Filosofia ainereaalissa: kysymykset 2006–2012 ja OPS

1. Filosofia ainereaalissa: kysymykset 2006–2012 ja OPS Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2. Filosofian ainereaali • Filosofiassa ainereaalin tutkimus on erityisen kiinnostavaa, koska • oppiaine on varsin tuore tulokas lukiossa (vuosien 1941–1994 välissä filosofia oli käytännössä psykologian lisäosa, joka riippui opettajan valinnasta) • filosofia oli itsenäisenä yleisreaaliaineena (1996 – 2005) ainoa yleisreaalin aine, jossa kysymyksiä oli vähemmän (6) kuin vastausten määrä (8).

3. Filosofian ainereaali ja uusi OPS • Vanha reaalikoe eikä vanha OPS (1+2 kurssia) ei ohjannut uutta ainereaalia • Filosofian kysymyksissä siirryttiinkin heti ainereaalin alusta vain 2003 OPS-perusteiden mukaisiin kysymyksiin • eli jo 2006 mukaan tuli kysymyksiä kurssirakenteeseen 1+3 kuuluvasta uudesta yhteiskuntafilosofian syventävästä kurssista • toisin kuin useissa muissa reaaliaineissa, kouluissahan kevään 2006 kokelaat tuskin olivat uutta OPSia noudattaneet

4. Filosofian OPS-perusteet (2003) yo-kirjoitusteb analyysissa • Lukion OPS-perusteet (2003) sisältää oppiaineesta yleisellä tasolla • oppiaineen yleisluonnehdinnan • oppiaineen yleiset tavoitteet • oppiaineen arviointia koskevat yleiset ohjeet sekä kurssikohtaisesti • kurssin tavoitteet • kurssin keskeiset sisällöt

5. Filosofian OPS-perusteet (2003) analyysirunkona (jatkoa) • Kemian yo-kysymyksiä analysoinut Greta Tikkanen on OPS:n tavoiteiden analyysista huolimatta päätynyt tekemään (1994 ja 2003 OPSeja käyttäen) valitsemaan OPS-analyysiluokat keskeisten sisältöjen perusteella. • Yhteiskuntaopissa Ahvenisto puolestaan on käyttänyt oppiaineen yleistavoitteita. • Kumpikaan menettely ei tunnut filosofiassa perustellulta.

6. Filosofian yleistavoitteet • Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija: • osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja • osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja • ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi • hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin. (LOPS 2003, numerointi lisätty) • On kiinnostava huomata tavoitteiden 2 ja 3 suullinen painotus, jota kirjallisessa kokeessa voi testata vain välillisesti. • Tavoitteet 1, 3 ja 4 voidaan liittää mihin tahansa filosofian kysymykseen. • Tavoite 2 liittyy enemmän tehtävätyyppiin (tekstiaineisto) kuin sisältöön.

7. Yleissivistävät perustiedot • 4. tavoite (hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin) ei erottele kysymyksiä ilman riippumatonta määritelmää siitä mitä ko. tiedot ovat. Tällaista ei lukiofilosofiassa OPS:n ulkopuolella ole (ks. esim. Salmenkivi 2008). • Sen sijaa tämä tavoite ohjaa kysymyksiä ja vastauksia merkittävästi tiedolliseen suuntaan. • YTL:n tulkinta on eksplisiittinen:”Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumisen ja filosofisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi kokelaan valmiutta tarkastella sekä ilmaista omaa filosofista ajatteluaan. Lähtökohtana on, että kokelas käyttää filosofisia käsitteitä ja teorioita. Pelkkä pohdiskelu on filosofista esiastetta.” (Filosofian mallikokeen arvosteluohjeet, YTL 2004.)

8. Sisällöt mukaan analyysirunkoon • Tuntuu ilmeiseltä, että nykyaikaisessa tavoitesuuntautuneessa OPS-ajattelussa tavoitteilla on keskeinen rooli analyysirungossa. • Yleissivistävien perustietojen tuntemus ja filosofian käsitteiden ja teorioiden tuntemus merkitsee, että myös OPS:n keskeisillä sisällöillä on tärkeä rooli analyysirungossa.

9. Filosofian OPS:n spiraalirakenne • Filosofian OPS:lla on perinteinen didaktinen spiraalirakenne: suurin osa pakollisen kurssin tavoitteista ja sisällöistä heijastelee syventäviä kursseja. • Pakollisen kurssin ainoa itsenäinen sisältöalue on:  • mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet • Sen sijaan muut sisältöalueet ’ennakoivat’ syventäviä kursseja 2 sisältöaluetta liittyy kurssiin 3: tiedon ja todellisuuden filosofia; ja yksi sekä kurssiin 2 filosofinen etiikka että kurssiin 4 yhteiskuntafilosofia. • Täten analyysissa ei ole otettu (tässä vaiheessa) mukaan pakollisen kurssin sisältöjä.

