jose Valanta, Lahden kaupungin seutuhallinto • Hämeen Kauppakamari, toimitusjohtaja Harri Metsänen • Lahden teollisuusseura, puheenjohtaja Jouko Kemppi • Nastolan teollisuusryhmä, puheenjohtaja Jyrki Ollikka • Heinolan työnantajayhdistys / Heinolan Kauppakamaritoimikunta, Jarkko Rautaoja • Klusteriryhmien puheenjohtajat: •  - Anssi Rantasalo, mekatroniikka • - Markku Raita, ympäristö • - Rauno Romppanen, puu ja asuminen • - Katharina Stenholm, vilja • Finnvera Oyj, aluejohtaja Pasi Pirinen • Lahden yliopistokeskus, pääsihteeri Senja Jouttimäki • Lahden ammattikorkeakoulu, rehtori Risto Ilomäki • Koulutuskeskus Salpaus, rehtori Marita Modenius • Päijät-Hämeen kuntien yrittäjäjärjestöjen puheenjohtajat • Oilon Oy, toimitusjohtaja Eero Pekkola • Lahden Messut Oy, toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen • SAK:n Hämeen aluepalvelukeskus, aluejohtaja Jari Rantala • EK:n Kaakkois-Suomen ja Hämeen alueen elinkeinopolitiikka, aluejohtaja Pirjo Hedman • MTK:n Hämeen toimisto, toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kataja • STTK:n Hämeen aluetoiminta, puheenjohtaja Helena Illikainen • AKAVA:n Hämeen aluetoimikunta, puheenjohtaja Markku Peltikangas

4. Strategian rakenne • Strategian lähtökohdat • Elinkeinopolitiikkaan vaikuttavat muutostrendit • Strategiset kilpailukykytekijät ja osaamisen kärjet • Visio • Strategiset painopisteet ja tavoitteet • Elinkeinopolitiikan palvelukonsepti • Strategian käytännön toteuttaminen ja mittarit • Alueen esittely - Päijät-Häme ja Lahden alue

5. Strategian rakenne Muutostrendit Kilpailukykytekijät ja osaamisen kärjet VISIO Strategiset painopisteet ja tavoitteet Palvelut Mittarit

6. 1. Strategian lähtökohdat • Kilpailukyky- ja elinkeinostrategia vastaa seuraaviin pääkysymyksiin: • Mitkä ovat Lahden alueen kannalta tärkeimmät yhteiskunnan, kuluttajien ja markkinoiden muutokset? • Mille aloille Lahden alue profiloituu kansallisesti ja kansainvälisesti, mihin erityisesti halutaan panostaa julkisia resursseja? • Mitkä asiat tekevät Lahden alueesta erityisen kilpailukykyisiä verrattuna muihin alueisiin, millä keinoilla haluamme erottua muista? • Millaisten palvelujen avulla yritystoimintaa käytännössä edistetään?

7. Strategian taustalla vaikuttavat seuraavat kolme olennaisinta tulevaisuuden näkymää • Alueelta häviää 2015 mennessä ETLAn ennusteen mukaan ainakin 2500 teollista työpaikkaa, todennäköisesti enemmän  uudet työpaikat korkean jalostusasteen työpaikkoja  työvoiman saatavuuden haaste • Kansainvälisyys yhä enemmän menestyvän yritystoiminnan keskeinen edellytys • Metropolialueen veturirooli johtaa Suomen kasautumiseen sekä ihmisten että yritystoiminnan osalta Helsinkiin ja sitä ympäröivälle alueelle

8. 2. Muutostrendit • Globaalin ympäristömuutoksen merkitys liiketoiminnan lähteenä kasvaa • Liiketoiminta kansainvälistyy – kilpailu, asiakkaat, sijaintipäätökset, työvoima • Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin • Elämäntavat ja kuluttajien ostokäyttäytyminen monipuolistuu ja pirstaloituu • Metropolialue kehittyy voimakkaasti

9. 3. Kilpailukykytekijät ja osaamisen kärjet Kilpailukykytekijät • Vahva teollinen ja perheyrittäjyysperinne • Sijainti metropolialueella • Logistisesti Suomen parhaalla paikalla; suora ja nopea yhteys Helsinki-Pietari-akselilla • Erinomainen elämisen ja yritystoiminnan hinta-laatusuhde • Työntekijöiden vahva sitoutuminen alueella sijaitsevaan työpaikkaansa

10. 3. Kilpailukykytekijät ja osaamisen kärjet Osaamisen kärjet - osaaminen, jossa on tunnustettuja vahvuuksia ja johon erityisesti halutaan jatkossa panostaa ja jossa profiloitua - koskee yritystoimintaa, tutkimusta, opetusta, julkista toimintaa • Ympäristöosaaminen • Muotoiluosaaminen • Käytäntölähtöineninnovaatiotoiminta

