slide1
Download
Skip this Video
Download Presentation
Vallan käsite

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 17

Vallan käsite - PowerPoint PPT Presentation


  • 119 Views
  • Uploaded on

ASIAKKAAN VALTA SOSIAALITYÖSSÄ Vallan käsitteestä Valta sosiaalityössä Asiakkaan oikeudet Asiakkaan valta Esimerkkejä. Vallan käsite. Eräs keskeinen erottelu perustuu siihen, nähdäänkö valta kykynä (power to ) vai suhteena (power over ).

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Vallan käsite' - noe


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide1
ASIAKKAAN VALTA SOSIAALITYÖSSÄVallan käsitteestäValta sosiaalityössäAsiakkaan oikeudetAsiakkaan valtaEsimerkkejä
vallan k site
Vallan käsite

Eräs keskeinen erottelu perustuu siihen, nähdäänkö

  • valta kykynä (power to) vai suhteena (power over).
  • Valta kykynä (power to)viittaa kykyyn saada aikaan jokin asiantila tai kykyyn tuottaa haluttuja seurauksia.
  • Valta suhteena power over puolestaan viittaa valtaan jonkun yli.
valta sosiaality ss
Valta sosiaalityössä

Alustavassa asiakas-sosiaalityöntekijä suhteen tunnustelussa määritellään tiedostamattomasti kummankin osapuolen vuorovaikutusvalmiudet ja käydään tietoisesti läpi asiakkaan odotukset ja työntekijän mahdollisuudet auttaa. Tässä määrittelyssä nousee aktiiviseksi vallan läsnäolo, sen läsnäoloa sosiaalityön prosessissa ei voi välttää.

Foucault`n (1990) mukaan valta ei ole tietyn ryhmän ominaisuus jota käytetään toisten ylitse. Valta muodostuu toimiessa ja käytettäessä. Siinä on kysymys valtasuhteiden jatkuvasta vaihtelusta jonka myöten tietyn toiminta-alueen sisäinen järjestys muotoutuu (Foucault 1990, 92-94; kts. myös Keskinen 2005, 44.) Foucout`n vallan käsitteen määrittely on lähellä Straussin (1978) neuvotellun järjestyksen käsitettä.

jatkuu
Jatkuu
  • Neuvottelulla järjestyksellä Strauss (1978) tarkoittaa sääntö ja normijärjestelmistä tehtävien sopimusten jatkuvaa hiomista. Viime vuosikymmenien sosiologiassa neuvottelulla on viitattu pääasiassa asetelmiin, joissa sosiaalisesta järjestyksestä, esimerkiksi erilaisten sosiaalisten ryhmien hienovaraisesta ja tilanteisesta vallanjaosta, on alettu julkisesti (eksplisiittisesti) tai kätketystiu (implisiittisesti), “neuvottelemaan.”
  • Neuvottelun käsitteen avulla on luotu uudenlaista ja ymmärtävää tulkintakehikkoa tilanteille joita aikaisemmin on pidetty annettuina ohjaamisen, ohjauksen ja kurinalaisen tottelemisen kysymyksinä. (Strauss 1978, 212 ja 242 – 260.)
asiakkaan oikeudet
Asiakkaan oikeudet

4 §

  • Oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun
  • Asiakkaan oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista
  • Päätös tai sopimus sosiaalihuollon järjestämisestä
  • Palvelu- ja hoitosuunnitelma
  • Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen
oikeudet ja itsem r misoikeus
Oikeudet ja itsemääräämisoikeus

”Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista puhutaan potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeudesta.

  • Itsemääräämisoikeus on yhteiskuntasopimuksen tasoinen, ihmisen ja yhteiskunnan suhdetta jäsentämään tarkoitettu ihmisen ymmärtämisen teoreettinen peruskäsite.
  • Erilaisia itsemääräämisoikeuksia on lähemmässä katsannossa koko joukko. Voimme ja meidän tulee erottaa toisistaan ainakin seuraavat keskeiset itsemääräämisoikeudet: (1) oikeus henkiseen vapauteen, (2) oikeus fyysiseen vapauteen, (3) oikeus kompetenssiin, (4) oikeus valtaan ja (5) oikeus tietoon.”