10. Pakollisen kurssin tavoitteet • Myös tavoitteiden osalta pakollisen kurssin rooli analyysissa ei ole yksiselitteinen. Tavoitteet ovat: • hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja • tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta • hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta. • Viimeistä kohtaa jossain määrin lukuunottamatta näissä on sama yleisyyden ongelma kuin oppiaineen yleistavoitteissa ja siksi analyysi on (tässä vaiheessa) suoritettu ilman niitä.

11. Syventävät kurssit • Olen koodannut syventävien kurssien tavoitteet ja sisällöt analyysiin suoraan, esim: Filosofinen etiikka (FI2) , Tavoitteet , Kurssin tavoitteena on, että opiskelija: TE1 perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin TE2 osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) Keskeiset sisällöt ST1 metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa ST2 totuuden luonne ja totuusteoriat Yhteiskuntafilosofia (FI4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija TY4 osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa. Keskeiset sisällöt SY1 yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus

12. Analyysi • Tutkimuksen tässä vaiheessa kysymyksiä analysoitiin yksinkertaisesti katsomalla, mitkä OPS-tavoitteet ja siällöt olivat relevantteja kussakin kysymyksessä. • Tulokset eivät siis kerro, mikä painoarvo eri OPS:n osa-alueilla on kysymyksissä, koska joihinkin kysymyksiin voi soveltua vain yksi tavoite tai sisältö ja joihinkin peräti viisi. • Sen sijaan kunkin tavoitteen ja sisällön soveltumista arvioitiin siinä mielessä, osuuko se kysymykseen täydellisesti vain ainoastaan puoliksi. • Jälkimmäisessä tapauksessa esiintymiskerta on merkitty puolikkaaksi.

13. Tuloksia

14. Tuloksia

15. Tulosten analyysi • Tuloksissa on ehkä yllättävää lähinnä se, kuinka suoraviivaisesti kysymykset noudattavat OPSia. • Oranssilla merkityille silmiinpistäville seikoille, esim etiikan tavoitteiden sekä kurssien sisältöjen epätasaiselle esiintymiselle selitys löytyy enimmäkseen suoraan OPS-tekstejä katsomalla.

16. Etiikan tavoitteet TE1 perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin (17) TE2 osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein (16) TE3 kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein (5) TE4 oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan (5,5) • On hyvin luontevaa, että henkilökohtaista kehitystä korostavia tavoitteita (3 ja 4) on vaikeampi liittää yo-kokeisiin kuin yleisluontoisempia (1 ja 2).

17. Etiikan sisällöt SE3 moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta (4,5) SE4 klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet (6,5) • Se, että abstraktina ja vaikeana pidettyä metaetiikkaa ei ole painotettu kysymyksissä, ei ole yllättävää. • Sen sijaan klassisten normatiivisen etiikan teorioiden suoran painotuksen vähäisyys voi yllättää osan opettajista. Määrittely on kuitenkin selvästi suppeampi kuin monissa muissa sisältöalueissa.

18. Tiedon ja todellisuuden filosofia ST1 metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa (11,5) ST2 totuuden luonne ja totuusteoriat (2,5) • On luonnollista, että laaja-alainen ST1 kattaa paljon enemmän kysymyksiä kuin selvästi suppeampi ST2. • Tiedon ja todellisuuden filosofian kannalta kiinnostavin huomio koskeekin itse asiassa OPS:n tavoitteita eikä yo-kirjoitusten kysymyksiä: • Filosofian yleiskuvauksen kannalta keskeistä sisältöaluetta ST6 argumentoinnin ja päättelyn perusteita (4)ei vastaa mikään kurssikohtainen tavoite.

19. Yhteiskuntafilosofian sisällöt SY1 yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus (4) SY5 nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus (3) • Näiden sisältöalueiden vähäinen esiintyminen voi ihmetyttää. • Tämä johtuu osittain siitä, että 1:n ja 5:n alkuosan epämääräistä muotoilua on tulkittu siten, että 1:een on otettu vain distributiivisen oikeudenmukaisuuden kysymykset ja 5:een on otettu vain loppuosan tarkennuksiin liittyvät kysymykset.