11. 4. Visio 2015 Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin alue

12. 5. Strategiset painopisteet • Euroopan johtava osaaja ympäristötehokkaiden ratkaisujen ja niihin perustuvan liiketoiminnan kehittämisessä • Itämeren alueen tärkein teollisen muotoilun keskittymä • T&K – toiminnan tuottavuudeltaan Suomen paras alue • Osaavan työvoiman saatavuus kansallista kärkitasoa • Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta • Metropolialue kasvaa kahden keskuksen mallilla

13. 5. Strategiset painopisteet ja tavoitteet • Painopiste I: Euroopan johtava osaaja ympäristötehokkaiden ratkaisujen (ns. puhtaiden, ympäristöä säästävien ratkaisujen) ja niihin perustuvan liiketoiminnan kehittämisessä Tavoitteet 2015 • Lahden alueella Suomen paras ympäristötase • Ympäristöalan liikevaihto kasvaa nopeimmin Suomessa • 20% ympäristöalan yritystoiminnasta sijoittunut alueelle; liikevaihto yht. 2 Mrd € • Korkean kansainvälisen tason tutkimusyhteisöt 2-3 kärkialalla • Julkisessa päätöksenteossa ympäristövaikutusten arvioinnilla keskeinen rooli

14. 5. Strategiset painopisteet ja tavoitteet • Painopiste II: Itämeren alueen tärkein teollisen muotoilun keskittymä Tavoitteet 2015 • Lahdessa sijaitsee Suomen teollisen muotoiluosaamisen tärkein keskittymä • Lahden alue on Itämeren ympäristön muotoiluintensiivisin alue teollisessa muotoilussa • Muotoilu- ja mediaosaaminen ovat Lahden luovan talouden kehityksen kulmakiviä

15. 5. Strategiset painopisteet ja tavoitteet • Painopiste III: T&K-toiminnan tuottavuudeltaan Suomen paras alue Tavoitteet 2015 • T&K-toiminnan tuottavuus alueen yrityksissä kasvanut 30% • Yritysten T&K-toiminnan volyymi kaksinkertaistunut • Lahden alue on EU-tasolla palkittu modernin innovaatiotoiminnan edelläkävijä

16. 5. Strategiset painopisteet ja tavoitteet • Painopiste IV: Osaavan työvoiman saatavuus kansallista kärkitasoa Tavoitteet 2015 • Uusia korkean jalostusasteen työpaikkoja syntynyt 5000 • Väestön koulutustasossa valtakunnan keskiarvo on saavutettu ja ylitetty • Alueen oppilaitokset arvioidaan valtakunnallisessa vertailussa parhaiten työelämän tarpeet huomioivaksi • Alue arvioidaan yhdeksi houkuttelevimmista työ- ja asuinympäristöistä korkeasti koulutetuille ulkomaisille asiantuntijoille ja työntekijöille

17. 5. Strategiset painopisteet ja tavoitteet • Painopiste V: Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta Tavoitteet 2015 • Yritykset arvioivat Lahden alueen Suomen yritysystävällisimmäksi alueeksi • Kaikista merkittävistä päätöksistä tehdään yritysvaikutusten arviointi • Perustettujen yritysten määrä 1000 asukasta kohden on Suomen suurin; työllistävä vaikutus 4000 – 5000 uutta työpaikkaa • Kasvuyritysten osuus yrityskannasta ylittää valtakunnallisen keskiarvon • Julkisen ja yksityisen sektorin välisten toimintamallien ja yksityisten palvelumarkkinoiden kehittämisessä valtakunnallinen edelläkävijäalue

18. 5. Strategiset painopisteet ja tavoitteet • Painopiste VI: Metropolialue kasvaa kahden keskuksen mallilla Tavoitteet 2015 • Alue on asumisympäristöltään, palveluiltaan ja kulttuuritarjonnaltaan vetovoimainen ja uskottava vaihtoehto pk-seudulle • Alueella asuu 5000 uutta asukasta • Matkailutulo on kasvanut kaksinkertaiseksi (700 M€), työllistäen 2000 henkilöä nykyistä enemmän • Lahden alueesta on rakentunut Sisä-Suomen johtava logistiikka- ja tuotantokeskus, johon syntynyt 2000 uutta alan työpaikkaa

19. Kohderyhmät • Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan avulla palvellaan neljää pääkohderyhmää: • Kasvuyritykset • Lahden alueella toimivat yritykset • Aloittavat uudet yritykset • Lahden alueelle muualta sijoittuvat yritykset • Kohderyhmään 2 kuuluvat lähtökohtaisesti kaikki alueen yritykset. Kohderyhmään 1 kuuluvat kaikki alueen kasvuhaluiset ja -kykyiset yritykset • Aktiiviset toimet uusien kasvuyritysten tunnistamiseksi ja niiden kasvun edistämiseksi kohdennetaan erityisesti yrityksiin, joiden liiketoiminnassa ympäristötehokkailla ratkaisuilla on keskeinen rooli.

