1 / 15

LÄNSI-UUDENMAAN TYÖHYVINVOINTIALAN VERKOSTOJEN TUNTEMUS JA YHTEISTYÖ

LÄNSI-UUDENMAAN TYÖHYVINVOINTIALAN VERKOSTOJEN TUNTEMUS JA YHTEISTYÖ. Tiina Asunmaa, Birgitta Lindvall, Teija Andersson & Suvi Ojala. Tavoite. Selvittää millaisia verkostoja Länsi-Uudenmaan työhyvinvointialalla on

nayda-parks
Download Presentation

LÄNSI-UUDENMAAN TYÖHYVINVOINTIALAN VERKOSTOJEN TUNTEMUS JA YHTEISTYÖ

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. LÄNSI-UUDENMAAN TYÖHYVINVOINTIALAN VERKOSTOJEN TUNTEMUS JA YHTEISTYÖ Tiina Asunmaa, Birgitta Lindvall, Teija Andersson & Suvi Ojala

  2. Tavoite • Selvittää millaisia verkostoja Länsi-Uudenmaan työhyvinvointialalla on (Tuntevatko alan toimijat toisensa? Millaiset verkostosuhteet alan toimijoilla on?) • Selvittää verkostoitumisen tarvetta työhyvinvointialalla Länsi-uudellamaalla (Mikä merkitys verkostoitumisella on alan toimijoille? Miten aktiivisia/motivoituneita alan toimijat ovat verkostoitumaan?) • Tunnistaa verkostojen hyviä käytänteitä sekä mahdollisia ongelmakohtia • Kartoittaa toimenpiteitä, joilla verkostoitumista voidaan tukea

  3. Tutkimuksen toteutus • Lähetimme sähköpostikysleyn 80:lle Länsi-Uudellamaalla toimivalle työhyvinvointialan toimijalle • Kyselyyn vastasi 6 alan toimijaa, joista 1 oli halukas osallistumaan myös haastatteluun • Vastausprosentti jäi alhaiseksi => Vain 7,5 % kyselyn saaneista vastasi kyselyyn • .

  4. Vastaajajoukon kuvailu • Vastaajista 66,7 % ilmoitti yrityksen toimialaksi ”Terveys- ja sosiaalipalvelut”, loput 33,3 % ”Jokin muu” (hyvinvointi, kuntoutus, liikunta) • Vastaajista 83 % ilmoitti • yritysmuodoksi osakeyhtiön tai yksityisen elinkeinoharjoittajan • työllistävän alle 5 hlö:ä

  5. Hyvinvointiverkoston tunnettavuus työhyvinvointialan toimijoiden keskuudessa • Vastaajista 80 % ilmoitti tuntevansa muita alan toimijoita • Näistä puolet (50%) ilmoitti tuntevansa 1-10 toimijaa • Loput 50 % ilmoitti tuntevansa yli 10-50 toimijaa

  6. Yhteistyö alan toimijoiden kanssa • Kuitenkin 83 % vastaajista ilmoitti tekevänsä jonkinlaista yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa • 67 % vastaajista ilmoitti tekevänsä yhteistyötä lähialojen toimijoidenkanssa • 72 % vastaajista ilmoitti, ettei ollut osallistunut Länsi-Uudenmaan alueen hyvinvointialan yhteistyösuhteisiin tai verkostoitumiseen liittyvään hankkeeseen tai projektiin

  7. Toimijoiden motivaatio/halukkuus yhteistyöhankkeisiin • Halukkuutta yhteistyön tekemiseen muiden toimijoiden kanssa on • =>Ne vastaajat, jotka eivä olleet tehneet yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, olivat kuitenkin kiinnostuneita tästä mahdollisuudesta • Toisaalta osa vastaajista ei kuitenkaan osannut sanoa olisiko heillä mahdollisuutta olla mukana yhteistyössä muiden lähialojen toimijoiden kanssa

  8. Hyvinvointiverkoston merkitys työhyvinvointialoilla toimivien yritysten keskuudessa Muuttoimijatkoettiintärkeiksikumppaneiksi Omatoimintakoettiintärkeäksi Yhteistyössäkoettiinolevanparantamisenvaraa

