Sosiaalitoimistoissa tehtävän aikuissosiaalityön rooli päihdehuollossa

1. Sosiaalitoimistoissa tehtävän aikuissosiaalityön rooli päihdehuollossa 26.08.2008 Keski-Suomen Päihdepäivä Kati Närhi

2. Sosiaalitoimiston rooli päihdehuollossa • Miksi tämä rooli kiinnostava? • Kunnan sosiaalitoimen sosiaalityön rooli usein tunnistaa ja käynnistää asiakkaan ohjaus päihdepalveluihin • Asiakkuus sosiaalitoimeen ei useinkaan pääty kuntoutusjaksojen aikana, välillä tai sen jälkeen • Rooli tärkeä asiakkaan oikean ja oikea-aikaisen palvelun saamiseksi, koska asiakkaalle voidaan järjestää samalla myös muita mahdollisia päihdepalveluja tukevia palveluja, esimerkiksi asumispalveluja • Tavoitteena nykypäivänä saumattomat, joustavat ja asiakaslähtöiset palveluketjut perus- ja erityispalvelujen välillä • Oman asiantuntijuuden ja roolin jakaminen sekä tunnistaminen palvelukokonaisuudessa tärkeää • Aikuissosiaalityön oma profiloituminen – päihdetyön kehittäminen sosiaalitoimistossa

3. K-S päihdepalvelurakenne - Kysely • K-S maakunnan päihdepalveluja koskeva kysely (Hauvala ja Närhi) https://soskes.koskeverkko.fi • Kartoituskysely Keski-Suomen kuntien päihdepalveluista ja -rakenteista • Kysely lähetettiin maaliskuussa 2008 sähköisesti kaikille Keski-Suomen kuntien (27) sosiaalijohtajalle. • Kesäkuuhun 2008 mennessä vastauksia palautettu 15 kunnasta: Hankasalmi, Jyväskylä, Jämsä, Jämsänkoski, Kivijärvi, Kuhmoinen, Konnevesi, Korpilahti, Kyyjärvi, Laukaa, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski

4. Yleisiä huomioita kyselyn tuloksista • Kuntien palvelujärjestelmät vaihtelevat paljon • Kunnan koko vaikuttaa palvelujen moninaisuuteen – pienessä kunnassa päihdetyö muutaman työntekijän harteilla ja vastuulla (lähinnä sosiaalityöntekijä), kun taas suuremmassa kunnassa esim. JKLssä ja Äänekoskella palveluja monipuolisemmin; tällöin vastuukysymykset tärkeitä • Peruspalvelujen rakenne melko yhteneväinen: sosiaalitoimi ja terveyskeskus vastaavat päihdepalveluista • Erityispalvelujen osalta yhteneväinen rakenne hajoaa; maakunnallisena toimijana PPS, alueellisena A/päihdeklinikat sekä paikallisesti päihdehoitajat • Kaikissa vastanneissa kunnissa (15) joku tai useampi ed. mainittu palvelu kuitenkin saatavissa • Asumispalvelua vain 7/15 kunnassa • Vertaistukea mainitaan olevan tarjolla 13/15 kunnassa • Päiväkeskustoimintaa 10/15 kunnassa

5. Sosiaalitoimiston päihdepalvelut • Sosiaalitoimisto: 12/15 kunnasta vastasi palveluiden, menetelmien ja/tai jatkohoidon osalta • Palvelut: ttt, ls, perhetyö, keskustelu, neuvonta, ohjaus muihin palveluihin, työllistymisen tukitoimet, sosiaaliturvan mukaiset kokonaisvaltaiset palvelut, tukeminen asunnon hankinnassa, ohjaus tuettuun asumiseen, yleinen sosiaalityö ja kuntouttava työtoiminta • Menetelmät: keskustelu, päihteiden käytön vaikutusten arviointi, palveluohjaus, tilannekartoitukset, neuvonta, verkostopalaverit, tarvittaessa välitystilit, kartoitus mittareilla ja lomakkeilla • Jatkohoito: yhteistyössä jatkohoitosuunnitelmat tilanteen ja tarpeen mukaan asiakkaan kanssa yhdessä, hoidon aikana verkostotapaamiset, hoidon jälkeen yhteistyö mm. kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (mm. asunto- ja työllistämisasiat)