20. Klusterit? • Ei tehdä rajauksia klusterien määrän tai toimintatavan suhteen, vaan klusteritoiminnan halutaan kehittyvän yrityslähtöisesti • Kaikki toimialat lähtökohtaisesti potentiaalisia kasvualoja. Yrityksiä, joilla on kasvukykyä ja -halua, tuetaan niiden kasvussa ja kansainvälisille markkinoille pääsyssä • Ympäristökärki nähdään entistä vahvemmin kaikkia toimialoja läpäisevänä: ympäristötehokkaisiin ratkaisuihin perustuva liiketoiminta kehittyy erityisesti alueen vahvoissa teollisissa klustereissa • Teollinen muotoilu laajenee eri toimialoille ja vahvistaa alueen roolia ns. luovassa taloudessa • Toimivan innovaatioympäristön ja innovaatiojärjestelmien rakentaminen koskee eri toimialoja, klustereita ja koko aluetta • Kaikkia yrityksiä koskettavat peruspalvelut kuten yritysneuvonta varmistetaan koko alueella

21. ELINKEINOPOLITIIKAN PALVELUKOKONAISUUS • Kasvuyritysten kehittäminen ja rahoitus • Innovaatiotoiminnan edistämispalvelut • Kansainvälistymis-palvelut • Elinkeinopoliittinen edunvalvonta ja sidosryhmäsuhteet • aluemarkkinointi • sijoittumispalvelut KASVU- JA INNOVAATIOPALVELUT MARKKINOINTIPALVELUT • Kiinteistörakennuttaminen • Kiinteistökehittäminen ja -rahoitus • Toimitilamanagement • Yritysneuvontapalvelut • Yrityksenperustamispalvelut • Omistajavaihdos- ja jatkajapalvelut TOIMITILAPALVELUT YRITYSPALVELUT Kuntien ja valtion elinkeinopolitiikkaa tukeva toiminta Kuntien päätöksentekokulttuuri Työvoiman saatavuus ja koulutuspolitiikka Yrittäjyyskulttuurin edistäminen Kaavoitus- ja tonttipolitiikka

22. 6. Strategian toteutus ja seuranta • Strategian käytännön toteuttaminen tullaan pääosin organisoimaan kuntien omistamien elinkeinoyhtiöiden kautta • Lisäksi osa toteuttamisesta jakautuu kuntien ja myös muiden toimijoiden (oppilaitokset, yrittäjäjärjestöt jne.), myös maakuntaliitolla ja valtion aluehallinnolla on tärkeä rooli • Seurannan mittarit rakennetaan, kun strategiset kehittämisen painopisteet ja tavoitteet on lopullisesti määritelty sekä sovittu, mikä on organisaatioiden työnjako.

23. Keskeisiä kommentteja ja huomioita 22.2. versioon • Strategian kärkien suhdetta alueen teollisiin kivijalkaklustereihin selkeytettävä: ympäristökärki ymmärretään strategiassa laajasti, mutta tämä perusidea ei tule nyt tekstissä riittävän hyvin esiin • Työvoiman, erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman saatavuus keskeinen haaste, nyt ei ehkä riittävästi esillä • Mikä on alueen keskeinen menestysedellytys tulevaisuudessa – tuleeko siitä ”prototyyppitalous”? • Selkeytettävä joitakin termejä – mm. ympäristötehokkuus, t&k-tuottavuus • Osaajien houkuttelu ja alueen ”pörinä”, vetovoimaisuus, saatava paremmin esiin

24. Keskeisiä kommentteja ja huomioita 22.2. versioon • Puuttuuko visiosta yritystoiminnan dynamiikka? • Onko ”Euroopan johtava” ympäristöosaaja liiankin kunnianhimoinen tavoite – olisiko parempi innovatiivisin, edelläkävijä tms.? • Tavoitteiden hyväksymisen tulee todella vaikuttaa myös kuntien toimintaan – tiedostetaanko tämä aidosti? • ”Kahden keskuksen malli” – onko fiksu muotoilu? • Tuleeko hyvinvointiliiketoiminta riittävästi/oikein esiin? Osa kommenteista huomioitu jo esitellyissä kalvoissa