  9. Verkostoitumisen haasteet ja mahdollisuudet vastaajien mielestä Mahdollisuudet: • Kun kokemukset verkostoitumisesta ovat olleet positiiviset, se kannustaa yhteistyön jatkamista ja toiminnan edelleen kehittämistä vastaavanlaisissa yhteistyöhankkeissa • Avoin ilmapiiri toimijoiden välillä mahdollistaa yhteistyön • Pienemmissä kunnissa joissa vähemmän asukkaita parantaa yhteistyön mahdollisuuksia Haasteet: • Yhteistyö yksityisellä puolella hankalaa, koska ei nähdä yhteistyön mahdollisuuksia vaan pidetään toisia toimijoita pelkästään kilpailijoina • Yhteistyö vaatii rahaa, resursseja ja osaamista • Mahdollisista hankkeista ei tiedoteta riittävästi • Kieli ja kulttuurirajat ovat esteenä. Eroja myös maakuntien välillä, mikä vaikeuttaa yhteistyötä kun toimintatavat ovat erilaiset • Vanhoillista ajattelua/asenneongelmia=>koulutusta pitäisi lisätä • Kunnan pätökset rajoittavat julkisen puolen toimintaa • Hyvä-veli toimintaa => estää uusien tulijoiden pääsyn mukaan

  10. Toimijoiden merkitys Länsi-Uudenmaan työhyvinvointialan toiminnan kannalta • Vastaajien mielestä tärkeimpiä työhyvinvointialojen toimijoita ovat: • Terveyskeskukset, sairaalat, yksityiset lääkäriasemat • Muut hoitolaitokset (esim. fysikaaliset hoitolaitokset=> yksityiset ja kunnalliset) • Kylpylät, palvelukeskukset, kuntoutuskeskukset • Urheiluopistot/muut oppilaitokset • Yhdistykset • Vastaajien mielestä heidän toimintansa on tärkeää, koska he... • Ylläpitävät / edistävät • Työkykyä • Fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia • Kuntouttavat (sekä ennaltaehkäisevät) • Tarjoavat laaja-alaista / korkeatasoista / räätälöityä palvelua

  11. Yhteistyön merkitys Länsi-Uudenmaan työhyvinvointialan toiminnalle • Verkostoituminen koetaan välttämättömäksi alan toiminnalle • Yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa on tärkeää, koska silloin voidaan palvella asiakasta kokonaisvaltaisesti/parhaiten samalla kehittäen omaa toimintaa (ja saavuttaa sitä kautta parempaa tulosta) =>Verkostoitumisesta hyötyy sekä asiakkaat että palvelun tarjoajat • Yhteistyön koetaan vaikuttavan myös kuntien kuluihin (vähemmän kuluja) • Vastaajien mielestä kehittäjien/rahoittajien/kuntien yms. merkitys yhteistyönkannalta on tärkeää, koska ne... • Luovat edellytykset toiminnalle (rahoitus, palveluseteli-toiminta) • Mahdollistavat toiminnan kehittämisen • Luovat uusia työpaikkoja • Tuovat toiminnalle tunnettavuutta

  12. Vastaajien antama arvosana yhteistyön onnistumisesta

  13. Kehitys ehdotuksia • Vastaajien mielestä yhteistyötä kehittäjien/rahoittajien/kuntien yms. kanssa voitaisiin kehittää seuraavasti... • Laajentamalla / tiivistämällä yhteistyötä entisestään (alueellinen suunnitelma, johon toimijat voisivat sitoutua) • Ei niin, että kunnat vs. yksityiset yrittäjät => vaan toimintaa rinnakkain • Pienemmille toimijoille toivotaan tukea isommilta => isot syövät pienet • Kokonaisvaltaista hoitoa asiakkaille (eri alojen toimijoiden kanssa) => hoitopolku/kokonaisvaltainen suunnitelma hoidosta • Enemmän toimintaa vähemmän tukimusta ja työryhmiä • Kunnilta enemmän aktiivisuutta lähestyä julkisen puolen toimijoita

  14. Kehitys ehdotuksia tutkimuksen tekijöiltä • Verkoston rakentaminen Verkostoitumishankkeeseen tarvitaan veturi joka lähtee viemään asiaa eteenpäin suunnitelmallisesti ja ammattimaisin ottein • Luoda verkostoympäristöön avoin ja positiivinen ilmapiiri • Huolehtia siitä, että kaikilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua verkoston toimintaan (isot vs. pienet toimijat) =>tarjotaan työkalut siihen • Tiedottaminen ja markkinointi Halukkuutta verkostoitumiseen löytyy, muttei välttämättä tiedetä miten päästä mukaan • Löydettävä oikeat keinot tavoittaa toimijat ja saada heidät mukaan toimintaan • Kouluttaminen Mitä verkostoituminen on? Miten verkostoidutaan? Miten verkossa toimitaan? • Kannustetaan, tuetaan ja koulutetaan toimijoita • Huolehditaan jatkumosta • Ei vain yksittäisiä verkostoja vaan myös verkostojen verkostoja

  15. KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!

More Related