6. Sosiaalitoimiston rooli päihdetyössä? - Kysely • Kartoituskysely sosiaalitoimiston roolista päihdetyön kokonaisuudessa • Kysely tehtiin tammi-maaliskuussa 2008. Lähetettiin kysely sähköisesti kaikille hankekunnille (17) ja kahteen (2) TYPiin. • Seitsemän kysymyksen lomake • Vastauksia kahdeksalta (8) taholta: Jyväskylän ja Äänekosken TYP. Kuudesta (6) kunnasta: Hankasalmi, Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Jämsä, Keuruu ja Äänekoski.

7. Mitä päihdetyö on sosiaalitoimistossa? • Päihdepalvelujen laatusuosituksen mukaan (2002, 30) sosiaalitoimistojen päihdetyöhön kuuluu: • ”Asiakkaan neuvonta ja ohjaus eri päihdehuollon palveluihin, • Kotipalvelu, • Maksusitoumusten järjestäminen sekä • Auttaminen toimeentuloon ja asumiseen liittyvissä ongelmissa. • Sosiaalitoimistojen rooli myös pitempiaikaisessa hoidossa ja asiakkaan kuntoutuksessa on tärkeä erityisesti kunnissa, joissa ei ole joustavasti tarjolla erikoistuneempia päihdepalveluja.”

8. Sosiaalitoimiston päihdetyö • Ohjaus ja neuvonta muun asiakaspalvelun yhteydessä • Osana kokonaisvaltaista sosiaalityötä: asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen selvittäminen ja arviointi; alkukartoitus ja tilannearvio • Päihteiden käytöstä aiheutuvien lieveilmiöiden (mm. rahattomuus, asunnottomuus, velkaantuminen) kohtaaminen sekä asumisen ja toimeentulon turvaaminen • Motivointia asiakkaita päihteiden käytön hallintaan. Motivoiva haastattelu ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa työmenetelminä • Hoidon tarpeen arviointi keskeinen osa sosiaalityötä • Asiakkaiden ohjausta ja motivointia asianmukaisiin palveluihin, hoitoonohjaus • Päihde/kuntoutussuunnitelman teko • Maksusitoumus päihdehuollon laitos- tai hoitokotihoitoon tarvittaessa • Yhteistyö ja verkostotyö, moniammatillisia kokouksia, jossa asiakas läsnä • Osallistuminen hoitoneuvotteluihin ja jatkohoidon suunnitteluun

9. Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön rooli päihdetyössä • Ohjaus ja neuvonta, asiakkaan tilannekartoituksen tekijä (suunnitelmat) • Palveluihin motivoija ja palveluihin ohjaaja • Palveluiden maksaja • Koordinoija yhteistyötahojen välillä • Yhteistyöntekijä ja verkostotyöhön osallistuja • Asiantuntija • Kuntoutusprosessin (myös jälkihoidon) ja asiakkaan kokonaisvaltaisen vastuun ottaja (erityisesti ’motivoitumattomat’ ja sosiaalitoimen asiakkaat) • Asiakkaiden palvelutarpeiden kartoittaja ja arvioija – vaikuttava ja rakenteellinen työ

10. Yhteistyökumppaneita päihdetyön eri vaiheissa: • PPS, A-/päihdeklinikka, päihdehoitaja, terveyskeskuslääkärit, työterveyshoitaja, TYP, Nepa, Srk • Kolmannen sektorin toimijat (Katulähetys, Ystävän Tupa, Tuikku, A-kilta, Vaajakosken suvanto, tyött.yhd., yms.) • Päihdekuntoutusyksiköt (Seukkala, Vehkoo, Tyynelä yms.) • Asumispalvelut (asuntotoimi, JVA, päihdeongelmaisen asuntola, 3.sektorin toimijat, yms.) • Päihdeongelmaisen oma verkosto • Yhteistyökumppaneiden tehtävänä tarjota palveluja ja tukea päihdeongelmaisen kuntoutumista • Kaikilla toimijoilla oma rooli ja asiantuntijuus päihdeasiakkaiden palvelukokonaisuudessa