(Saarenpää 2007)

kohtaaminen
Kohtaaminen
  • Sosiaalityön prosessin toimivuuden kannalta on olennaista, että asiakaan ja sosiaalityöntekijän työskentely rooleja selkeytetään. Sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kohtaamisessa ”näkymätön” neuvottelu alkaakin heti tapaamisen alussa kun osapuolet tunnustellen aloittavat vuorovaikutuksensa.
  • Ihmisen mielikuvaan itsestä liittyy usein mielikuva toisesta. Perustilanne vuorovaikutuksessa on, että yksilö näkee itsensä aktiivisena ja kykenevänä, jolloin toinen osapuoli nähdään myös aktiivisena ja kykenevänä, tällöin vuorovaikutus voi perustua tasavertaisuuteen.
yhteisyys
Yhteisyys
  • Lapin maaseutukunnissa paikallinen tieto ja tuttuus tarjoaa sosiaalityöntyöntekijälle mahdollisuuden aloittaa sosiaalityön prosessi kytkemällä se yhteiseen paikallisuuteen.
  • Asiakas-sosiaalityöntekijäsuhteen luominen aloitetaan jollakin asiakkaan ja sosiaalityöntekijä yhteen liittävällä asialla, tapahtumalla tai kokemuksellisella samankaltaisuudella. Näin sidotaan työskentelysuhde yhteisesti jaettavaan ja ymmärrettävään tuttuun ilmiöön.

Sost2: …Kyllä ihmisten kans pitää aina jutella…Kalastuksesta,metsästyksestä, säistä ja lapsista ja. Kyllähän tässä tämmönen pieni kontakti, niin täällähän ihmiset tietää, jos joku harrastaa jotaki ja on jossaki hyvä ja…(yh2)

jatkuu1
Jatkuu
  • Yhteyden löytäminen ja toteaminen auttaa asioiden ja tapahtuminen ymmärtämisessä ja niiden suhteuttamisessa toisiinsa. (Kts. myös Siporin; Pohjola, ; Koskinen 2000; Payne 2006, 63.).
toimija asemien m rittely
Toimija-asemien määrittely
  • Toimija-asemien määrittelyssä on otettava huomioon useita toiminnallisia tasoja. Sosiaalityöntekijän ja asiakkaan asemaa säätelevät arvot, valtakunnalliset lait ja säädökset sekä paikallinen toimintakulttuuri
  • Sosiaalityöntekijän toimintaa määrittävät lisäksi sosiaalityön työyhteisön käytännöt ja työntekijän tieto, kokemus ja henkilökohtaiset ominaisuudet.
  • Asiakkaan toimintaa määrittävät oletukset tai kokemukset sosiaalityön tavasta auttaa, oma vaikeutunut elämäntilanne tilanne ja tapa toimia
toimija asemat
Toimija-asemat…
  • Sosiaalityön prosessin toimivuuden kannalta on olennaista, että asiakaan ja sosiaalityöntekijän työskentely rooleja selkeytetään. Sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kohtaamisessa implisiittinen neuvottelu alkaakin heti tapaamisen alussa kun osapuolet tunnustellen aloittavat vuorovaikutuksensa.
  • Ihmisen mielikuvaan itsestä liittyy usein mielikuva toisesta. Perustilanne vuorovaikutuksessa on, että yksilö näkee itsensä aktiivisena ja kykenevänä, jolloin toinen osapuoli nähdään myös aktiivisena ja kykenevänä, tällöin vuorovaikutus perustuu tasavertaisuuteen.
valtuutus
Valtuutus

Asiakas - sosiaalityöntekijä suhteen toimivuuden kannalta on olennaista, että asiakas antaa työntekijälle valtuutuksen toimia hänen asiassaan (vrt contract/ commitment). Valtuutus ei tässä yhteydessä tarkoita vapaamuotoista oikeustointa eikä myöskään sosiaalityöntekijän valtuuksia toimia asiakkaan asiassa eri lainsäädännön mukaisesti.