20. Mitä puuttuu? • Yhteiskuntafilosofian 5. kohtaa olisi voinut tulkita siten, että se sisältää esim. ympäristöfilosofian, mutta silloin se muuttuu tulkinnan varaiseksi ja helposti sisältää hyvin paljon. • Ympäristöfilosofia onkin toinen kysymyksissä esiintyvä (2-3) sisältöalue, jolla ei OPS:ssa ole selvää sisältökohtaa. • On huomattava, että merkittävästi nykyisiä suppeammissa 1994 OPS-perusteissa ympäristöfilosofia oli yksi harvoista eksplisiittisesti mainituista sisällöistä. • Suurin vailla eksplisiittistä OPS-mainintaa oleva kysymysten sisältöalue oli filosofinen antropologia (3-4). • Muita olivat solipsismi ja jumala-todistukset. • Kaikki nämä on luonnollisesti ”oikeutettavissa” ST1:n, SY5:n ja pakollisen kurssin yleisillä muotoiluilla.

21. Pari huomiota KF-/TF-balanssista • Kentän opettajat (varsinkin HY:stä valmistuneet) ovat kokeneet KF-painotuksen liialliseksi. • 1994 OPSn pohjalta kritiikki saattoi olla osin paikallaan. • 2004 OPS:ssa on itsessään vahva KF-painotus • .

22. Pari huomiota kysymyksistä ja filosofeista • Puhdas essee-otsikko on lähes kadonnut kysymystyyppi (2006–2012: 1/140; 1996–2005 17,5 % 120:stä). • Monet kysymykset ovat moniosaisia myös sellaisissa kysymyksissä, joihin tulee vain yksi essee-vastaus. Ts. johdattelevia & apulauseita ja -kysymyksiä usein mukana. • Filosofien nimiä kysymyksissä harvoin: Eniten Wittgenstein 3:ssa (joista 2 samaan lainaukseen), • Erittäin selvä analyyttinen painotus (1900-luvulla eläneitä filosofeja ovat Wittgenstein (3), Moore, Chomsky, Kuhn, Rawls, Amartya Sen, Russell, Bataille sekä suomalaiset Krohn, von Wright ja Westermarck (+Kaila kuvatekstissä). • Vastausanalyyseissa kärki: Kant (7), Aristoteles & Marx (6), Platon (puolet neg.) & Wittgenstein (4).

23. Johtopäätöksiä (1) • Yleisten ja pakollisen kurssin tavoitteiden (ja sisältöjen) väljän muotoilun ja OPS:n spiraaliperiaatteen takia syventävät kurssit ohjaavat myös pakollisen kurssin kysymyksiä ja jokereita. • Tämä on linjassa sen kanssa, että ilman syventäviä kursseja ei kannata mennä kirjoittamaan.

24. Johtopäätöksiä (2) • Kun tämä tulos yhdistetään pakollisen kurssin dominoivaan määrään opetuksessa, herää kysymys, pitäisikö 1. kurssin väljää OPSia tulkita olennaisesti vähemmän tiedollisesti kuin tuo 4. yleistavoite esittää. • ”Yleissivistävät perustiedot” koskisi silloin vain syventäviä kursseja ja pakollisella voitaisiin keksittyä muuhun (M. Kuha). • Yksi idea on pakollisen kurssin ”protreptinen (eli kehottava)” käyttö; ks. esim. Platon, Kleitofon). • Tällöin pakollisen kurssin tavoitteena on • Ymmärtää, että asioita voi pohtia syvemmin, esim. tieteen perusoletukset. • Esittää kysymyksiä myös suhteessa omaan elämäänsä.

25. Johtopäätöksiä (3) • FM Mikko Kuha on myös ehdottanut tällaista (julkaisematon artikkeli-käsikirjoitus) • Tällöin pakollisen ja syventävien kurssien eron voi myös tulkita tulevan lähelle Sokrateen ja Platonin filosofian opetuksen eroa (ks. D. Nails: Agora, Academy, and the Conduct of Philosophy, Kluwer, 1995) • Sokrateella: suullisesti, kadulla kenen vaan kanssa • Platonilla: Akatemiassa vuosikymmenten yhdessäoloon perustuen ja kirjallisia apuvälineitä hyödyntäen (kumuloituvuus). • Edellinen (filosofia paarmana) voi olla tärkeää kenelle tahansa sivistyneessä, demokraattisessa yhteiskunnassa, jälkimmäinen ei. • Toisaalta edellisessä oppimistavoitteet eivät voi olla kovin vaativat, koska keskustelut alkavat aina alusta.