11. Yleinen päihdepalvelujen prosessi? (Laukaan malli) Peruspalv. avohoito Erit.palv. avohoito Tukipalvelut: Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut Perustason selvitys Päihde/ Kuntoutussuunnitelma Jatkohoidon suunnitelma Peruspalv. laitoshoito Erit.palv.laitoshoito Sosiaalitoimiston päihdetyön prosessi Yhteistyö ja moniammatillnen verkostotyö Ohjaus ja neuvonta, vuorovaikutuksellisuus ja luottamus Asiakkaan tilanteen kokonaisv. alkuarv. ja tilannearvio Asumisen ja toimeen- tulon yms. turvaaminen Motivointi asiakkaan päihteiden käytön hallintaan Palvelu tarpeiden kartoitus ja arviointi Päihde/ kuntoutus suunnitelman teko Asiakkaan motivointi ja palveluun / hoitoon ohjaus Osallistuminen hoitoneu- votteluihin ja jatkohoidon suunnitteluun Maksu sitoumus tarvittaessa Seuranta ja jatko toimista sopiminen Sosiaalityön palveluprosessi Vaikutusten arviointi Päätökset sekä toimenpiteiden ja palveluiden toteutus Palvelusuun-nitelman laatiminen Palvelutarpeen arviointi Asiakkuuden päättäminen

12. Päihdepalvelujen haasteita sosiaalitoimiston näkökulmasta • Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kunnan sisällä ja palveluntuottajien kanssa • Välineitä motivoitumattomien asiakkaiden kanssa työskentelyyn • Asiakkaan kohtaaminen oikea-aikaisesti, ei 4 viikon päästä soitosta • Asumisen erilaisten muotojen saatavuus ja kehittäminen mm. tuetun asumisen kehittäminen • Matalan kynnyksen ja työllistymistä tukevien palveluiden saatavuuden kehittäminen • Ehkäisevän päihdetyön sisällön määrittelyn, toiminnan tavoitteellisuuden, konkretisoimisen ja koordinoinnin kehittäminen

13. Mitkä ovat sosiaalitoimiston päihdetyön tavoitteet? • Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteiden viisi tasoa päihdetyössä (Päihdepalvelujen laatusuositus 2002): • lievitetään asiakkaan päihteiden käytöstä aiheutuneita haittoja, • estetään erilaisin tukitoimin asiakkaan tilan ja/tai elinolojen heikentyminen, • erilaisten tukitoimien avulla asiakkaan tila ja/tai elinolot pysyvät ennallaan, • asiakkaan tilaa ja/tai elämäntilannetta pystytään osittain korjaamaan ja • asiakkaan psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen tilanne kohenee oleellisesti. • Sosiaalitoimiston päihdetyön tehtävät/menetelmät/roolit riippuvat tavoitteesta • Tavoite ja taso erilaiset riippuen yksittäisen asiakkaan tilanteesta ja tarpeista • Yhteistyön tarve eri toimijoiden kesken kaikkien tasojen tavoittelussa

14. Lopuksi • Erilaisia malleja päihdepalvelurakenteessa riippuen kunnan kokoluokasta • Kokonaisvaltainen, mutta niukat resurssit: mistä oikeat palvelut? vs. Eriytynyt toimintamalli, kohtuullisesti resursseja: yhteiset toimintakäytännöt ja vastuunjako? • Sosiaalitoimiston roolit resursseista ja yhteistyö-käytännöistä riippuen • ’Minimirooli’ maksusitoumuksen antajana, ’maksimirooli’ asiakkaiden kokonaisvaltainen kuntoutusprosessin vastuunkantaja • Päihdetyön rooli ja kehittäminen sosiaalitoimiston aikuissosiaalityössä? • Perus- ja erityispalvelujen johtamisen kysymykset työkäytäntöjen yhtenäistämisessä ja toimivien käytäntöjen paikantamisessa (’rakenteelliset edellytykset työlle ja saumattomille palveluketjuille’)