Valtuutus tarkoittaa asiakkaan ja sosiaalityöntekijän sopimuksellista päätöstä siitä, että sosiaalityöntekijä voi alkaa toimimaan asiakkaan asiassa. Toimiminen asiakkaan asiassa pitää sisällään kysymyksen siitä minkälaista orientaatiosta käsin sosiaalityöntekijä tekee työtään ja mitä sosiaalityön menetelmiä hän näin käyttää työssään.

omana olo
Omana olo
  • Aineistojeni perusteella voi päätellä, että oma sosiaalityöntekijyys ja oma asiakkuus nousevat sosiaalityön prosessin toimivuuden yhdeksi tärkeimmäksi elementiksi. Omana olo sisältää positiivisen arvolähtökohdan. Kun ollaan omia, ei olla kasvottoman ”sosiaalin” asiakkaita vaan on syntynyt suhde.

As3: Niin, no joo. No, sillon, siinä varmaan minun tapauksessa, elikkä sillon se oli niinkö se kokonaistilanne siinä, kö pystyit aina niinkö auttamaan, se niinkö, semmonen kimpparemmi. pm/As1/Stt1

Omana olo sisältää positiivisen arvolähtökohdan.

asiakkaan vallank yt n mahdollisuudet
Asiakkaan vallankäytön mahdollisuudet
  • Sosiaalityötä toimijoina määrittävät asiakkaat voivat olla haluavia, tahtovia ja osaavia ja heillä voi olla voimavaroja toimintaan tai he voivat olla pakotettuja ja heillä ei ole voimiatoimintaan.
  • Toimintavoima vaikuttaa paljon myös siihen minkälaisia vallankäytön muotoja asiakas käyttää
esimerkkin harkintavalta
Esimerkkinä harkintavalta
  • Lakeja ja säännöksiä voidaankin lukea ja soveltaa sekä mahdollistamisen että rajaamisen näkökulmasta. Tämä harkinnanvaraisuus asettaa asiakkaat alttiiksi paikallisessa sosiaalityön käytännöissä hyvinkin erilaisiin päätöksiin riippuen esimerkiksi siitä haluaako tai uskaltaako sosiaalityöntekijä toteuttaa lain kirjainta ja henkeä vai rajaako hän soveltamisensa lain tiukimpaan tulkintaa tai jättääkö hän kertomatta joistakin etuuksista.
slide16
Asiakkailla on erilaisia tapoja (vallankäytön) millä he voivat ”pehmentää” sosiaalityöntekijän harkintaa
  • hyvän asiakkaan roolin otto

ulkoinen olemus/tilanteellisen kerronnan laajentaminen

  • muutoshaluisuuden ilmaiseminen

sopimuksellisuus/toimiminen muutoksen suuntaisesti

  • omanaolon käyttö

naiseus//yhteisyys/elämäntilanne)

lopuksi
Lopuksi
  • Asiakkaat olettavat, että sosiaalisen asiantuntijuus pitää sisällään sitoutumisen sosiaalityön arvoperustaan ja eettisiin ohjeisiin. Sosiaalityöntekijät puolestaan haluavat hyväksyä ihmisen sellaisena kun hän on ja kunnioittaa häntä ihmisenä huolimatta hänen teoistaan.
  • Maaseutukunnissa sosiaalityöntekijöiden ammatillinen käyttäytyminen on ”läpi näkyvämpää” kuin kaupunkikuntien suurissa asiakasmäärissä. Myös ammattilainen on helposti ”kylällä tiedossa oleva”, jonka luokse joko mennään tai ei mennä riippuen hänen tavastaan kohdata asiakas ja työskennellä